Ympäristöverojen osuus Suomessa alle EU:n keskitason
Ympäristöperusteisten verojen ja maksujen osuus kaikista verotuloista on Suomessa vielä EU-maiden keskitasoa pienempi.
Tuoreimmat vertailutiedot ovat vuodelta 1997. Niiden
mukaan ympäristöverotus on kahdeksassa EU-maassa
kireämpää kuin Suomessa, kuudessa kevyempää.
Ympäristöverojen osuus on suurin Portugalissa, 9,7 prosenttia.
Tanskassa ympäristöverojen osuus on 9,5 prosenttia ja
Alankomaissa 9,4 prosenttia. Suomessa ympäristöperusteisten
verojen osuus on 7 prosenttia verotuloista ja
sosiaaliturvamaksuista.
Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen
uudesta Ympäristötilasto 2000 -kokoomajulkaisusta.
Ympäristöverojen suurta osuutta Portugalissa selittää öljyn
suuri osuus maan kokonaisenergian kulutuksesta ja maan
alhainen kokonaisveroaste.
Tanskassa ja Alankomaissa
ympäristöverotuksella on sen sijaan selkeät
ympäristötavoitteet. Tanskan ja Suomen kokonaisveroasteet
ovat EU-maiden korkeimpia.
Ympäristöveroja ovat verot, jotka kohdistuvat asiaan, jolla on
haitallinen vaikutus ympäristöön. Kaikki energiaverot ja
ajoneuvoverot ovat ympäristöveroja.
Lisäksi
ympäristöperusteisia veroja ja maksuja ovat jätevero,
pakkauksiin kohdistuvat verot, lannoitteista ja
torjunta-aineista maksettavat verot ja maksut, öljynsuoja- ja
öljyjätemaksut, vesiensuojelumaksut sekä kunnalliset jäte-,
vesi- ja jätevesimaksut.
Lähes 80 prosenttia EU:ssa myydystä bensiinistä lyijytöntä
Suomen ympäristöverotus kohdistuu eniten liikenteeseen.
Suurin verotuotto saadaan liikennepolttoaineista, erityisesti
lyijyttömästä moottoribensiinistä.
Suomessa lyijyllistä bensiiniä
verotetaan ympäristösyistä ankarammin kuin lyijytöntä.
Lyijyllisen moottoribensiinin käyttö onkin loppunut
käytännöllisesti katsoen kokonaan.
EU-maista lyijyllistä moottoribensiiniä käytettiin vuonna 1998
eniten Italiassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa. Sen käyttö oli
loppunut Suomen lisäksi Saksassa, Alankomaissa, Ruotsissa,
Itävallassa ja Tanskassa.
IA
26.5.2000
Politiikka -sivulle
|