Yhteistyötä haetaan laajalla rintamalla
Ylä-Lapin kunnat elävät rajanaapureista
Olisikohan Utsjokea lainkaan ilman Norjaa, kunnanjohtaja Seppo Sarlund vastaa, kun häneltä udellaan rajanaapuruuden merkitystä.
Vuoden vaihteessa Utsjoelle etelästä tullut tuore
kunnanjohtaja on nopeasti sisäistänyt rajan ylittävän
yhteistyön annin.
Utsjoelta ajoittain kantautuvia "puolittaisia huulia" kunnan
liittämisestä Norjaan on helpompi ymmärtää, kun kuuntelee
rajanaapuruuden hyötylukuja. Niiden valossa yhteistyö Norjan
Finnmarkin alueen kuntien kanssa on Utsjoelle elinehto.
Samanarvoiseksi kokee rajanaapuruuden käsivarsikunta
Enontekiö, joka johtajansa Pentti Keskitalon mukaan pyrkii
jatkossa vain lisäämään yhteistyötä. Enontekiöllä naapureita
on kaiken lisäksi kaksi - Norja ja Ruotsi.
Ylä-Lapin rajakuntien yhteiselolla on pitkät "rajattomat"
perinteet, joiden pohjalta sosiaalista kanssakäymistä, kauppaa
ja kunnan eri sektoreiden yhteistyötä on ollut otollista
kehittää.
Päämääränä on koko ajan vahvistaa ja laajentaa yhteistyötä.
Varsin vauhdikkaalla kehityksellä on tosin myös puolensa, jota
jotkut maistelevat epävarmuutta tuntien.
Vahvana perustana on edelleen asukkaiden "rajaton"
kanssakäyminen, mutta sen rinnalle on tullut aiempaa
selvemmin puhdas hyötyajattelu.
Perinteinen luonnollinen rajayhteistyö on saanut yhä
näkyvämmin rinnalleen rahayhteistyön. Jakoa on korostanut
EU, joka on lisännyt hankkeita, mutta samalla opettanut myös
laskemaan - jopa laskelmoimaan, Enontekiön elinkeinoasiamies
Niina Silén sanoo.
Suomi saajana
Yhteistyön taloudellinen etu on vuosia ollut kallellaan Suomen
hyväksi - nimenomaan Norjasta puhuttaessa. Utsjoen kunnalla
on esittää selkeimmät luvut.
Maan ainoassa saamelaisenemmistöisessä kunnassa Norja
pyörittää vuosittain noin 140 miljoonan markan liikevaihtoa,
Sarlund arvioi. Summa on melkoinen, kun sitä vertaa kunnan
vajaan 50 miljoonan markan budjettiin.
Utsjoella on pitkään ollut Lapin alhaisin työttömyysprosentti,
noin 17. Syynä ovat Norjan lähitaajamien tarjoamat työpaikat,
joista saa leipänsä 70-80 utsjokista.
Lisäksi Norjan ostot työllistävät toisen mokoman Utsjoen
puolella. Sarlundin mukaan työikäisistä jopa viidennes saa
elantonsa naapuruuden ansiosta.
Utsjoen etuna on, että naapurin taajamat Kaarasjoki ja Tana
sijaitsevat rajan tuntumassa. Työmatka on lyhyt.
Enontekiön taloudelliset hyödyt eivät yllä Utsjoen tasolle.
Norjasta ohjautuva rahavirta on suunnilleen 45 miljoonaa
markkaa, Keskitalo laskee. Vertailukohteeksi otettu kunnan
budjetti on hieman alle 70 miljoonaa markkaa.
Vajaan 30 prosentin työttömyysasteesta kärsivällä Enontekiöllä
rajan takaiset asutuskeskukset ovat etäällä, jonka takia työssä
käynti ulkomailla on vähäisempää.
Ruotsin Karesuvanto olisi rajan pinnassa, mutta työtä ei siellä
ole tarjolla Norjan mitalla. Rajanaapurien (käytännössä Norjan)
tuomat kruunut työllistävät joka tapauksessa Enontekiölläkin
noin 40 ihmistä.
Paino kaupassa
Yhteistyön painopiste - ainakin taloudellinen - on kaupassa.
Kunnissa elää tukku pienoistavarataloja, joilla ei olisi olemisen
eväitä ilman naapureita.
Palvelut oheistarpeineen ovat molemmissa kunnissa suurin
työllistäjä ja rahan pyörittäjä. Niiden osuus
elinkeinorakenteesta on 60-80 prosenttia.
Utsjoella kaupan liikevaihdosta jopa 90 prosenttia koostuu
norjalaisten ostoista, Sarlund kertoo. Enontekiön
keskustaajaman Hetan tavaratalossa Norjan kysyntä tuo noin
40 prosenttia liikevaihdosta ja Kilpisjärvellä puhutaan jo 60-70
prosentista.
Peruskysyntä pohjaa laajaan tuotevalikoimaan eineksistä
vaatteisiin, polttoaineisiin ja rautapuolen tarvikkeisiin.
Houkuttimena ovat alhaisemmat hinnat ja laajemmat
valikoimat.
Suomesta ei sen sijaan lähdetä kauppaan rajan taakse - ei
ainakaan hinnan takia.
Taloudellisen yhteistyön painokkuudesta huolimatta myös
pehmeämmät yhteydet ovat saaneet vakiintuneen sijansa.
Etenkin koulusektori on hakenut ja hakee tiiviisti yhteisiä
hankkeita. Viimeistelyssä on mm. Utsjoen ja Tanan koulujen
yhteistyöselvitys. Koulut käyttävät paikoin myös rajan takaisia
palveluja, esimerkiksi naapurin uimahallia tai liikuntatiloja.
Kokonaisuudessaan kulttuuriyhteistyöhön satsataan tällä
haavaa varsin innokkaasti. Erityiskohteena on tietysti myös
kieli - pääosin saame.
Yhteinen sävel on löydetty niin ikään palo- ja
pelastustoimessa. Raja ei pidättele, jos apua tarvitaan.
Uudet sopimukset
Aivan auvoisen helppoa ei rajayhteistyö kuitenkaan ole.
Byrokratian esteitä on sen verran paljon, että Sarlund esittää
rajalainsäädännön muuttamista uusin valtiosopimuksin.
Norjan kanssa virallinen yhteistyö on perin hidasta ja kankeaa.
Monet päätökset on kierrätettävä Oslon kautta ja aikaa kuluu.
Suorat yhteydet yrittäjien tai vaikkapa koulujen välillä ovat
osoittautuneet tehokkaammiksi kuin virallinen tie.
Ruotsin kanssa viranomais- ja muukin yhteistyö on usein
sujuvampaa, mutta mistä löytyisi sopivia hankkeita?
Taloudellisesti kiinnostavia kohteita ei järin ole.
STT-MH
25.2.2000
Kotimaa -sivulle
|