Tukholman konferenssi vaati kaikkien arkistojen avaamista
Juutalaisvainoja käsitellyt kansainvälinen konferenssi vaati torstaina juutalaisten ja muiden kansanryhmien vainoja koskevia arkistoja avattaviksi kaikkialla maailmassa. Lisäksi konferenssi päätti perustaa rahaston koulutusta ja tutkimusta varten.Konferenssissa ehdotettiin kansainvälistä ennakkovaroitusjärjestelmää, jonka avulla kansanmurhat voitaisiin estää.
Ruotsin pääministeri Göran Persson sanoi päätöspuheessaan, että vaikka juutalaisvainot ovat ainutlaatuinen murhenäytelmä, ei muita tehtyjä tai meneillään olevia kansanmurhia pidä unohtaa.
- Olemme oppineet jotakin juutalaisvainoista, mutta ilmeisesti emme riittävästi, Persson sanoi. Hän jatkoi, että paljon työtä on tehtävä päätöslauselman pohjalta.
Persson sanoi myöhemmin lehdistötilaisuudessaan, että konferenssi päätettiin järjestää Ruotsissa ja muualla Euroopassa esiintyneiden suuntausten vuoksi.
Konferenssiin osallistuneet valtiot vakuuttivat päätöslauselmassa tekevänsä kaikkensa, jotta juutalaisten ja muiden kansanryhmien vainoja koskevat arkistot avataan.
Konferenssiin osallistui 47 maan edustajia, joista noin puolet oli valtion tai hallitusten päämiehiä. Suomesta mukana oli pääministeri Paavo Lipponen.
Yhdysvaltain valtiosihteeri Stuart Eizsenstat selvitti lehdistötilaisuudessaan, mitä arkistoja hänen mielestään pitäisi ensisijassa avata: Vatikaanin tulisi avata loputkin arkistonsa.
Venäjän arkistojen avaaminen selvittäisi myös toisen maailmansodan aikana ryöstettyjen taideaarteiden kohtaloa, samoin ruotsalaisen diplomaatin Raoul Wallenbergin kohtaloa.
Yksityiset arkistot olisi tärkeätä avata, sillä varsinkin yritysten arkistoista voitaisiin saada tietoja orjatyöhön pakotetuista juutalaisista ja sotavangeista.
Eizsenstat tähdensi, että konferenssin päätökset ovat moraalisesti erittäin sitovia, mutta eivät juridisesti.
Eizsenstat oli hyvillään, että Latvia on luvannut toimia yhteistyössä kaikkien latvialaisten sotarikollisten saamiseksi oikeuteen.
Säätiö vihaa vastaan
Perssonin aloitteesta perustettiin kaksi vuotta sitten työryhmä, johon kuuluvat Ruotsi, Yhdysvallat ja Britannia. Nyt ryhmässä on yhdeksän maata.
Tuo työryhmä saa tehtäväkseen perustaa lahjoitusrahaston, joka tutkii juutalaisvainoja ja järjestää siitä opetusta menneisyyden unohtamista vastaan. Ajatuksena on, että siten voidaan vahvistaa toimintaa rasismia ja toisiin kansanryhmiin kohdistuvaa vihaa vastaan.
Rahat on tarkoitus saada hankkeeseen osallistuvilta valtioilta. Se toimii Ruotsin ulkoministeriön yhteydessä. Monet työryhmän maat ovat jo antaneet varojarahastoon.
Tshekki on ennättänyt hyödyntää ryhmän tietoja kouluttaakseen opettajia tuntemaan juutalaisvainot. Liettua, Latvia, Bulgaria ja Argentiina ovat ilmaisseet kiinnostuksensa osallistua hankkeeseen.
Ukraina ilmoitti ensimmäisen kerran olevansa valmis tekemään tunnetuksi juutalaisvainoja. Sitä pidetään suurena askeleena maalle, jossa murhattiin paljon juutalaisia, usein paikallisten natsien avustamina.
Baltian maiden lisäksi Ukrainalle ja Puolalle oli vaikeata käsitellä oman kansan syyllisyyttä. Se näkyi myös siinä, että päätöslauselmassa puhuttiin vain natseista, ei yhteistoimintamiehistä.
Saksa esitti ennakkovaroitusjärjestelmää
Saksan kulttuuriministeri Michael Naumann esitti perustettavaksi kansainvälistä instituuttia, jonka avulla kansanmurhat voitaisiin estää.
Sen
tehtävänä olisi varoittaa ajoissa kansanmurhasta
ja estää se.
- Jo tuollaisen instituutin
olemassaololla olisi merkitystä, hän sanoi.
Instituutin paikaksi sopisi Naumannin mielestä Hollannin Haag, koska siellä sijaitsevat jo YK:n perustamat sotarikostuomioistuimet. Instituutin tulisi olla mistään maasta riippumaton, ja siitä voisi olla vastuussa esimerkiksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ.
Naumann muistutti, että vuoden 1945 jälkeen on tietoja ainakin sadasta kansanmurhan tunnusmerkkejä omaavasta tapahtumasta.
Saksalaiset eivät Naumannin mukaan voi unohtaa
juutalaisvainoja.
- Kuinka voisimme niin tehdä?
Kuinka voisikaan, kun matkustaa Dachaun läpi tai
näkee Weimarissa Buchenwaldin?
- Juutalaisvainot ja saksalaiset liittyvät yhteen monien, monien sukupolvien ajan. Te puhuitte natseista, mutta se tapahtui Saksassa, Naumann sanoi.
Päätöslauselmassa luvataan myös pitää natsien toteuttamien juutalaisvainojen laajuus ja suunnitelmallisuus kollektiivisessa muistissa. Osanottajat ehdottavat vuosittaista muistopäivää.
Siinä todetaan, että kansainvälisellä yhteisöllä on vastuu taistella kansanmurhaa, etnistä puhdistusta, rasismia ja antisemitismiä eli juutalaisvihaa vastaan.
Yhtenä konferenssin tuloksena on, että Tukholmassa järjestetään ensi vuonna omaatuntoa ja humaanisuutta käsittelevä konferenssi. Saattaa olla, että tuontapaisia kokouksia järjestetään tästä lähin vuosittain.
STT-IA
28.1.2000
