Haiti valmistautuu vaaleihin
Rutiköyhän Haitin kehitys 90-luvulla on ollut epävakaista ja maa poliittisessa umpikujassa pari vuotta. Hallituksen työskentely on ollut pysähdyksissä, parlamenttivaaleja lykätty puolitoista vuotta, oikeuslaitos ei toimi, poliisi on heikko ja kokainiin salakuljetus lisääntyy nopeasti. Helmikuussa vaalit on kuitenkin tarkoitus viimein järjestää.Kun pakkanen paukkuu ja ulkona on pimeää kuin kellarissa, kääntyy suomalaisen ajatus usein etelän maille. Mutta siellä, missä lämpöä piisaa ja aurinko paistaa, ovat yhteiskunnalliset ja taloudelliset asiat usein paljon, paljon huonommin kuin meillä.
Köyhistä kehitysmaista köyhimpiä on Karibian merellä sijaitseva Haiti.
Tässä runsaan 6,5 miljoonan asukkaan maassa oli vuonna 1995 bruttokansantuote arviolta 1000 dollaria asukasta kohden, kun esimerkiksi Suomessa vastaava luku oli samaan aikaan 18 200 dollaria. Haiti jakaa Hispaniolan saaren Dominikaanisen Tasavallan kanssa, joka on köyhä maa sekin.
Historian pikakertaus
Haiti on entinen Ranskan siirtomaa, joka itsenäistyi vuonna 1804. Poliittisten levottomuuksien jälkeen Yhdysvallat miehitti saarta vuosina 1915-34.
Vuonna 1957 maan presidentiksi valittiin Francois Duvalier, ja maassa alkoi 28-vuotinen Duvalierin perheen diktatuuri. Vuonna 1971 valta siirtyi Francois Duvalierin kuoleman jälkeen hänen pojalleen Jean Claude Duvalierille.
Maata koetteli vuosina 1975-77 suuri kuivuus ja nälänhätä, ja vuonna 1980 hurrikaani Allen tuhosi valtaosan maan riisi-, papu- ja kahvisadosta.
Vuonna 1986 haitilaiset saivat tarpeekseen Duvalierin hirmuvallasta, maassa puhkesi levottomuuksia ja "Baby Doc" Duvalier pakeni maasta. Valtaan nousi sotilaiden ja siviilien neuvosto. Uusi perustuslaki hyväksyttiin vuonna 1987, mutta seuraavan vuoden vaalit epäonnistuivat väkivallan ja opposition boikotin takia. Armeija otti lopuksi vallan.
Vuonna 1990 järjestettiin presidentinvaalit, ja pappismies Jean-Bertrand Aristide valittiin presidentiksi. Armeija ajoi hänet maasta jo seuraavana vuonna ja otti uudelleen vallan.
Maasta yritti paeta veneillä Yhdysvaltoihin 35 000 ihmistä vuosina 1991-92, mutta useimmat palautettiin takaisin. Kun armeija ei suostunut antamaan Aristidelle takaisin presidentintointa, YK määräsi Haitille öljyä, aseita ja rahoitusta koskevat talouspakotteet vuonna 1993.
Sotilaat lupasivat päästää Aristiden maahan, mutta peruivat lupauksen, ja vuonna 1994 YK:n turvallisuusneuvosto antoi monikansalllisille joukoille luvan nousta maihin saarelle.
Amerikkalaiset joukot olivat kuitenkin silloin jo matkalla, ja Haitin sotilaat luopuivat vallasta. Aristidesta tuli taas presidentti. Haitiin sijoitettiin parikymmentätuhatta amerikkalaista sotilasta. Vuonna 1995 vastuu Haitista siirrettiin YK:n rauhanturvajoukoille.
Vaaleja lykätty kolme kertaa
René Préval voitti presidentinvaalit vuonna 1995 ja nousi valtaan seuraavana vuonna. Samana vuonna viimeiset amerikkalaiset taistelujoukot poistuivat saarelta, ja jäljelle jäi vain pieni YK:n rauhanturvajoukko. Vuonna 1997 valittiin vaaleilla kolmannes senaatin paikoista. Äänestysaktiivisuus oli huikeat 7 prosenttia.
Nämä vaalit ovat toistaiseksi jääneet Haitin viimeisiksi. Jean Bertrand Aristiden puoluetta syytettiin vaalivilpistä. Puolue yritti saada enemmistön senaatissa, mutta epäonnistui. Pääministeri Rosny Smarth erosi protestiksi, ja parlamentti hylkäsi kaikki presidentti Prevalin uudet pääministerinimitykset.
Syntyneessä pattitilanteessa myös valtaosa lainsäädäntötyöstä pysähtyi, ja vuoden 1998 parlamenttivaalit lykättiin vuoden 1999 marraskuuhun.
Viime vuoden alussa presidentti julisti parlamentin mandaatin päättyneeksi ja ilmoitti nimittävänsä uuden pääministerin presidentin määräyksellä. Ilmoitus kärjisti kriisin ja johti väkivaltaisiin mellakoihin ja yleislakkoon.
Maaliskuussa saatiin vihdoin aikaan sopimus uudesta hallituksesta ja pääministeriksi tuli Jacques-Edouard Alexis. Vaalijärjestelyjä varten muodostettiin erityinen vaalineuvosto.
Marraskuussa parlamenttivaaleja lykättiin joulukuuhun. Joulukuussa tuli vielä kolmas lykkäys - nyt tämän vuoden helmikuuhun.
Helmikuussa on tarkoitus pitää myös paikallisivaalit. Joulukuussa oli vielä noin 4 miljoonaa äänestäjää rekisteröimättä, joten ongelmia riittää. Lisäksi jotkut tarkkailijat arvelevat yleisön kiinnostuksen vaaleja ja politiikkaa kohtaan olevan hyvin vähäisen.
Oikeuslaitos ja poliisi vaikeuksissa
Hallituksen työskentely on koko pattitilanteen ajan ollut pysähdyksissä. Uusia budjetteja ei ole voitu tehdä, ja monet ulkomaiset lainat ja avustukset on jäädytetty.
Talousuudistuksia kuten valtion yhtiöiden yksityistämistä ei ole voitu toteuttaa ja mikä pahinta, oikeuslaitoksen ja -järjestyksen uudistus ei ole edennyt. Maan vankilat pullistevat tutkintovankeja, joista kaikki eivät edes tiedä, mistä heitä syytetään. 80 prosenttia maan vankiloiden asukeista odottaa oikeudenkäyntiään.
Presidentti Aristide hajotti armeijan, mutta sen tilalle järjestystä pitämään asetetut poliisivoimat ovat kovin heikot ja kokemattomat. Kolumbian rannikolle ei ole pitkä matka, ja Haitista on tullut suosittu kokaiinin salakuljettajien välietappi.
Vastikäään viime viikolla Haitilla vierailevat amerikkalaisviranomaiset toivoivat maalta tiukempia toimia salakuljettajia vastaan ja lupasivat antaa lisää apuaan tähän tarkoitukseen. Amerikkalaisten arvion mukaan 12 prosenttia USA:han salakuljetetusta kokaiinista tulee Hispaniolan saaren kautta.
Viime lokakuussa Port-au-Prince'ssä ammuttiin entinen armeijan eversti Jean Lamy, josta oli määrä tulla maan uusi ylin poliisipäällikkö. Lamy oli Aristiden kannattaja, joten Aristiden vastustajia epäiltiin surmatyöstä.
Edellinen poliisipäällikkö painostettiin eroamaan, koska hänen ei katsottu toimineen riittävän tehokkaasti nopeasti lisääntyvää rikollisuutta vastaan.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet poliisivoimia raakuuksista. Amnesty Internationalin viimekesäisen raportin mukaan tilanne on parempi kuin sotilashallituksen aikana, mutta maa joutuu kamppailemaan saavuttamansa edistyksen säilyttämiseksi.
Poliisi syyllistyy edelleen laajalti kidutukseen, ja laittomat teloitukset herättävät vakavaa huolta. Toisaalta koska ihmisten luottamus oikeusistuimiin on vähäinen, he ottavat helposti lain omiin käsiinsä. Tämän seurauksena ainakin kolme poliisia on lynkattu.
Suunnatonta köyhyyttä
Haitin bruttokansantuote putosi The Economistin mukaan kolmanneksella vuosien 1991-94 sotilasvallan ja talouspakotteiden aikana, eikä se ole toipunut vieläkään, vaikka heikkoja merkkejä talouskasvun orastamisesta onkin.
Inflaatio on nykyään alhaalla ja julkinen kulutus hallinnassa, mutta maa on ajautunut suunnattomaan köyhyyteen. Virallinen työttömyysluku on 50-70 prosenttia. Puolentoista miljoonan asukkaan pääkaupunki Port-au-Prince on rappiolla ja kadut täynnä rojua.
Haitilaisia venepakolaisia ilmestyy tasaiseen tahtiin Yhdysvaltojen rannikolle, mutta heidät palautetaan takaisin varsin hanakasti. Tässä on selvä ero siihen tapaan, jolla Kuubasta tulevia pakolaisia kohdellaan.
USA:ssa asuvat haitilaiset ovatkin alkaneet äänekkäästi protestoida viranomaisten "rasistista" maahanmuuttopolitiikkaa vastaan. Viime vuonna Yhdysvaltain rannikkovartiosto löysi merestä 363 venepakolaista Haitista ja 406 Dominikaanisesta Tasavallasta. BBC:n mukaan Yhdysvalloissa asuu noin miljoona haitilaista.
Monet haitilaiset selviytyvät rahalähetyksillä, joita he saavat ulkomailla asuvilta sukulaisiltaan. Rahamäärät eivät ole aivan vähäisiä: Economistin mukaan esimerkiksi vuonna 1998 ulkohaitilaiset lähettivät kotimaahansa rahaa arviolta miljardin dollarin edestä. Vertailuna maan viennin arvo oli vuonna 1995 arviolta vain 161 miljoonaa dollaria.
Toisin sanoen: vaikka Haitissa on lämmintä ja aurinko paistaa, ei maata voi suositella lomakohteeksi.
HEIKKI JANTUNEN
28.1.2000
