Suomi tähdensi rajavalvontaa EU:n laajentumisneuvotteluissa
Suomi vaatii, että Puola ja muut EU:n jäseniksi pyrkivät johtavat hakijamaat ottavat käyttöön korkealuokkaisen rajavalvonnan kolmansiin maihin ennen kuin hakijat voidaan ottaa unionin jäseniksi.
Suomen aloitteesta EU on tiukentanut jäsenyysneuvottelujen
sisä- ja oikeusasioita koskevia neuvottelukantojaan, kertoivat
virkamiehet Brysselissä.
Pääneuvottelijat EU:sta, Puolasta, Tshekistä, Unkarista,
Virosta, Sloveniasta ja Kyproksesta avaavat perjantaina kolme
vaikeinta neuvottelukohtaa. Oikeus- ja sisäasioiden lisäksi
aloitetaan neuvottelut myös työvoiman vapaasta liikkumisesta
ja EU:n budjetin rahoittamisesta.
Virkamieslähteiden mukaan EU vaatii Suomen aloitteesta, että
hakijamaiden rajat mm. Venäjää, Valko-Venäjää ja Ukrainaa
vastaan ovat yhtä hyvin valvottuja kuin Suomen itäraja.
- Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki rajan ylittävät
henkilöt tarkastetaan ja ettei laittomia rajanylityksiä saa
tapahtua, sanoi neuvotteluja seuraava virkamies.
Muut EU-maat ovat hyväksyneet Suomen tiukan linjan, vaikka
Ranska olisi halunnut mennä vieläkin pidemmälle. Ranskan
hallitus olisi halunnut, että hakijamaat olisivat pikimmiten olleet
valmiit Schengen-yhteistyöhön, mutta hanke aiheutti
diplomaattisen vastalauseen Puolasta.
Schengen poistaa rajavalvonnan unionin sisällä, lisää
poliisiyhteistyötä jäsenmaiden kesken ja tiukentaa EU:n
ulkoisen rajan valvontaa. EU:n itälaajentuminen lykkäytyisi
käytännössä, jos unioni vaatisi, että hakijamaiden on jo ennen
jäsenyyttä täytettävä kaikki Schengenin ehdot.
Esim. Puolan ja Saksan välinen rajavalvonta säilyy vielä senkin
jälkeen, kun Puola on jo EU:n jäsen ja diplomaattilähteiden
mukaan itälaajentuminen voidaan toteuttaa, jos Puola pystyy
takaamaan, ettei sen itäraja vuoda.
Puola voisi liittyä
Schengeniin vasta sen jälkeen, kun siitä on tullut EU:n
jäsenmaa, aivan samoin kuin kuin on tehty Suomen kohdalla.
Rajavalvonnan merkitys on aihe, jonka Suomen hallitus on
säännöllisesti ottanut esille keskusteluissa hakijamaiden
kanssa. Suomi on auttanut Baltian maita perustamaan toimivan
rajavartiolaitoksen.
Työvoima myös ongelma
Työvoiman vapaata liikkuvuutta koskien on EU:ssa sovittu
yleisesti muotoillusta neuvottelukannasta, jonka mukaan vapaa
liikkuvuus on "arkaluonteinen kysymys, joka on otettava
huomioon, kun neuvottelut edistyvät".
Erityisesti Saksa ja Itävalta ovat huolestuneita siitä, että
entisistä itäryhmän maista tulvii halpaa työvoimaa unioniin, kun
maat pääsevät vihdoin jäseniksi.
Espanjan neuvottelijat ovat
kuitenkin muistuttaneet, että samanlainen pelko oli olemassa
silloin, kun Espanja neuvotteli jäsenyydestä, mutta
työvoimatulvaa ei koskaan syntynyt.
Espanjan pahin huolenaihe nykyisissä jäsenyysneuvotteluissa
on raha. Espanja ei voi hyväksyä hakijamaiden vaatimusta
siitä, että ne saisivat alennusta EU-maksuista jäsenyytensä
alussa.
Myös Suomi sai maksuista alennusta, koska uusi jäsenmaa ei
pysty heti hyötymään täysillä EU:n maatalous- ja aluetuista.
EU:n ja johtavien ehdokasmaiden on kesäkuussa tarkoitus
avata ehkä kaikkein vaikein neuvottelukohta, nimittäin
maatalous.
Avaamista sen sijaan jäävät odottamaan rakenteelliset
kysymykset eli komissaarien määrä, äänimäärien painot
ministerineuvostossa sekä enemmistöpäätösten lisääminen.
Tässä hakijamaiden on odotettava siihen asti kunnes EU on
ensin saanut päätökseen sisäisiin uudistuksiin tähtäävän
hallitusten välisen konferenssin. Jos aikataulu pitää, päättyy
konferenssi joulukuussa.
Samaan aikaan kun johtavat hakijamaat ryhtyvät
neuvottelemaan kiperimmistä kohdista, käynnistyvät myös
toisen ryhmän maiden yksityiskohtaiset neuvottelut. Latvia,
Liettua, Slovakia, Romania, Bulgaria ja Malta avasivat torstaina
useita neuvottelukohtia EU:n kanssa pääneuvottelijatasolla.
Toista ryhmää kutsutaan Helsingin-ryhmäksi, koska päätös
neuvottelujen aloittamisesta tehtiin Helsingissä joulukuussa.
Johtavien maiden ryhmää kutsutaan puolestaan
Luxemburgin-ryhmäksi, koska niiden neuvottelujen
aloittamisesta päätettiin Luxemburgissa joulukuussa 1997.
STT-MH
26.5.2000
Politiikka -sivulle
|