DNA-näytteiden käytöstä kerrottava tutkittaville
Lääketutkimuksiin osallistuville on terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan mielestä aina kerrottava, mihin heidän DNA-näytteitään käytetään.
Tutkimussuunnitelmassa, potilastiedotteessa sekä
suostumuslomakkeessa on myös kerrottava, mitä
tietoja tutkittava voi itse saada ja miten
tietosuojaan liittyvät asiat on hoidettava.
Lääketutkimusten yhteydessä otetaan usein
tutkimukseen osallistuvilta myös DNA-näytteet,
mutta tutkimussuunnitelmasta ei nykyisin aina
selviä, mitä näistä näytteistä on aikomus tutkia.
Terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta on
antanut nyt asiasta tutkimuksiin osallistuvien
oikeuksista kertovan ohjeen, siitä mitä
tutkimussuunnitelmissa, potilastiedotteissa ja
suostumuslomakkeissa pitää ottaa huomioon.
Ulkomailla näytteistä
voi kertyä DNA-pankkeja
Ohjeen mukaan DNA-näytteensä antaneilla on
aina oikeus tietää, missä ja miten kauan näytteitä
säilytetään. Neuvottelukunnan mielestä näytteet
pitäisi mieluiten säilyttää Suomessa. Ulkomaille
niitä voisi lähettää nimettöminä tai koodattuina
vain analyysejä varten.
Jos DNA-näytteitä lähetetään kansainvälisten
tutkimusten yhteydessä ulkomaille
tutkimuskeskuksiin, näytteistä voi kertyä
vähitellen paljon keskustelua herättäneitä
"DNA-pankkeja".
Tuloksista harvoin
tietoa tutkittaville
DNA-tutkimusten tuloksia ei yleensä kerrota
tutkimukseen osallistuneelle, koska ne on yleensä
vaikeasti tulkittavia, eikä niiden kertomisesta
katsota olevan hyötyä tutkittavalle.
Tutkijoilla pitää kuitenkin olla valmis suunnitelma
takataskussaan siltä varalta, että joku
tutkimukseen osallistuva haluaa välttämättä
tietää DNA-tuloksensa. Näissä tapauksissa
tutkittavalle pitää järjestää myös mahdollisuus
perinnöllisyysneuvontaan.
Jos näytteet on tehty tunnistamattomiksi, ei
tulosten kertominen ole edes mahdollista.
Tutkimuksissa, joissa tarvitaan tietoa myös
tutkittavan tulevasti terveydestä, näytteitä ei voi
tehdä täysin tunnistamattomiksi.
Silloin näytteet
koodataan niin, että vain tutkijalääkäri pystyy ne
yhdistämään tiettyihin henkilöihin. Tästäkin on
kerrottava etukäteen potilastiedotteessa.
Näytteen käyttö on
rajattava selkeästi
Tutkimuksissa DNA-näytteen käyttö on rajattava
aina selkeästi. Potilastiedotteessa voidaan kertoa
esimerkiksi, että näytteestä tutkitaan geneettisiä
ominaisuuksia, joilla saattaa olla merkitystä
tutkittavan lääkkeen vaikutusten tai
haittavaikutusten selvittelyssä.
Jos geenitutkimuksella selvitetään taudin syitä,
eettiset ongelmat ovat monimutkaisempia. Silloin,
kun näytteet eivät ole täydellisesti
tunnistamattomia ja niitä käytetään tällaisiin
tutkimuksiin, asia on selvitettävä tutkittavalle
erityisen perusteellisesti.
Neuvottelukunta muistuttaa myös, että
tutkimuksiin osallistuvilla on aina oikeus
keskeyttää tai peruuttaa oma osallistumisensa
tutkimukseen.
Jos näytteet ovat täysin
tunnistamattomia tutkimuksen keskeyttäminen on
mahdotonta ja tästäkin on kerrottava etukäteen
potilastiedotteessa.
STT-MH
27.10.2000
Kotimaa -sivulle
|