Ajotyyliä muutetaan tietoisesti: Venäläiset ajavat suomalaisia rauhallisemmin Suomessa
Venäläiset ajavat suomalaisia rauhallisemmin Suomessa, mutta molemmat kansat pitävät suomalaisia parempina kuljettajina. Suomalaisautoilijoiden kielteiset käsitykset venäläisten ajotavoista näyttävät perustuvan enemmän ennakkoluuloihin kuin tietoon.Näin todetaan liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä tutkimuksessa, jossa haastateltiin kuljettajia ja mitattiin ajonopeuksia Suomessa ja Venäjällä viime toukokuussa.
Tutkimuksessa mitattiin Suomessa noin 3600 ja Venäjällä noin 1500 auton matkanopeudet. Vastoin yleistä mielikuvaa suomalaiset henkilöautot, pakettiautot ja rekat ajoivat Suomessa nopeammin kuin venäläiset.
Tulokset vastaavat aiempia mittauksia. Venäläisautojen nopeudet ja ylinopeudet ovat laskeneet koko 90-luvun ajan Vaalimaalta tulevalla tiellä.
Vallitseva liikennekulttuuri ohjaa ajotapoja selvästi enemmän kuin kuljettajan kansallisuus. Molempien kansojen ajotyyli muuttuu Venäjällä piittaamattomammaksi ja vastaavasti Suomessa kuuliaisemmaksi. Venäläisautoilijoista yli puolet kertoi muuttavansa tietoisesti ajotapojaan Suomeen saavuttuaan.
Suomessa viisi prosenttia suomalaisista ja venäläisistä henkilöautoilijoista ylitti mittausajankohtana 100 km/h:n nopeusrajoituksen Vaalimaan tiellä. Venäjän puolella taas 80 prosenttia henkilöautoilijoista ajoi ylinopeutta 90 km/h-alueella. Lisäksi suomalaiset rekat ja linja-autot ajoivat venäläisiä nopeammin myös Venäjän puolella.
Rajanylityspaikalla haastateltiin lähes 700 kuljettajaa. Venäläiskuljettajista 80 prosenttia asennoituu suomalaiskuljettajiin myönteisellä mielellä. Suomalaisista taas vain viidennes suhtautuu venäläiskuljettajiin myönteisesti.
Venäläiset eivät itsekään suhtaudu myönteisesti ajokäyttäytymiseensä - vain viidennes kehui oman maan kuljettajia. Kummankin maan kuljettajista noin 65 prosenttia piti suomalaisia parempina kuljettajina ja kolmannes yhtä hyvinä.
Ulkomailla ajamiseen ei juurikaan liity suuria pelkoja. Naapurimaassa ajavat suomalaiskuljettajat pelkäsivät eniten kanssa-autoilijoiden ajotyyliä ja teiden huonoa kuntoa. Venäläisten pelot ja vaikeudet Suomessa liittyivät kieliongelmiin ja asiointiin viranomaisten kanssa.
Säännöllinen valvonta ja valistus ovat muuttaneet venäläiskuljettajien ajotapoja Suomessa. Vielä 90-luvun alussa venäläisautoilijoiden riski joutua liikenneonnettomuuteen oli 5-10-kertainen suomalaisiin verrattuna. Nykyisin riskin arvioidaan olevan kolminkertainen.
Venäläisautoilijoita pelätään vähemmän
Venäläisautoilijoiden ajotyyli ei enää pelota yhtä paljon Kaakkois-Suomessa autoilevia kuin kaksi vuotta sitten. Tuolloin lähes joka toinen suomalaisautoilija pelkäsi itäliikenteessä, kun nyt joka neljäs kokee liikenteen pelottavaksi.
Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuksen perusteella lisääntynyt valvonta ja valistus on vaikuttanut myönteisesti Kymenlaakson liikenneturvallisuuteen.
Nykyisin joka neljäs suomalaiskuljettaja katsoo, että venäläisten ajotavat ovat parantuneet. Tilanteen koetaan parantuneen siten, että liikennesääntöjä noudatetaan paremmin. Myöskään huonokuntoisia rekkoja ei enää pelätä yhtä paljon.
Venäläisistä 44 prosenttia koki maamiestensä ajotapojensa parantuneen. Venäläisistä vain joka kymmenes pelkää Suomen liikenteessä. Toisin kuin suomalaisilla, venäläisten pelot ovat kuitenkin hieman kasvaneet. Eniten pelätään hirviä ja liukasta keliä.
Venäläisten huomattavasti vähäisemmät pelot johtuvat ilmeisesti kulttuurieroista. Idässä on totuttu erilaiseen liikennekäyttäytymiseen ja turvallisuusriskeihin.
Esimerkiksi kolme neljästä venäläisestä ei pelkää lainkaan rattijuoppoja, kun suomalaisista yli 90 prosenttia pelkää jossain määrin juovuksissa ajavia. Niin ikään venäläisistä suuri osa ei pelkää lainkaan vastaantulijan vaarallisia ohituksia, kun taas suomalaisista kaikki pelkäävät niitä.
Kaakkois-Suomen yleisessä liikenteen ilmapiirissä ei ole tapahtunut muutoksia kahden vuoden aikana. Venäläisautoilijat arvioivat edelleen Suomen liikenteen ilmapiirin myönteisemmäksi kuin suomalaiset.
Venäläiskuljettajat antavat Suomen liikenteen ilmapiirille kouluarvosanan yhdeksän, kun suomalaiset pitävät ilmapiiriä keskimäärin seitsemän arvoisena. Suomalaisista ja venäläisistä kaksi kolmasosaa ei ole havainnut liikenteen ilmapiirin muuttuneen puolen vuoden aikana.
Samanaikaisesti kaksi kolmasosaa suomalaisautoilijoista katsoo riskinoton ohituksissa lisääntyneen. Samaa mieltä oltiin toissa vuonnakin. Myös venäläisten mielestä viime aikoina on lisääntynyt kaahaaminen, kiilaaminen ja riskinotto ohituksissa.
Suomalaiskuljettajista puolet katsoo, että myös itsekkäät ajotavat, perässä roikkuminen ja piittaamattomuus säännöistä on kasvanut. Venäläisistä näin ajattelee vain joka kymmenes. Liikenteen aiheuttama ärtyisä mieliala ei kuitenkaan ole kasvanut Kaakkois-Suomessa.
Venäläiset näkevät edelleen Suomen liikenteessä enemmän myönteisiä piirteitä kuin suomalaiset, mutta toissa vuoteen verrattuna kriittiset asenteet ovat yleistyneet.
Joka neljäs venäläiskuljettaja on sitä mieltä, että nykyään ohitukset ovat harkitsemattomampia, sääntöjä noudatetaan vähemmän ja toisten oikeuksia ei kunnioiteta yhtä paljon.
Tutkimuksessa haastateltiin noin 150 venäläistä ja 300 suomalaista autoilijaa.
IA
27.10.2000
