Työ- ja sosiaalihallinnon yhteistyöryhmä:
Vaikeasti työllistyvien aktivoimiseksi palvelujärjestelmää on muutettava
Aktiivista sosiaalipolitiikkaa voidaan kehittää muutenkin kuin uudistamalla sosiaalipolitiikan ja verotuksen juridisia ja taloudellisia perusteita.Viime keskiviikkona julkistetussa työ- ja sosiaalihallinnon työryhmän muistiossa todetaan, että palvelujärjestelmän on muututtava, mikäli halutaan työ- ja sosiaalihallinnon vaikeasti työllistyvien pitkäaikaisasiakkaiden aktivoituvan ja pääsevän työelämään.
Palvelujärjestelmän pitäisi syventää palvelujensa sisältöä ja käytäntöjä lähtemällä liikkeelle asiakkaiden arjen tarpeista. Palveluiden olisi työryhmän mielestä pyrittävä kannustamaan asiakkaita omatoimisuuteen ja elämäntavan muutokseen.
Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan työryhmän mielestä kannustavia keskusteluja, mielekästä koulutusta, työkyvyn kohentamista, tarpeeksi kauan kestävää työelämässä harjoittelua ja joskus pitkäaikaistakin yksilöllistä tukea.
Työvoimatoimiston ja sosiaalitoimen palvelujen ohella keskeisessä asemassa ovat terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalvelut. Työryhmä tunnustaa, että joillekin työllistyminen avoimille työmarkkinoille voi olla liian etäinen tavoite.
Työvoimatoimistojen ja sosiaalitoimen yhteisasiakkuutta ei tilastoida
Työvoimatoimiston ja sosiaalitoimen yhteisasiakkaiden täsmällistä vuosittaista määrää on vaikea tietää, koska yhteisasiakkuutta ei tilastoida.
Yhteisasiakkaita tulee mm. työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla elävistä työttömistä, jotka lisäksi saavat toimeentulotukea sekä pelkästään toimeentulotuen varassa elävistä.
Pelkästään toimeentulotuen varassa eläviä ovat mm. työttömyysturvan karenssilla olevat, mutta myös muiden syiden kuin työttömyyden vuoksi vaikeuksissa olevat, esim. työkyvyltään heikentyneet tai kielteisen eläkepäätöksen saaneet.
Erityisen pulmallisessa tilanteessa ovat nuoret toimeentulotuen saajat, jotka ovat työttömyysturvan ulkopuolella. Näitä huonosti koulutukseen hakeutuvia tai muutoin vaikeasti työllistettäviä nuoria on n. 15 000.
Vapaaehtoisuuteen perustuvia kuntouttavia jaksoja
Työ- ja sosiaalihallinnon yhteistyöryhmä ehdottaa, että puolen vuoden kuntouttavaa työjaksoa ja lisäksi 18-24 kuukauden palvelukokonaisuutta sellaisille henkilöille, joita ei ole voitu työllistää tavanomaisin toimenpitein, mutta joilla arvioidaan pitkällä tähtäimellä olevan edellytyksiä palata avoimille työmarkkinoille.
Ohjaaminen kuntouttavaan työllistämiseen tapahtuisi työvoimatoimiston, sosiaalitoimiston ja asiakkaan yhteisellä sopimuksella. Samalla laadittaisiin yksilöllinen palvelu- ja kuntoutussuunnitelma. Tähän ryhmään kuuluvia arvioidaan olevan vuositasolla n. 5 000 - 10 000 henkilöä.
Työryhmä korostaa, että kuntouttavaan työllistämiseen osallistumisen tulisi olla vapaaehtoista. Tutkimukset osoittavat, että tulokset ovat parhaita vapaaehtoiseen kuntoutukseen perustuvalla työllistämisellä. Näin ehkäistäisiin myös kuntouttavaan työllistämiseen osallistuvien leimautuminen.
Uusi yhdistelmä tuki jo ennen työttömyyttä
Työryhmä ehdottaa otettavaksi käyttöön uusi yhdistelmätuki. Sillä tuettaisiin sellaisia henkilöitä, joilla ei ole tarvetta kuntouttavaan työllistämiseen, mutta joiden pääsy avoimille työmarkkinoille olisi ylivoimaista esimerkiksi iän tai alentuneen työkyvyn vuoksi.
Yhdistelmätuella voitaisiin tukea työsuhteessa jo ennen vuoden työttömyyttä ja tuki voisi kestää kaksi vuotta, erityisistä syistä pidempäänkin.
Työryhmä ehdottaa, että ilmeisen työkyvyttömät pitkäaikaisasiakkaat ohjataan työkyvyn ja eläke-edellytysten tai kuntoutuksen arviointiin.
Työryhmä ehdottaa, että työvoima- ja sosiaalitoimisto tekevät yhdessä alle 25-vuotiaiden yhteisasiakkaiden kanssa viimeistään puolen vuoden päässä työttömäksi jäämisestä yksilöllisen toimenpidesuunnitelman. Yli 25-vuotiaiden kanssa suunnitelma tehdään viimeistään ennen vuoden kulumista työttömäksi jäämisestä.
Yhteisistä palvelupisteistä kokeilu
Työryhmä ehdottaa, että tänä vuonna käynnistetään vähintään kaksivuotinen työ- ja sosiaalihallinnon yhteispalvelupisteen kokeilu 5-10 paikkakunnalla.
Työntekijät työskentelisivät palvelupisteessä pitkäjänteisesti, osaamistaan kartuttaen. Palvelupiste kehittyisi paikalliseksi osaamiskeskukseksi, asiakkaiden aktivointia asiantuntevasti tukevaksi, mutta myös muita toimipisteitä konsultoivaksi.
Yhteispalvelupiste olisi tarpeen mukaan yhteistyössä Kelan, terveydenhuollon, asiakasyhteistyöryhmän tms. kanssa. Työryhmän ehdotuksen mukaan kokeilua resursoisi, koordinoisi ja seuraisi sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön pysyvä yhteistyöelin.
Yhteistyö vaatii lisää voimavaroja
Molemmilla sektoreilla varaudutaan lisäämään resursseja yhteisasiakkaiden erityistarpeita huomioon ottavaan palveluun ja kuntouttavaan työllistämiseen.
Työryhmä ehdottaa, että kuntien sosiaalitoimeen lisätään vähintään 100 sosiaalityöntekijää ja työvoimatoimistoihin vähintään 100 työvoimavirkailijaa. yhteisasiakkaiden erityistarpeita huomioon ottavaan palveluun ja kuntouttavaan työllistämiseen.
Työryhmä ehdottaa käynnistettäväksi laajan työvoimatoimistojen ja sosiaalitoimen työntekijöille tarkoitetun yhteistyökoulutuksen.
Yhteisasiakkaiden avoimille työmarkkinoille sijoittumisen parantamiseksi paikallisissa yhteispalvelupisteissä on oltava työhön sijoittumista valmisteleva työnetsijä tai työhön valmentaja. Hän toimisi myös tiedonvälityslinkkinä yritysten, asiakkaiden sekä työ- ja sosiaalihallinnon välillä.
Syrjäytymisen ehkäisemiseksi työryhmä ehdottaa selvitettäväksi sen, onko mahdollista luoda pitkäaikaistyöttömän ja hänen perheensä kulttuuriseen ja yhteisölliseen osallistumiseen kannustava hinnoittelujärjestelmä.
VT
25.2.2000
