Mikrosiru auttaa tunnistamaan löytöeläimen
Mikrosiru auttaa seikkailemaan lähteneen kissan tai koiran tunnistamisessa. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on merkinnyt tämän vuoden alusta lähtien mikrosirulla kaikki koteihin
luovuttamansa löytöeläimet.
Yhdistys etsii vuosittain uuden kodin noin 1 500
eläimelle, joista valtaosa on kissoja.
- Kyllä me mietimme pitkään, onko meillä siihen
varaa, kun mikrosiru maksaa 20 markkaa eläintä
kohti ja me olemme lahjoitusvaroin toimiva
yhdistys, tiedottaja Pia Peltopuro myönsi.
HESY:n tiloissa toimiva eläinlääkäri Lotta Pänkälä
tutkii noin kahdeksan kuukauden ikäistä Juusoa,
joka löytyi helmikuun ensimmäisenä päivänä
Haltialan tilalta.
Juuso on leikkaamaton hyväkuntoinen ja kauniisti
käyttäytyvä poikakissa, jolla ei ole edes
löytökissoille tavallista hammaskiveä. Peltopuro
arvioi heti Juuson sijoitusmahdollisuudet hyviksi.
- Juuso menee nopeasti. Se on nuori seurallinen ja
nätti kissa. Se löytää kodin noin 1-2 viikossa.
Juuso sai oman koodin
Löytökissat ovat HESY:n talon alakerrassa kunnes
ne on madotettu, rokotettu ja steriloitu, niiden
korvapunkit hoidettu, hammaskivi putsattu ja
niille on asetettu mikrosiru.
Yläkerrassa eläimiä voi käydä katsomassa
hakumielellä. Yläkerran kopeissa makoilevat
kissat löytävät oman kodin keskimäärin 2-3
kuukauden kuluessa.
Lotta Pänkälä päättää leikata Juuson samantien.
Juuso saa rauhoituspiikin sterilointia varten.
Mikrosirun laittaminen sujuisi ilman
rauhoitustakin.
Muutaman minuutin kuluttua rahoituspiikki on
vaikuttanut ja Juuso käy makuulle vitivalkoiset
tassut sirosti ristissä. Juuso saa myös silmätipat,
sillä rauhoitetut eläimet eivät sulje silmiään.
Ilman silmätippoja Juuson silmät voisivat kuivua.
Lotta Pänkälä tarttuu rokotusruiskua
muistuttavaan mikrosirunasentajaan, eikä Juuso
ehdi huomatakaan, kun mikrosiru on pistetty sen
niskanahan alle.
Pänkälä varmistaa vanhanaikaisen kännykän
näköisellä lukulaitteella, että sentin mittainen ja
parin millimetrin paksuinen mikrosiru on
paikallaan. Laite pystyy lukemaan sirun tiedot
noin 10 sentin päästä Juuson niskasta.
Lukulaitteen näytössä lukee ylärivillä FIN ja sen
alla numero 246. Ne kertovat, että Juuso on
suomalainen. Alimmalla rivillä on 15-numeroinen
koodi, jota ei ole yhdelläkään muulla eläimellä
kuin Juusolla.
Juuso jää Pänkälän hoiviin. Hän tatuoi sen
korvaan X-merkin, joka kertoo muillekin
mikrosirusta. Sen jälkeen hän leikkaa Juuson.
Leikkauksen jälkeen Juuso pääsee lepäämään
omaan koppiinsa peiton alle. Juuson odotetaan
heräävän viimeistään kuuden tunnin kuluttua.
Tatuointi kuluu vuosien varrella
Lotta Pänkälä on tehnyt töitä HESY:ssä vuoden
1998 marraskuusta. Hänen perheensä on kasvanut
sen jälkeen kahdella löytökissalla Misulla ja
Minillä. Ennestään Pänkälällä oli walesinterrieri
Jeri.
Misun Pänkälä otti pentuna. Mini oli noin
puolivuotias kissa, jota Pänkälä oli hoitanut
pitkään HESY:ssä.
- Minin toisen silmän verkkokalvo oli vaurioitunut,
eikä vamma parantunut täysin. Mini ei kykene
arvioimaan etäisyyksiä, eikä se siksi hypi
korkealle. Muuten silmä ei enää vaivaa sitä.
Pia Peltopurolla on neljä kissaa. Vanhin niistä on
10-vuotias, keskimmäiset 8-vuotiaita ja kuopus
3-vuotias. Peltopuron kissat on tatuoitu
tunnistamisen helpottamiseksi kuten kaikki HESY:n
löytökissat tähän asti.
Noin kymmenen vuoden
aikana yhdistys on ehtinyt tatuoida lähes 11 000
kissaa.
- Vanhimman kissan tatuointi on vaikea lukea.
Nuorin on tatuoitu kahdesti, mutta viimeinen
numero on kummallakin kertaa lähtenyt. Sille
taidetaan seuraavaksi laittaa mikrosiru, Peltopuro
miettii.
Tatuoinneista ei ole aina vastaavaa hyötyä
siksikään, että tatuointia ei ole standardoitu.
Suomessa on käytössä ainakin 15 erilaista
tatuointijärjestelmää.
Peltopuro kertoi, että rotukoirienkin
mikrosirumerkintä on yleistymässä. Kennelliiton
näyttelyihin osallistuvilla koirilla on ensi vuoden
alusta oltava joko mikrosirumerkintä tai tatuointi.
Espanjassa ja Ranskassa kymmenettuhannet
koirat on merkitty mikrosirulla. Eikä koirilla ole
asiaa Britanniassa pidettävään koiranäyttelyyn
ilman mikrosirumerkintää.
STT-MH
25.2.2000
Ajassa -sivulle
|