Niinistö: Euron kurssin alamäki irrationaalista
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) hämmästelee yhteisvaluutta euron kurssin alamäkeä. Hänen mielestään euron arvokehitys näyttää olevan irrationaalista; sillä ei ole suoraa syy-yhteyttä varsinaiseen talouteen.- Voisi jopa väittää, että euron vaihtokurssi on käyttäytynyt vastoin talouden edellytyksiä, hän tiivisti torstaina kokoomuksen opiskelijajärjestön Tuhatkunnan 40-vuotisjuhlaseminaarissa.
Euron kurssissa on tultu alaspäin noin 25 prosenttia siitä, kun 15 kuukautta sitten euroalue aloitti toimintansa. Niinistö muistutti, että tuolloin käytiin varsin kipakkaakin keskustelua mm. Euroopan keskuspankista. Myös vakaus- ja kasvusopimusta kyseenalaistettiin, ja ennen kaikkea Euroopan talousnäkymät olivat heikohkot.
- Nyt 15 kuukauden aikana tilanne on kehittynyt päinvastaiseksi. Euroalueen talousnäkymät ovat äärimmäisen vahvat - odottamattomankin hyvät, hän huomautti. Vakaus- ja kasvusopimustakaan ei hänen mielestään kukaan enää kyseenalaista.
Eurooppalaiset maineeltaan jäykkiä
Mikä euroalueella sitten "mättää"? Niinistö löytää ainakin kaksi vastausta kysymykseen. Ensinnäkin Euroopalla on hänen mielestään tietty maine. Eurooppalaisia pidetään jäykkinä ja eurooppalaisia rakenteita pidetään jäykkinä. Eurooppalaisten ei uskota kykenevän vastaamaan nopeasti ja tehokkaasti maailmanlaajuiseen kilpailuun.
Toisen vastauksen hän löytää tuloksentekijöistä ja ennen kaikkea keskiluokasta. Hänen mielestään pitää pohtia, missä eurooppalainen dynamiikka poikkeaa amerikkalaisesta, joka näyttää menestyvän.
Niinistön näkemyksen mukaan yhteiskunta etenee tai astuu taaksepäin keskiluokkansa mukaan. Hänen mielestään eurooppalaisia - onneksi ei suomalaisia - näyttää vaivaavan hyvinvointi. Kun saavutetaan turvallinen hyvinvoinnin taso, keskiluokkaan tulee tietty tyytymisen ajatus, ei kuitenkaan välttämättä täyttä tyytyväisyyttä.
Tämä merkitsee, ettei haluta ottaa uusia riskejä.
- Kun keskiluokka tyytyy, niin yhteiskuntaa hyytyy, hän luonnehti.
Suomessa tilanne on kuitenkin Niinistön mielestä toinen. Hänen mielestään kovat kokemukset ovat edelleen niin lähellä, että Suomella riittää intoa tarttua uusiin asioihin.
- Suomen roolin tässä Euroopan talouspoliittisessa kokonaisuudessa pitäisi minusta olla dynaaminen ja joustavuutta korostava. Meillä on erinomaisia mahdollisuuksia lisätä äänenpainoamme ja sen merkitystä juuri oman menestyksemme vuoksi, hän korosti.
Tuhatkunta luottaa demokratiaan
Niinistö oli pääesiintyjänä Tuhatkunnan seminaarissa. Juhlapäivä osui sattumalta samaan päivään, jolloin opiskelijat osoittivat mieltään korkeakoulumäärärahojen lisäämisen puolesta.
Tuhatkunnan nykyinen puheenjohtaja Taru Tujunen mainitsi seminaarin avauksessa, että monet tuhatkuntalaisetkin ovat osoittamassa mieltään. Samalla hän kuitenkin korosti, että Tuhatkunnan toiminnan pääpaino on muualla.
- Me luotamme parlamentarismiin ja demokratiaan. Me uskomme vaikuttavamme parhaiten toimimalla niissä päätöksenteon elimissä, joiden avulla juuri demokratia, todellinen kansanvaltaisuus toteutetaan, hän korosti.
Tujunen arveli, että oikeutta ja demokratiaa eivät parhaiten toteuta ne, jotka rohkeimmin tarttuvat keinoihin tavallisten, joskus värittömien, hitaiden ja kankeidenkin päätöksentekokanavien ohittamiseksi.
Tilaisuudessa julkistettiin dosentti Vesa Vareksen laatima Tuhatkunnan 40-vuotishistoriikki. Siitä löytyy myös tausta järjestön nimelle.
Selitys uuden järjestön nimelle 40 vuoden takaa löytyi siitä, että kyse oli tietynlaisesta kuittauksesta Sadankomitealle. Nimen piti olla paljon komeampi kuin Sadankomitea.
STT-IA
28.4.2000
