Salapyytäjät iskevät jopa lentokonein
Salakalastus varjostaa uutta Utsjoen matkailuhanketta
Osa Utsjoen rautuvesistä aiotaan irrottaa pelkästään matkailukäyttöön. Elinkelpoisia rautukantoja palautetaan EU:n tuella pariinkymmeneen tunturijärveen, joiden toivotaan pian houkuttelevan uusia kalastusmatkailijoita.
Hanketta uhkaavat
kuitenkin salakalastajat, jotka toistuvasti ovat iskeneet verkoin
hoitovesiin.
Loppusuoralla oleva kolmivuotinen projekti palauttaa järviin
luontaisesti lisääntyvät elinkelpoiset rautukannat, mikäli
hankkeen vain annetaan toteutua rauhassa, metsähallituksen
Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen kalastusmestari Markku
Seppänen uskoo.
Hän viittaa salapyyntiin, joka ajoittain on
varsin pahoin kaivanut pohjaa vesien hoidolta.
- Merkkejä elpyvistä kannoista on jo saatu ja myös norjalaisten
tutkimukset osoittavat, että tunturivesien kääpiörautu lähtee
voimakkaaseen kasvuun, kun sille annetaan riittävästi tilaa,
Seppänen sanoo.
Ylä-Lapin erämaajärvien rautu (nieriä) on monin paikoin pahoin
kääpiöitynyt liian tiheän kannan takia. Elintilaa raudulta on
vienyt paljolti siika, joita aikanaan istutettiin silmittömällä
innolla lukuisiin vesiin.
Oravanpyörä kiihtyi, kun sekä raudun että liikaa istutetun siian
kääpiöityminen vähensi paikallisten asukkaiden haluja pyytää
kooltaan pienentynyttä kalaa kotitarpeiksi. Kannat tihenivät
entisestään.
Kaikkiaan noin 650 000 markkaa maksavan ohjelman aikana
järviin on nyt tehty tilaa tehokalastuksella. Rautua on myös
siirtoistutettu kohteisiin, joissa kaloilla on riittävästi väljyyttä
kasvaa.
Matkailijoita on tulossa
- Jos tämä vähäinen määrä ihmisiä aiotaan pitää kunnassa,
tarvitaan uusia työpaikkoja ja matkailu on ala, josta niitä voi
löytyä, Utsjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Veikko
Guttorm huomauttaa.
Teno on tietysti kesäisin vetovoimaltaan ylivoimainen, mutta
raudun avulla voitaisiin tulijoita houkutella muina aikoina -
etenkin keväisin, joka tällä haavaa on varsin hiljaista aikaa,
Guttorm arvioi.
Hänen mukaansa osa rautuvesistä onkin syytä varata
pelkästään turistien käyttöön. Toisaalta alueen asukkaiden
omia tarpeitakaan ei saa polkea. Tilaa on kuitenkin varmasti
kaikille.
Utsjoen matkailuyrittäjät ovat jo kiinnostuneet raudun
mahdollisuuksista, ja muutamat heistä ovat ottaneet tunturien
värikkään kalan pilkinnän ohjelmiinsa.
Rautujärvien hoidon lisukkeena elvytetään paikoin myös
siikakantoja, joilla saattaa nimenomaan paikallisille olla jatkossa
suurempi merkitys.
Kotitarvepyynti voi hyvinkin suunnata
nykyistä enemmän siikaan, mikäli kalojen koko saadaan
kasvamaan, Guttorm ennakoi. Silloin rautu on helpommin
jätettävissä matkailijoiden houkuttimeksi.
Raudun pilkkijä on luontomatkailija
Kevolla asuva Eero Sujala vie matkailijoita niin kalan pyyntiin
kuin riekon metsästykseenkin. Hän uskoo, että tunturivesien
raudulla olisi ainutlaatuinen vetovoima.
Kiinnostus rautua kohtaan on selvästi heräämässä. Sujala
muistuttaa myös, että raudun pyyntiin tulevat turistit ovat
valtaosin luontomatkailijoita, joille ei merkitse niinkään kalojen
määrä kuin ympäristö. Kuntoon hoidettujen rautuvesien kantoja
nämä matkailijat eivät uhkaa.
Suuren osan hankkeen rahoituksesta ja käytännön työstä
hoitaa metsähallitus. Vesien ja kalakantojen osalta
hoitoprojekti on järkevää, vaikkakin liiketoimiemme kannalta
etäistä, metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen johtaja
Pertti Veijola muotoilee.
Hänen mukaansa vesien merkitys korostuu nimenomaan
Utsjoella, jossa metsätaloudella ei ole käytännön sijaa. Tämä
on luonnollinen ja hyvä yhteistyön muoto rautujärvistä ison
osan omistavan metsähallituksen sekä kunnan ja paikallisen
väestön välillä.
Salapyytäjät iskevät jopa lentokonein
Ylä-Lapin kalakantoja on kunnostettu pitkään Utsjoen ohella
myös Enontekiöllä. Työtä on aika ajoin vaivannut salakalastus,
jossa apuna on käytetty jopa lentokoneita.
Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen
kalastusmestarin Markku Seppäsen mukaan etenkin matalia
tunturijärviä on tyhjennetty lyhyessä ajassa lentokoneen
avulla.
Järvi verkotetaan, jonka jälkeen kalat ajetaan vesitason avulla
pyydyksiin, Seppänen kertoo. Salapyyntiin on käytännössä
mahdoton tarttua, sillä kalojen ottoon kuluu aikaa vain
muutamia tunteja.
Varsinaisia todisteita Seppäsellä ei ole esittää
lentokonepyynnistä - se vain tiedetään. Seppäsen tiedon
vahvistaa myös Utsjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja
Veikko Guttorm ja Ylä-Lapin erämaita ikänsä kiertänyt Eero
Sujala.
Osaltaan valvonnan vähenemisen takia on muuhunkin
salapyyntiin vaikea päästä käsiksi. Salakalastus on kohdistunut
mm. hoidettuihin rautuvesiin.
Kun järven kalasto on saatu kasvamaan, iskevät verkottajat.
- Aina on muutamia, jotka eivät sovituista rajoituksista piittaa,
Guttorm pahoittelee. Hän kuitenkin muistuttaa, että suurin osa
alueen asukkaista on rautuvesien elvyttämisen takana.
- Toisaalta näiden muutamien harjoittamalla salapyynnillä on
laajempikin vaikutus. Se latistaa kaikkien kuntalaisten haluja
osallistua raututalkoisiin, Guttorm kertoo.
STT-IA
28.4.2000
Kotimaa -sivulle
|