Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Metsäteollisuudella yhä pitkä matka kansainvälistymisessä



UPM-Kymmenen yhdistyminen amerikkalaisen Championin kanssa ja Stora-Enson päätös ostaa valtameren takaa Consolidated Papers kertovat meneillään olevasta metsäteollisuuden kansainvälistymisestä.


Vaikka uutisia metsäyhtiöiden levittäytymisestä maailmalle putkahtelee nyt tiuhaan, metsäteollisuus on alana edelleen kovin hajanainen moneen muuhun verrattuna.

Esimerkiksi autoteollisuudessa on nykyään vain muutama vahva kansainvälinen toimija.

Metsäteollisuudessa taas suurimmat yhtiöt, kuten Stora-Enso, Champion ja International Papers, yltävät kukin vain 4-4,5 prosenttiin maailman kokonaistuotannosta.

Konsulttiyhtiö Jaakko Pöyryn osastopäällikkö Timo Suhonen korostaa, että metsäteollisuuden kansainvälistyminen on alkanut hitaasti.

Alan suuret toimijat alkoivat 80-luvulla laajentua omilla vahvoilla alueillaan, kuten suomalaisyhtiöt Länsi-Euroopassa, mutta vasta parin viime vuoden aikana metsäyhtiöt ovat ryhtyneet hakemaan globaaleja asemia.

- Jos mietitään autoteollisuutta, niin General Motors ja Ford vastasivat jo 60-luvulla, ennen japanilaisten markkinoille tuloa, 50-prosenttisesti maailman autotuotannosta. Ero metsäteollisuuteen nähden on siis suuri, Suhonen toteaa.

Hän uskoo, että 2000-luvulla metsäteollisuutta määrittää kiihtyvä globalisoituminen. Yhtiöiden ryhmittyessä maailmanlaajuisesti suomalaisilla on Suhosen mielestä hyvät lähtökohdat suuruutensa ja teknisen taitonsa ansiosta.

- Sitä on vielä mahdoton sanoa, kuinka keskittynyttä metsäteollisuus on kymmenen vuoden kuluttua. Keskittyminen riippuu paljon myös siitä, mitä kilpailuviranomaiset tekevät, Suhonen korostaa.


Aasiasta suurin markkina-alue

Vaikka globalisaatio alkaa olla metsäteollisuudessa päivän sana, alalta puuttuvat yhä lähes kokonaan sellaiset yhtiöt, jotka ovat rakentaneet vahvat asemat kaikille päämarkkinoille, Eurooppaan, Amerikkaan ja Aasiaan.

Suhosen mukaan pehmopaperiin erikoistunut amerikkalainen Kimberly-Clark on paras esimerkki yhtiöstä, joka toimii kaikilla mantereilla. Tämä johtuu siitä, että pehmopaperia ei kannata raahata yli valtamerten, vaan se täytyy valmistaa lähellä markkinoita.

UPM-Kymmenen ja Stora-Enson kartoissa Aasia on vielä hyvin pitkälle valkoista aluetta. Suhonen arvelee, että suuret eurooppalaiset ja amerikkalaiset metsäyhtiöt pyrkivät jatkossa myös Aasiaan, mutta eivät suinpäin.

Jaakko Pöyry Consultingin tuoreessa markkinatutkimuksessa ennakoidaan Aasian nousevan kuluvan vuosikymmenen aikana maailman suurimmaksi paperin kuluttajaksi, mutta nopeasti kasvavat markkinat eivät ole ainoa asia, mitä metsäyhtiöt katsovat.

Aasian kehitykseen liittyy Suhosen mukaan myös riskejä, joita yhtiöt eivät voi jättää huomioon ottamatta.

- Aasiassa saattaa tapahtua hetkellistä markkinoiden kutistumista tai kasvun tyrehtymistä, kuten pari vuotta sitten koettu talouskriisi osoitti. Tällaiset seikat tekevät Aasiasta riskialttiin, Suhonen miettii.

STT-MH
25.2.2000


Talous -sivulle