Vappupuheita lyhyesti 2
Aho haluaa puolustaa
peruspalveluja
Keskustan puheenjohtaja Esko Aho kaipaa uutta sisältöä
poliittiselle vapulle. Hän etsisi sitä yhteiskunnallisten
peruspalvelujen vaalimisesta.
Aho arvioi keskustan vappujuhlassa Helsingissä, että suurten
aatteiden juhla on kutistunut arkiseksi keskusteluksi siitä,
millainen tulopoliittinen sopimus tehdään ja millaisin
veronkevennyksin valtiovallan kannattaisi sitä tukea.
Aho näki yhteiskunnassa selviä ennusmerkkejä kahtiajaon
uudesta aallosta.
- Eriarvoisuus kasvaa myös suhteessa yhteiskunnan
peruspalveluihin. Esimerkiksi korkeatasoinen lasten
perusopetus, toimivat poliisipalvelut tai hyvä vanhustenhoito
eivät enää ole kaikkialla tai kaikille itsestäänselvyyksiä, Aho
korosti.
Aho puhutteli vappujuhlassa myös helsinkiläisiä äänestäjiään.
Hän vakuutti Harvardin-matkaa koskevan ratkaisunsa olevan
hyvä Suomen, eduskunnan ja äänestäjien kannalta.
- Toivon, ettei se muuttuisi huonommaksi siitä, että se on
hyvä myös minulle, Aho sanoi.
Pekkarinen haukkui hallituksen Jyväskylässä
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen
katsoi Paavo Lipposen
(sd.) hallituksen hyväksyvän ja tukevan itsekkyyden ja
saalistamisen politiikan nousua Suomessa.
Saalistamiseksi Pekkarinen luki mm. valtionyhtiö Soneran
uudelle johdolle "taloontulotervehdyksenä" tarjotut kymmenien
miljoonien optiot. Samalla hallitus jättää 1 500 postin
työntekijää vaille työtä.
- Samaa sukua ovat myös presidentti Ahtisaaren
optioratkaisut. Muualta Euroopasta on vaikea löytää
vastaavaa, Pekkarinen sanoi.
- Suuri kysymys mielestäni kuuluu, kuinka poliittinen journalismi
voi katsoa tällaista jatkuvasti sormien läpi? Miksei media
osoita, että itsekkyyden ja eriarvopolitiikan kentällä
tuomitsevat, mutta sitä eduskunnassa tukevat rapauttavat
koko poliittisen järjestelmän uskottavuuden, Pekkarinen
ihmetteli.
Kalliomäki: Vahva pääministeriys voi olla ongelma
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kalliomäki epäilee,
että pääministerin poikkeuksellisen vahva asema voi
monipuoluehallituksen oloissa vääristää hallituksen työtapoja ja
heikentää sen toimintakykyä.
Paavo Lipposen (sd.) hallitukset ovat Kalliomäen mukaan
osoittaneet, että vahvan pääministeriyden vuoksi on
vahvistettava myös hänen sijaisensa eli toisen suuren
hallituspuolueen puheenjohtajan ministeriasemaa.
Uuden perustuslain oloissa eduskunnan eri ryhmät valitsevat
pääministerin. Kalliomäen mielestä voi ennustaa, että
pääministerin nimestä ja hallitusohjelmasta sopiminen voi
vaikeutua entisestään, kun rakennetaan laajaa
monipuoluehallitusta.
Siimes kaipasi yrityksiltä
kohtuullisuutta
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, toinen valtiovarainministeri
Suvi-Anne Siimes varoitteli vappuna Helsingissä yrityksiä ja
niiden johtajia kohtuuttomista vaatimuksista.
Kohtuutta tulisi noudattaa hänen mielestään palkkioiden ja
omistajille jaettujen voittojen suuruudessa, mutta myös
yritysten nimissä yhteiskunnalle esitetyissä vaatimuksissa.
- Jos haluaa koulutettua työvoimaa, vakaata
investointiympäristöä ja suurta tuotekehittelypanosta valtion
varoista sekä nopeita kaavapäätöksiä ja kilpailukykyistä
tonttipolitiikkaa kuntien kassasta, ei voi samaan aikaan vaatia
sekä yritysverotuksen suurten linjojen kunnossa pitämistä että
jokaikiseen kansainvälisen verokilpailun pikkukoukkuun
tarttumista.
Siimeksen mielestä yrityskään ei voi samaan aikaan syödä
kakkua ja säästää sitä.
Siimes kiitteli käytyä liittokohtaista palkkakierrosta varsin
maltilliseksi. Hänen mielestään se osoitti, että työmarkkinoilla
osataan kantaa vastuuta oman palkkakehityksen lisäksi myös
työllisyydestä.
Paperiliiton lyhyeksi jääneen lakon aikana poliittisen oikeiston
leiristä löytyi Siimeksen mukaan yllättävän monta ääntä
puhumaan julkisen sektorin naisvaltaisten alojen matalista
palkoista.
- Kun olisi oikeasti niiden pienipalkkaisten naisten vuoro - kun
päätetään kuntien budjeteista tai sairaanhoitopiirien
määrärahoista - silloin ollaan hiljaa eikä tehdä mitään.
Siimes uskoi, että porvareille kelpaavat terveydenhuoltoalan
työntekijöiden äänet, mutta eivät heistä aiheutuvat
kustannukset.
Koskinen:
Työmarkkinatuen korotus
lääkkeeksi köyhyyteen
Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) kiinnittää huomiota
työmarkkinatuen liian alhaiseen tasoon. Liian monet työttömät
joutuvat sen vuoksi turvautumaan toimeentulotukeen.
Koskisen mielestä köyhyyden torjuminen on välttämätöntä
runsauden yhteiskunnassa. Työväenliikkeelle sen tulee olla
kutsumustehtävä.
Köyhyyttä levittää pitkittyvä työttömyys. Työttömyyden
aukkoja tulee Koskisen mukaan tilkkiä samalla kun
kohdennetaan koulutus- ja aktivointitoimia erityisesti
pitkäaikaistyöttömiin.
Koskinen puhui vappuna Joroisissa ja Pieksämäellä. Hän kertoi,
että tässä kuussa hallituksen käsittelyyn tulee velkaneuvontaa
koskeva esitys. Laissa on määrä säätää neuvonta vakinaiseksi
ja koko maan kattavaksi.
Ulosottolain kokonaisuudistuksen yhteydessä tulee
pohdittavaksi myös kysymys elinikäisen velkakierteen
katkaisusta. Nykyisin ei täytäntöönpanon kestolle ole esitetty
mitään määräaikaa.
Jäättenmäki kehittäisi
ay-suhteita
Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Anneli
Jäätteenmäki haluaisi keskustan parantavan suhteitaan
ay-liikkeeseen.
Seinäjoella vapunpäivänä puhunut Jäätteenmäki
korosti, ettei kenenkään tule sortua työelämän kysymyksissä
liian itsevarman mestarointiin.
- Lähtökohtana tulee olla asiallinen vuoropuhelu ja hyvä
yhteistyö eri osapuolten välillä.
Jäätteenmäki arvioi, että työelämän uudistaminen on
osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi. Suomalainen
työmarkkinajärjestelmä toimii hänen mielestään parhaimmillaan
hyvin.
- Pahimmillaan sekä järjestelmä että järjestöt ovat
jämähtäneet vanhoihin asemiin, joista ne eivät liikahda
tuumaakaan. Häviäjiksi näyttävät jäävän aina pienipalkkaiset ja
naisvaltaiset alat, Jäätteenmäki huomautti.
Filatov alentaisi työttömyyttä
veronkevennyksillä
Työministeri Tarja Filatov (sd.) haluaisi murtaa rakenteellista
työttömyyttä tarkkaan kohdennetuilla veronkevennyksillä.
Hänen mielestään työllisyyspolitiikkaa palvelisi parhaiten
veronkevennysvaran suuntaaminen mataliin palkkatuloihin tai
sosiaali- ja työnantajamaksujen alentamiseen.
Matalan tuottavuuden työstä pitää Filatovin mukaan saada
nykyistä kannattavampaa työntekijälle ja työnantajalle.
Hän pitää välttämättömänä myös koulutusta, tukityötä ja
nykyistä aktiivisempaa sosiaalipolitiikkaa.
- Maailmalta tutut matalapalkkamalli eivät istu suomalaiseen
tasa-arvokäsitykseen. Politiikan tavoitteena ei voi olla
työtätekevän köyhälistön luominen, Filatov korosti.
Aula kaipaa
työllistämisesityksiä
Keskustan varapuheenjohtaja Maria Kaisa Aula ihmettelee,
minne hallitukselta unohtui työttömyyden alentaminen. Hänen
mielestään hallitus ei ole tuonut eduskunnalle esityksiä, joilla
olisi parannettu työn antamisen ja työn tekemisen edellytyksiä
pienipalkkaisilla aloilla.
Myöskään paikallisviranomaisille ei ole Aulan mukaan annettu
keinoja kuntoutuksen ja koulutuksen yksilölliseen räätälöintiin
työttömille riittävän aikaisessa vaiheessa.
- Ministeri Osmo Soininvaaran (vihr.) näkemykset
pitkäaikaistyöttömien saamisesta työelämään olivat raikas
tuulahdus hallituksen pysähtyneeseen ilmapiiriin, Aula kiitteli.
Hänen mukaansa Soininvaaran esitykset vastasivat keskustan
jo ennen eduskuntavaaleja esiin tuomia ehdotuksia
työttömyyden vähentämisen keinoista.
Koonnut: IA
1.5.2000
Vappupuheita -sivulle
|