Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Yhteistyötä haetaan laajalla rintamalla

Ylä-Lapin kunnat elävät rajanaapureista



Olisikohan Utsjokea lainkaan ilman Norjaa, kunnanjohtaja Seppo Sarlund vastaa, kun häneltä udellaan rajanaapuruuden merkitystä.


Vuoden vaihteessa Utsjoelle etelästä tullut tuore kunnanjohtaja on nopeasti sisäistänyt rajan ylittävän yhteistyön annin.

Utsjoelta ajoittain kantautuvia "puolittaisia huulia" kunnan liittämisestä Norjaan on helpompi ymmärtää, kun kuuntelee rajanaapuruuden hyötylukuja. Niiden valossa yhteistyö Norjan Finnmarkin alueen kuntien kanssa on Utsjoelle elinehto.

Samanarvoiseksi kokee rajanaapuruuden käsivarsikunta Enontekiö, joka johtajansa Pentti Keskitalon mukaan pyrkii jatkossa vain lisäämään yhteistyötä. Enontekiöllä naapureita on kaiken lisäksi kaksi - Norja ja Ruotsi.

Ylä-Lapin rajakuntien yhteiselolla on pitkät "rajattomat" perinteet, joiden pohjalta sosiaalista kanssakäymistä, kauppaa ja kunnan eri sektoreiden yhteistyötä on ollut otollista kehittää.

Päämääränä on koko ajan vahvistaa ja laajentaa yhteistyötä. Varsin vauhdikkaalla kehityksellä on tosin myös puolensa, jota jotkut maistelevat epävarmuutta tuntien.

Vahvana perustana on edelleen asukkaiden "rajaton" kanssakäyminen, mutta sen rinnalle on tullut aiempaa selvemmin puhdas hyötyajattelu.

Perinteinen luonnollinen rajayhteistyö on saanut yhä näkyvämmin rinnalleen rahayhteistyön. Jakoa on korostanut EU, joka on lisännyt hankkeita, mutta samalla opettanut myös laskemaan - jopa laskelmoimaan, Enontekiön elinkeinoasiamies Niina Silén sanoo.


Suomi saajana

Yhteistyön taloudellinen etu on vuosia ollut kallellaan Suomen hyväksi - nimenomaan Norjasta puhuttaessa. Utsjoen kunnalla on esittää selkeimmät luvut.

Maan ainoassa saamelaisenemmistöisessä kunnassa Norja pyörittää vuosittain noin 140 miljoonan markan liikevaihtoa, Sarlund arvioi. Summa on melkoinen, kun sitä vertaa kunnan vajaan 50 miljoonan markan budjettiin.

Utsjoella on pitkään ollut Lapin alhaisin työttömyysprosentti, noin 17. Syynä ovat Norjan lähitaajamien tarjoamat työpaikat, joista saa leipänsä 70-80 utsjokista.

Lisäksi Norjan ostot työllistävät toisen mokoman Utsjoen puolella. Sarlundin mukaan työikäisistä jopa viidennes saa elantonsa naapuruuden ansiosta. Utsjoen etuna on, että naapurin taajamat Kaarasjoki ja Tana sijaitsevat rajan tuntumassa. Työmatka on lyhyt.

Enontekiön taloudelliset hyödyt eivät yllä Utsjoen tasolle. Norjasta ohjautuva rahavirta on suunnilleen 45 miljoonaa markkaa, Keskitalo laskee. Vertailukohteeksi otettu kunnan budjetti on hieman alle 70 miljoonaa markkaa.

Vajaan 30 prosentin työttömyysasteesta kärsivällä Enontekiöllä rajan takaiset asutuskeskukset ovat etäällä, jonka takia työssä käynti ulkomailla on vähäisempää.

Ruotsin Karesuvanto olisi rajan pinnassa, mutta työtä ei siellä ole tarjolla Norjan mitalla. Rajanaapurien (käytännössä Norjan) tuomat kruunut työllistävät joka tapauksessa Enontekiölläkin noin 40 ihmistä.


Paino kaupassa

Yhteistyön painopiste - ainakin taloudellinen - on kaupassa. Kunnissa elää tukku pienoistavarataloja, joilla ei olisi olemisen eväitä ilman naapureita.

Palvelut oheistarpeineen ovat molemmissa kunnissa suurin työllistäjä ja rahan pyörittäjä. Niiden osuus elinkeinorakenteesta on 60-80 prosenttia.

Utsjoella kaupan liikevaihdosta jopa 90 prosenttia koostuu norjalaisten ostoista, Sarlund kertoo. Enontekiön keskustaajaman Hetan tavaratalossa Norjan kysyntä tuo noin 40 prosenttia liikevaihdosta ja Kilpisjärvellä puhutaan jo 60-70 prosentista.

Peruskysyntä pohjaa laajaan tuotevalikoimaan eineksistä vaatteisiin, polttoaineisiin ja rautapuolen tarvikkeisiin. Houkuttimena ovat alhaisemmat hinnat ja laajemmat valikoimat.

Suomesta ei sen sijaan lähdetä kauppaan rajan taakse - ei ainakaan hinnan takia.

Taloudellisen yhteistyön painokkuudesta huolimatta myös pehmeämmät yhteydet ovat saaneet vakiintuneen sijansa.

Etenkin koulusektori on hakenut ja hakee tiiviisti yhteisiä hankkeita. Viimeistelyssä on mm. Utsjoen ja Tanan koulujen yhteistyöselvitys. Koulut käyttävät paikoin myös rajan takaisia palveluja, esimerkiksi naapurin uimahallia tai liikuntatiloja.

Kokonaisuudessaan kulttuuriyhteistyöhön satsataan tällä haavaa varsin innokkaasti. Erityiskohteena on tietysti myös kieli - pääosin saame.

Yhteinen sävel on löydetty niin ikään palo- ja pelastustoimessa. Raja ei pidättele, jos apua tarvitaan.


Uudet sopimukset

Aivan auvoisen helppoa ei rajayhteistyö kuitenkaan ole. Byrokratian esteitä on sen verran paljon, että Sarlund esittää rajalainsäädännön muuttamista uusin valtiosopimuksin.

Norjan kanssa virallinen yhteistyö on perin hidasta ja kankeaa. Monet päätökset on kierrätettävä Oslon kautta ja aikaa kuluu.

Suorat yhteydet yrittäjien tai vaikkapa koulujen välillä ovat osoittautuneet tehokkaammiksi kuin virallinen tie.

Ruotsin kanssa viranomais- ja muukin yhteistyö on usein sujuvampaa, mutta mistä löytyisi sopivia hankkeita? Taloudellisesti kiinnostavia kohteita ei järin ole.

STT-MH
25.2.2000


Kotimaa -sivulle