Lakiviidakkoa yksinkertaistetaan
Iso eläkeremontti vireillä
Eläkelakeihin kaavaillaan isoa remonttia. Tavoitteena on malli, jossa eläke karttuu koko työhistorian perusteella.
Eläke alkaisi
karttua jo 18-vuotiaana ja kertyisi myös 65 ikävuoden jälkeen.
Uudistusta on valmisteltu jo vuoden verran, ja se on ollut esillä
ns. Puron työryhmässä, jossa on työmarkkinajärjestöjen ja
tel-yhtiöiden edustus.
Muutoksella pyritään yksinkertaistamaan monimutkaista
eläkelakiviidakkoa eli nykyiset työeläkelait tel, lel, tael ja yel
yhdistettäisiin yhdeksi uudeksi työeläkelaiksi.
Tavoitteena on, että eläketurvan sisältö ei muuttuisi sen
mukaan, onko eläke syntynyt yhdestä yhtenäisestä
työsuhteesta vai pätkittäin useasta eri työsuhteesta.
Uudistuksessa eläke karttuisi nykyisen lel-mallin mukaisesti eli
eläke perustuisi työssäoloaikaisiin kokonaisansioihin.
Kokonaisansioita perustellaan sillä, että näin eläkettä saa siitä,
mistä on maksettu.
Nykyisen eläkejärjestelmän epäkohtana on pidetty sitä, että
vanhuuseläke alkaa karttua vasta 23-vuotiaana.
Jos työntekijä ei nykyisin nosta eläkettä täytettyään 65
vuotta, eläkkeeseen maksetaan ns. lykkäyskorotus, joka on
noin 0,6 prosenttia eläkkeen määrästä lykkäyskuukautta
kohden. Tämä haluttaisiin säilyttää.
Ehdotuksessa on lähdetty siitä, että yli 60-vuotiailla oleva ns.
2,5 prosentin superkarttuma poistettaisiin. Valmistelijoiden
mukaan superkarttuma ei ole täyttänyt sille asetettua
tavoitetta, että ihmiset pysyisivät työelämässä nykyistä
pidempään.
Kaksi leiriä
Vaikka eläkelakiremontti on ollut Puron työryhmässä esillä,
ryhmä ei ole sen seikkaperäisemmin ottanut kantaa siihen.
Työmarkkinakentässä on kuitenkin selvästi kaksi leiriä, kun
puhutaan eläkeperusteista.
SAK ja työnantajat kannattavat
koko työhistoriaa eläkkeen perustaksi. Akava ja STTK taas
lähtevät siitä, että eläkkeelle siirtymisajan elintaso säilyy.
Siksi
ne ovat ajaneet mallia, jossa eläke määräytyy parhaimpien
tulovuosien mukaan.
Työmarkkinajärjestöjen kaksijakoisuus näkyi selvästi jo vuonna
1995, kun siirryttiin nykyiseen järjestelmään. Sitä ennen eläke
tel-järjestelmässä määräytyi kunkin työsuhteen neljän
viimeisen vuoden perusteella siten, että huonoin ja paras
tulovuosi tiputettiin pois keskipalkkaa laskettaessa.
Voimassaoleva säännös, jonka mukaan eläke määräytyy
kymmenen viimeisen työvuoden perusteella, toteutuu vain
silloin, kun työntekijä on ollut yli 10 vuotta saman työnantajan
palveluksessa.
Eläkeasiantuntijoiden mukaan työeläkelain
piirissä olevista työsuhteista vain kymmenesosa on tällaisia.
Tämän mukaan valtaosa eläkkeistä määräytyy yksityisellä
sektorilla jo nyt kokonaisansioiden mukaan.
Kustannusvaikutukset
Eläkelakiremonttia ovat valmistelleet monet eläkejärjestelmän
asiantuntijat eläkeyhtiöistä ja Eläketurvakeskuksesta. Heidän
mukaansa remontti toisi tuntuvia eläkesäästöjä.
Valmistelijoiden mielestä uudistusta tulee tarkastella
kokonaisuutena eikä erillisinä paloina.
Uudistuksella tähdätään myös siihen, että yksi työeläkeyhtiö
hoitaisi kaikki työntekijät, ja kaikki eläkelaitokset hoitaisivat
kaikkien työeläkelain piiriin kuuluvien työntekijöiden
eläketurvaa.
Tämä merkitsisi sitä, että lailla perustetut eläkelaitokset
joutuisivat sopeuttamaan toimintansa uusien säännösten
mukaiseksi. LEL Työeläkekassa jo ilmoitti valmistautuvansa
yhtiöittämiseen.
Valmistelijoiden mukaan uusi laki pitäisi saada voimaan
mahdollisimman pian. Ennen syksyn kunnallisvaaleja asian
seikkaperäisempi käsittely tuskin tulee esille.
STT-MH
28.4.2000
Talous -sivulle
|