Uusi Lomé-sopimus voimassa 20 vuotta
Kehitysyhteistyöministeri Satu Hassi sanoi keskiviikkona olevansa erittäin tyytyväinen, että
EU ja 71 Afrikan, Karibian alueen ja Tyynenmeren maata pääsivät pitkällisen kädenväännön jälkeen vihdoin helmikuun alussa lopulliseen sopimukseen yhteistyönsä tulevaisuudesta.
EU:n ja ns. AKT-maiden välistä poliittista ja
taloudellista yhteistyötä vuodesta 1975 asti
ohjannut Lomé-sopimus päättyy virallisesti
helmikuun lopussa ja uusi Suva I -sopimukseksi
ristittävä sopimus tulee voimaan.
Käytännön
syistä Lomé-sopimuksen pykäliä toteutetaan
kuitenkin vielä elokuun alkuun asti. Nimensä uusi
sopimus saa siitä, että se allekirjoitetaan näillä
näkymin kesäkuun alussa Fidzin pääkaupungissa
Suvassa.
Hassin mukaan Lomé-sopimuksen
seuraajasopimus jää yhdeksi pitkäaikaisimmista
tuloksista Suomen EU-puheenjohtajakaudella,
sillä Suva I -sopimus on voimassa 20 vuotta.
Asiakirja on mittavin teollisuusmaiden ja
kehitysmaiden välinen yhteistyösopimus.
- Nyt voi tyytyväisenä todeta, että tulos saatiin ja
pääosa siitä Suomen kaudella. Tämä on
historiallinen asia, Hassi sanoi.
Neuvottelut uudesta sopimuksesta kestivät
kaikkiaan puolitoista vuotta ja tiukin kädenvääntö
oli Suomen puheenjohtajakaudella. Suurimmat
esteet sopimuksen tieltä saatiin sovittua jo
joulukuussa ennen puheenjohtajuuden siirtymistä
Portugalille ja viimeiset kiistakysymykset
ratkaistiin helmikuun alkupäivinä.
Hassin mukaan "kuumin peruna" oli sopiminen
rahoituksesta. Sopimuksen mukaan EU antaa
Euroopan kehitysrahaston puitteissa AKT-maissa
toteutettaviin kehitysyhteistyöhankkeisiin
seuraavan viiden vuoden aikana 13,5 miljardia
euroa (80,2 miljardia markkaa), mikä merkitsee
aiempaan verrattuna noin 5 prosentin korotusta.
Kädenvääntöä
Muita keskeisiä kysymyksiä, joista neuvotteluissa
väännettiin kättä, olivat mm. EU:n vaatima
maininta hyvästä hallinnosta ja laittomien
siirtolaisten palautus, kertoi Hassi.
EU olisi halunnut hyvän hallinnon, jonka
rikkomuksilla tarkoitetaan yleensä korruptiota,
lisättäväksi sopimuksen olennaiseksi osaksi,
jonka rikkominen voisi keskeyttää avun.
AKT-maat
kuitenkin vastustivat tätä voimakkaasti ja
osapuolet sopivatkin kompromissista, jonka
mukaan vakavissa korruptiotapauksissa
käynnistetään neuvottelut avun keskeyttämiseksi.
Hassin mielestä merkittävää on uudessa
sopimuksessa se, että korruptio on laajennettu
tarkoittamaan muutakin kuin EU:n avun
väärinkäyttöä.
- Tämä tarjoaa mielestäni hyvän mahdollisuuden
sille, että sopimusta voidaan käyttää myös näiden
maiden kehityksen ohjaamiseen, Hassi tähdensi.
Viimeisenä kiistakysymyksenä ratkaistiin
laittomien siirtolaisten palauttamista koskenut
kiista. EU taipui AKT-maiden esitykseen, jonka
mukaan siirtolaisten palauttamista säätelee
kansainvälinen lainsäädäntö ja tarvittaessa
takaisinotosta on neuvoteltava kahdenvälisesti.
Hassin mukaan sopimuksessa toteutuu kuitenkin
EU:n ajama periaate, jonka mukaan siirtolaisuutta
yritetään vähentää puuttumalla sen syihin
lähtömaissa.
Alueelliset kauppajärjestelyt
Uuden sopimuksen myötä AKT-maat perustavat
keskenään alueellisia kauppajärjestelyjä, joiden
kanssa EU:n on määrä solmia kaupallisia
yhteistyösopimuksia. Tämä järjestelmä korvaa
nykyisin voimassa olevan kiintiöjärjestelmän.
Uusiin järjestelyihin siirtyminen saa sopimuksessa
pitkät valmistelu- ja siirtymäajat. AKT-maat
saavat ensin kaksi vuotta aikaa valmistautua
yksityiskohtaisiin neuvotteluihin, joille on varattu
aikaa kuusi vuotta, aina vuoteen 2008 asti.
Tämän jälkeen on edessä vielä siirtymäkausi, joka
Hassin mukaan voi olla Maailman kauppajärjestön
sääntöjen mukaan enimmillään 12 vuotta.
Vuoteen 2008 asti osapuolet noudattavat vanhan
sopimuksen järjestelyä.
- Uusiin kauppajärjestelyihin tullaan
todennäköisesti siirtymään 20 vuoden päästä,
Hassi sanoi.
STT-MH
25.2.2000
Ulkomaat -sivulle
|