Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Salapyytäjät iskevät jopa lentokonein

Salakalastus varjostaa uutta Utsjoen matkailuhanketta



Osa Utsjoen rautuvesistä aiotaan irrottaa pelkästään matkailukäyttöön. Elinkelpoisia rautukantoja palautetaan EU:n tuella pariinkymmeneen tunturijärveen, joiden toivotaan pian houkuttelevan uusia kalastusmatkailijoita.


Hanketta uhkaavat kuitenkin salakalastajat, jotka toistuvasti ovat iskeneet verkoin hoitovesiin.

Loppusuoralla oleva kolmivuotinen projekti palauttaa järviin luontaisesti lisääntyvät elinkelpoiset rautukannat, mikäli hankkeen vain annetaan toteutua rauhassa, metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen kalastusmestari Markku Seppänen uskoo.

Hän viittaa salapyyntiin, joka ajoittain on varsin pahoin kaivanut pohjaa vesien hoidolta.

- Merkkejä elpyvistä kannoista on jo saatu ja myös norjalaisten tutkimukset osoittavat, että tunturivesien kääpiörautu lähtee voimakkaaseen kasvuun, kun sille annetaan riittävästi tilaa, Seppänen sanoo.

Ylä-Lapin erämaajärvien rautu (nieriä) on monin paikoin pahoin kääpiöitynyt liian tiheän kannan takia. Elintilaa raudulta on vienyt paljolti siika, joita aikanaan istutettiin silmittömällä innolla lukuisiin vesiin.

Oravanpyörä kiihtyi, kun sekä raudun että liikaa istutetun siian kääpiöityminen vähensi paikallisten asukkaiden haluja pyytää kooltaan pienentynyttä kalaa kotitarpeiksi. Kannat tihenivät entisestään.

Kaikkiaan noin 650 000 markkaa maksavan ohjelman aikana järviin on nyt tehty tilaa tehokalastuksella. Rautua on myös siirtoistutettu kohteisiin, joissa kaloilla on riittävästi väljyyttä kasvaa.


Matkailijoita on tulossa

- Jos tämä vähäinen määrä ihmisiä aiotaan pitää kunnassa, tarvitaan uusia työpaikkoja ja matkailu on ala, josta niitä voi löytyä, Utsjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Veikko Guttorm huomauttaa.

Teno on tietysti kesäisin vetovoimaltaan ylivoimainen, mutta raudun avulla voitaisiin tulijoita houkutella muina aikoina - etenkin keväisin, joka tällä haavaa on varsin hiljaista aikaa, Guttorm arvioi.

Hänen mukaansa osa rautuvesistä onkin syytä varata pelkästään turistien käyttöön. Toisaalta alueen asukkaiden omia tarpeitakaan ei saa polkea. Tilaa on kuitenkin varmasti kaikille.

Utsjoen matkailuyrittäjät ovat jo kiinnostuneet raudun mahdollisuuksista, ja muutamat heistä ovat ottaneet tunturien värikkään kalan pilkinnän ohjelmiinsa.

Rautujärvien hoidon lisukkeena elvytetään paikoin myös siikakantoja, joilla saattaa nimenomaan paikallisille olla jatkossa suurempi merkitys.

Kotitarvepyynti voi hyvinkin suunnata nykyistä enemmän siikaan, mikäli kalojen koko saadaan kasvamaan, Guttorm ennakoi. Silloin rautu on helpommin jätettävissä matkailijoiden houkuttimeksi.


Raudun pilkkijä on luontomatkailija

Kevolla asuva Eero Sujala vie matkailijoita niin kalan pyyntiin kuin riekon metsästykseenkin. Hän uskoo, että tunturivesien raudulla olisi ainutlaatuinen vetovoima.

Kiinnostus rautua kohtaan on selvästi heräämässä. Sujala muistuttaa myös, että raudun pyyntiin tulevat turistit ovat valtaosin luontomatkailijoita, joille ei merkitse niinkään kalojen määrä kuin ympäristö. Kuntoon hoidettujen rautuvesien kantoja nämä matkailijat eivät uhkaa.

Suuren osan hankkeen rahoituksesta ja käytännön työstä hoitaa metsähallitus. Vesien ja kalakantojen osalta hoitoprojekti on järkevää, vaikkakin liiketoimiemme kannalta etäistä, metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen johtaja Pertti Veijola muotoilee.

Hänen mukaansa vesien merkitys korostuu nimenomaan Utsjoella, jossa metsätaloudella ei ole käytännön sijaa. Tämä on luonnollinen ja hyvä yhteistyön muoto rautujärvistä ison osan omistavan metsähallituksen sekä kunnan ja paikallisen väestön välillä.


Salapyytäjät iskevät jopa lentokonein

Ylä-Lapin kalakantoja on kunnostettu pitkään Utsjoen ohella myös Enontekiöllä. Työtä on aika ajoin vaivannut salakalastus, jossa apuna on käytetty jopa lentokoneita.

Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen kalastusmestarin Markku Seppäsen mukaan etenkin matalia tunturijärviä on tyhjennetty lyhyessä ajassa lentokoneen avulla.

Järvi verkotetaan, jonka jälkeen kalat ajetaan vesitason avulla pyydyksiin, Seppänen kertoo. Salapyyntiin on käytännössä mahdoton tarttua, sillä kalojen ottoon kuluu aikaa vain muutamia tunteja.

Varsinaisia todisteita Seppäsellä ei ole esittää lentokonepyynnistä - se vain tiedetään. Seppäsen tiedon vahvistaa myös Utsjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Veikko Guttorm ja Ylä-Lapin erämaita ikänsä kiertänyt Eero Sujala.

Osaltaan valvonnan vähenemisen takia on muuhunkin salapyyntiin vaikea päästä käsiksi. Salakalastus on kohdistunut mm. hoidettuihin rautuvesiin.

Kun järven kalasto on saatu kasvamaan, iskevät verkottajat.
- Aina on muutamia, jotka eivät sovituista rajoituksista piittaa, Guttorm pahoittelee. Hän kuitenkin muistuttaa, että suurin osa alueen asukkaista on rautuvesien elvyttämisen takana.

- Toisaalta näiden muutamien harjoittamalla salapyynnillä on laajempikin vaikutus. Se latistaa kaikkien kuntalaisten haluja osallistua raututalkoisiin, Guttorm kertoo.

STT-IA
28.4.2000


Kotimaa -sivulle