Joka kolmannelta puuttuu väestönsuojapaikka
Suomessa ei ole tarpeeksi käyttökelpoisia väestönsuojia, jotka turvaavat ihmisiä esimerkiksi ydinsäteilyltä. Vain noin kahdella kolmasosalla väestöstä on riittävästi varustettu suojapaikka. Erityisen puutteellinen tilanne on pientalovaltaisissa kunnissa.- Kuntien tehtävänä on taata yleiset väestönsuojat kaikille asukkaille. Jokaiseen kerrostaloon sellainen rakennetaan, mutta pientalojen asukkaita varten tulisi olla yleinen väestönsuoja, joka valitettavasti puuttuu useasta kunnasta. Näin kertoo erikoistutkija Pekka Laine Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta (VTT).
Maassamme on tällä hetkellä 3,5 miljoonaa väestönsuojapaikkaa, joista noin 200 000 on huonosti varustettuja. Huonoimmin varustettuja ovat ennen vuotta 1963 rakennetut kerrostalot, joista ilmanvaihtolaitteistot puuttuvat.
Laineen mukaan normaalin kerrostalon väestönsuojavarustuksiin kuuluvat ilmanvaihtolaitteisto, käymälät, vesisäiliöt sekä tietyt työkalut ja mittarit. Säädösten mukaan väestönsuoja tulisi saada toimivaksi 24 tunnissa.
Useissa kerrostaloissa tämä on kuitenkin vaikeaa, koska väestönsuojatilat ovat varastotiloja, joissa on runsaasti tavaraa.
Suojan rakentaminen omistajan vastuulla
Käytännössä riittävän väestönsuojan rakentamisesta ja varustamisesta vastaa talon omistaja. Laineen mukaan käytännössä noin 2-5 prosenttia talon kustannuksista käytetään väestönsuojaa varten.
- Tshernobylin onnettomuuden jälkeen väestönsuojien kuntoon kiinnitettiin enemmän huomiota. Nyt asia on jäänyt hieman taka-alalle, sanoo Laine.
Suojapaikkojen määrä Helsingin kaupungissa ylittää kaupungin asukasmäärän. Monelle paikka löytyy sekä kotoa että työpaikalta. Joissain maaseudun kunnissa puolestaan suoja löytyy vain alle kymmenelle prosentille väestöstä.
- Suojapaikkojen määrä kasvaa koko ajan. Arvioin, että kymmenen vuoden sisällä kaikille suomalaisille sellainen löytyy, Laine jatkaa.
Hänen mielestään vapaaehtoisten henkilöiden kouluttamista väestönsuojelutehtäviin tulisi lisätä. Tällä hetkellä pelastusjärjestöt kouluttavat suojelujohtajia.
Koulutus keskittyy kuitenkin lähinnä yleisen turvallisuuden tai paloturvallisuuden kohentamiseen. Väestönsuojan käyttöön koulutuksessa ei juuri paneuduta.
Säädösten mukaan talossa, jossa on vähintään neljä huoneistoa, tulisi olla suojelusuunnitelma sekä koulutettu suojelujohtaja.
Suojassa pieniä puutteita
Maanantaina päättynyt väestönsuojakokeilu Helsingin Viikissä koettiin onnistuneeksi ja tarpeelliseksi. Kokeessa 59 ihmistä vietti kolme vuorokautta 45 neliön väestönsuojassa.
Kokeen jälkeen suojasta löytyi vapaaehtoisten mukaan myös joitain puutteita. Esimerkiksi suojavaatetuksen määrä koettiin riittämättömäksi.
Säteilytilanteessa ulosmenoa varten tulisi jokaisessa suojassa olla kaksi suoja-asua. Koehenkilöt kokivat myös ilmanvaihtolaitteiston kovan äänen haitalliseksi.
Lakisääteinen 0,75 neliömetrin tila yhtä ihmistä kohden koettiin riittäväksi, jos vähintään kolmannekselle asukkaista oli kolmikerrosvuoteet. Myös pöydät ja penkit koettiin suojassa tarpeellisiksi.
Helsingin pelastusliiton järjestämässä väestönsuojan käytön kokeilussa oli mukana tutkijoita muun muassa Helsingin yliopistosta ja VTT:stä. Eri tahojen tekemien tutkimusten ja mittausten tulokset julkistetaan teoksessa, joka ilmestyy ensi keväänä.
STT-MH
27.10.2000
