Niinistö närkästynyt eduskunnan menoista
Valtiovarainministeriö karsastaa eduskunnan budjetin paisumista. Ministeriössä ei ole katsottu hyvällä eduskunnan ensi vuotta koskevaa talousarvioesitystä, jonka menot ovat nousseet 26 prosentilla eli lähes 103 miljoonalla markalla kuluvan vuoden budjettiin verrattuna.
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) aikoo keskustella budjetista tiistaina eduskunnan johdon kanssa. Tapaamiseen
osallistuvat valtiovarainministeriön edustajien ohella eduskunnan puhemiehet, pääsihteeri ja hallintojohtaja.
Niinistö on tiettävästi harmistunut mm. kansanedustajien
palkkioiden noususta, eduskunnan lisärakennuksen
määrärahasta ja suunnitellusta valtiontalouden
tarkastusviraston virkamiesten palkkojen korottamisesta.
Niinistö on huomauttanut, että budjetista päättävien
kansanedustajien tulisi olla itse esimerkkeinä menonlisäyksistä
pidättäytymisessä.
Esimerkiksi lisärakennukseen on merkitty 60
miljoonan markan suunnittelu- ja rakennusmääräraha, vaikka
Niinistön mukaan kaikessa muussa valtion toiminnassa on
nimenomaan vältetty pääkaupunkiseudulle rakentamista.
Valtiovarainministeriössä on laskettu, että eduskunnan
toimintamäärärahat ovat tuplaantuneet vuodesta 1996 lähtien.
Samanlaista kehitystä ei ole ollut muissa budjetin pääluokissa.
Budjettiesityksen mukaan kansanedustajien palkkiomääräraha
kasvaa 27 prosenttia ja kanslian menot 31 prosenttia. Niihin
sisältyvät mm. kansanedustajien avustajien palkat ja
lisärakennus.
Eduskunta on
isäntä talossa
Niinistö ei aio ottaa kantaa yksittäisiin menoeriin. Tapaamisen
tarkoituksena on esittää "yleisellä tasolla
valtiovarainministeriön näkemys totutusta valtiontalouden
hoidosta".
Niinistö on aiemminkin arvostellut eduskunnan
lisärakennushanketta ja suunnitelmia korottaa
kansanedustajien palkkioita.
Eduskunta on kuitenkin budjetin hyväksyjänä, ylimpänä
päättäjänä ja hallituksen nauttiman luottamuksen lähteenä
tietynlaisessa erityisasemassa budjetinkin suhteen.
Perinteisesti valtiovarainministeriö ei ole peukaloinut
eduskunnan määrärahoja, joiden osuus valtion talousarviosta
on loppujen lopuksi varsin pieni.
Puhemies Riitta Uosukainen (kok.) huomautti maanantaina,
että osa kasvusta johtuu uusista tehtävistä. Valtiontalouden
tarkastusvirasto siirtyy ensi vuoden alusta
valtiovarainministeriön siipien suojasta eduskunnaan
yhteyteen.
Budjettiesityksen perustelujen mukaan viraston virkamiehiin
sovelletaan sen jälkeen pääosin eduskunnan virkamiehiä
koskevaa lakia. Keskimäärin parin palkkaluokan
jälkeenjääneisyyden kuromiseen umpeen varataan vähintään
kolme vuotta.
STT-IA
31.7.2000
Politiikka -sivulle
|