Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Uusi Lomé-sopimus voimassa 20 vuotta



Kehitysyhteistyöministeri Satu Hassi sanoi keskiviikkona olevansa erittäin tyytyväinen, että EU ja 71 Afrikan, Karibian alueen ja Tyynenmeren maata pääsivät pitkällisen kädenväännön jälkeen vihdoin helmikuun alussa lopulliseen sopimukseen yhteistyönsä tulevaisuudesta.


EU:n ja ns. AKT-maiden välistä poliittista ja taloudellista yhteistyötä vuodesta 1975 asti ohjannut Lomé-sopimus päättyy virallisesti helmikuun lopussa ja uusi Suva I -sopimukseksi ristittävä sopimus tulee voimaan.

Käytännön syistä Lomé-sopimuksen pykäliä toteutetaan kuitenkin vielä elokuun alkuun asti. Nimensä uusi sopimus saa siitä, että se allekirjoitetaan näillä näkymin kesäkuun alussa Fidzin pääkaupungissa Suvassa.

Hassin mukaan Lomé-sopimuksen seuraajasopimus jää yhdeksi pitkäaikaisimmista tuloksista Suomen EU-puheenjohtajakaudella, sillä Suva I -sopimus on voimassa 20 vuotta.

Asiakirja on mittavin teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välinen yhteistyösopimus.
- Nyt voi tyytyväisenä todeta, että tulos saatiin ja pääosa siitä Suomen kaudella. Tämä on historiallinen asia, Hassi sanoi.

Neuvottelut uudesta sopimuksesta kestivät kaikkiaan puolitoista vuotta ja tiukin kädenvääntö oli Suomen puheenjohtajakaudella. Suurimmat esteet sopimuksen tieltä saatiin sovittua jo joulukuussa ennen puheenjohtajuuden siirtymistä Portugalille ja viimeiset kiistakysymykset ratkaistiin helmikuun alkupäivinä.

Hassin mukaan "kuumin peruna" oli sopiminen rahoituksesta. Sopimuksen mukaan EU antaa Euroopan kehitysrahaston puitteissa AKT-maissa toteutettaviin kehitysyhteistyöhankkeisiin seuraavan viiden vuoden aikana 13,5 miljardia euroa (80,2 miljardia markkaa), mikä merkitsee aiempaan verrattuna noin 5 prosentin korotusta.


Kädenvääntöä

Muita keskeisiä kysymyksiä, joista neuvotteluissa väännettiin kättä, olivat mm. EU:n vaatima maininta hyvästä hallinnosta ja laittomien siirtolaisten palautus, kertoi Hassi.

EU olisi halunnut hyvän hallinnon, jonka rikkomuksilla tarkoitetaan yleensä korruptiota, lisättäväksi sopimuksen olennaiseksi osaksi, jonka rikkominen voisi keskeyttää avun.

AKT-maat kuitenkin vastustivat tätä voimakkaasti ja osapuolet sopivatkin kompromissista, jonka mukaan vakavissa korruptiotapauksissa käynnistetään neuvottelut avun keskeyttämiseksi.

Hassin mielestä merkittävää on uudessa sopimuksessa se, että korruptio on laajennettu tarkoittamaan muutakin kuin EU:n avun väärinkäyttöä.

- Tämä tarjoaa mielestäni hyvän mahdollisuuden sille, että sopimusta voidaan käyttää myös näiden maiden kehityksen ohjaamiseen, Hassi tähdensi.

Viimeisenä kiistakysymyksenä ratkaistiin laittomien siirtolaisten palauttamista koskenut kiista. EU taipui AKT-maiden esitykseen, jonka mukaan siirtolaisten palauttamista säätelee kansainvälinen lainsäädäntö ja tarvittaessa takaisinotosta on neuvoteltava kahdenvälisesti.

Hassin mukaan sopimuksessa toteutuu kuitenkin EU:n ajama periaate, jonka mukaan siirtolaisuutta yritetään vähentää puuttumalla sen syihin lähtömaissa.


Alueelliset kauppajärjestelyt

Uuden sopimuksen myötä AKT-maat perustavat keskenään alueellisia kauppajärjestelyjä, joiden kanssa EU:n on määrä solmia kaupallisia yhteistyösopimuksia. Tämä järjestelmä korvaa nykyisin voimassa olevan kiintiöjärjestelmän.

Uusiin järjestelyihin siirtyminen saa sopimuksessa pitkät valmistelu- ja siirtymäajat. AKT-maat saavat ensin kaksi vuotta aikaa valmistautua yksityiskohtaisiin neuvotteluihin, joille on varattu aikaa kuusi vuotta, aina vuoteen 2008 asti.

Tämän jälkeen on edessä vielä siirtymäkausi, joka Hassin mukaan voi olla Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukaan enimmillään 12 vuotta.

Vuoteen 2008 asti osapuolet noudattavat vanhan sopimuksen järjestelyä.
- Uusiin kauppajärjestelyihin tullaan todennäköisesti siirtymään 20 vuoden päästä, Hassi sanoi.

STT-MH
25.2.2000


Ulkomaat -sivulle