Puolan romanijohtaja uskoo pakolaisvirran yhä jatkuvan
Puolan romanien pakolaisvirta Suomeen ja muualle Euroopan maihin jatkuu. Näin ennustavat Puolan romanineuvoston johtaja Stanislaw Stankiewicz ja ETYJ:n ihmisoikeustoimiston suomalainen erityisavustaja Henry Hedman.Stankiewiczin mukaan romanit etsivät ihmisoikeuksia muualta, koska he tuntevat, ettei puolalainen yhteiskunta pysty niitä heille antamaan.
- Virkavalta ei takaa romanien turvallisuutta. Syyllisiä ei aseta vastuuseen, eikä romanien valituksia oteta vakavasti. Viranomaiset kieltäytyvät näkemästä ongelmaa, Bialystokissa Pohjois-Puolassa työskentelevä Stanislaw Stankiewicz sanoo.
Yli 38 miljoonan asukkaan Puolassa on romaneja suhteellisen vähän, arviolta 40 000-50 000, ja valtaosa heistä asuu Etelä-Puolassa. Esimerkiksi 5 miljoonan asukkaan Slovakiassa arvioidaan olevan lähes 400 000 romania.
Puolan romanit ovat liikehtineet samalla tavalla kuin Slovakian romanit. Viime syksystä lähtien 550 Puolan romania on jättänyt turvapaikkahakemuksensa Suomessa. Romaneja on lähtenyt myös Englantiin, Kanadaan, Saksaan ja Ruotsiin. Stankiewicz arvioi, että yksinomaan Lontoossa asuu noin 2 000 Puolan romania.
- Puolan romaneilla on jo sukulaisia monissa maissa. Niin kauan kuin Puola ei anna varmuutta paremmasta tulevaisuudesta, romanit hakevat turvapaikkaa muualta, Stankiewicz sanoo.
Monet Puolan romanit ovat tulleet Suomeen Ruotsin kautta. Stankiewiczin mukaan Puolan romanit pitävät Suomea turvallisempana kuin Ruotsia, jonka äärioikeistosta ja skinheadeista myös Puolan tiedotusvälineet ovat näkyvästi kertoneet.
Puolan romanien tilanne tyypillinen
Erityisavustaja Henry Hedman ETYJ:n Varsovan toimistosta sanoo, että Puolan romanien ongelmat ovat samankaltaisia kuin muissakin itäisen Keski-Euroopan maissa.
- Romanijärjestöjen mukaan pääsyyt lähtöön Puolasta ovat näköalattomuus ja hallituksen konkreettisten toimien puute. Järjestöt ovat tehneet aloitteita esimerkiksi työttömyystilanteen parantamiseksi, mutta niihin ei ole vastattu, Hedman sanoo.
Hedmanin mielestä turvapaikan haun taustalla on paljon taloudellisia ja sosiaalisia syitä, mutta myös tekijöitä, jotka voisivat oikeuttaa turvapaikkaan. Esimerkiksi Kanada on myöntänyt turvapaikan sadoille Tshekin, Slovakian ja Puolan romaneille.
- Päätöksiä ei pitäisi tehdä kollektiivisesti vaan jokainen tapaus olisi selvitettävä erikseen, Hedman arvioi.
Seuraava vyöry Romaniasta?
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan romanien tilanne on tällä hetkellä kaikkein pahin Kosovossa, jossa romanit ovat todellisessa hengenvaarassa jouduttuaan albaanien ja serbien koston kohteeksi.
Kymmeniä tuhansia Kosovon romaneja on pakolaisleirillä mm. Makedoniassa, Montenegrossa ja Serbiassa.
Hedman arvioi, että Kosovon jälkeen räikeintä syrjintä on Tshekissä ja Slovakiassa sekä Romaniassa ja Bulgariassa. Seuraavan turvapaikan hakijoiden vyöryn odotetaankin tulevan Romaniasta, jossa asuu eri arvioiden mukaan 1,8-2,5 miljoonaa romania.
Romanian romanien lähtöä ovat tähän asti pidätelleet viisumipakko EU-maihin sekä äärimmäinen köyhyys ja tietämättömyys. Suuri osa romaneista elää kylissä alkeellisissa oloissa. Kaikki romanit eivät ole virallisesti edes olemassa, koska heillä ei ole henkilöpapereita.
EU aloitti äskettäin jäsenyysneuvottelut Romanian kanssa ja esillä on ollut viisumipakon poistaminen.
STT-MH
25.2.2000
