Heikko euro aiheuttaa paineita
EKP nosti ohjauskorkoaan
Euroopan keskuspankki nosti torstaina ohjauskorkoaan prosenttiyksikön neljänneksen 3,75 prosenttiin.
Korotus ei
tullut yllätyksenä, sillä keskuspankki ilmaisi jo pari viikkoa
sitten
pääjohtaja Wim Duisenbergin suulla olevansa valmis kiristämään
rahapolitiikkaa.
Koronnostopäätös osui sellaiseen EKP:n neuvoston
kokoukseen, jonka jälkeen ei järjestetty tiedotustilaisuutta.
Tiedotteessaan EKP perusteli korotusta euroalueen
hintavakautta uhkaavilla paineilla.
Harmaita hiuksia EKP:lle aiheuttaa etenkin euron matala kurssi,
joka nostaa tuontihintoja ja siten ruokkii inflaatiota. Lisäksi
pankki kiinnitti huomiota rahan määrään rivakkaan kasvuun.
Euroalueen talousnäkymiä se kiitteli suotuisiksi.
Valuuttamarkkinoilla EKP:lta odotettiin ennakkoon koronnostoa,
mutta heti päätöksen julkitulon jälkeen euron kurssi vajosi
historiansa pohjalukemiin, alle 0,92 dollariin. Pian sukelluksensa
jälkeen euro tosin lähti vahvistumaan.
- EKP:n koronnosto osoittaa, että se on huolissaan heikosta
eurosta. Ja koska euro tuskin lähiaikoina merkittävästi
vahvistuu, uusia koronnostoja on odotettavissa, arvioi ABN
Amron analyytikko Robert Lind uutistoimisto Reutersille.
Rahapolitiikka
ollut kevyttä
EKP toisti koronnostosta ilmoittaessaan tutuksi käyneen
näkemyksensä, jonka mukaan euron nykyinen kurssitaso ei
heijasta euroalueen talouden vahvoja perustekijöitä.
Analyytikkojen mukaan EKP:lla ei kuitenkaan ole edellytyksiä
puhua euron kurssia ylös, etenkään niin kauan kuin
Yhdysvaltain talous pysyttelee Eurooppaan nähden
etulyöntiasemassa.
EKP on nostanut ohjauskorkoaan neljä kertaa sitten viime
vuoden marraskuun. Näiden nostojen myötä ohjauskorko on
kivunnut 2,5 prosentista nykyiseen 3,75 prosenttiin.
Aktia-pankin pääekonomisti Timo Tyrväinen on arvioinut, että
EKP:n kannattaa olla etupainotteinen koronnostoissaan, koska
siinä tapauksessa rahapolitiikkaa ei juuri tarvitse kiristää enää
ensi syksynä ja ensi vuoden keväällä.
Viimeaikaisista koronnostoista huolimatta EKP:n rahapolitiikka
on pysytellyt varsin keveänä ja siten tukenut euroalueen
talouskasvua. Suomen kannalta EKP:n korkotasoa on
asiantuntijapiireissä luonnehdittu liian matalaksi, koska meillä
talous kasvaa vahvemmin kuin euroalueella keskimäärin.
STT-MH
28.4.2000
Talous -sivulle
|