Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Riihimäen kaivaukset paljastivat:

Kivikauden asukkailla sikoja ja lehmiä



Kivikauden asukkailla Riihimäen Arolammen Silmäkenevalla on ollut sikoja ja lehmiä. Viime kesän kaivauksissa löydetyt sian luut ja naudan hampaankappale ovat tästä todisteena kertoen elinkeinon orastavasta muutoksesta karjanhoitoon.


Viime kesän merkittävin löytö on kuitenkin vesipähkinä, jonka kuoria löytyi runsaasti. Siitepölyt analysoinut dosentti Terttu Lempiäinen kertoo vesipähkinän olevan rantavedessä kasvanut, jääkauden lämpimästä ilmastosta kertova kasvifossiili.

Hänen mukaansa nykyiset vesipähkinän pohjoisimmat kasvupaikat ovat ilmeisiä reliktejä ilmastoltaan edullisemmilta ajanjaksoilta. Ruotsissa vesipähkinä on kuollut sukupuuttoon jo viime vuosisadan alkupuolella.

Suomessa Riihimäen lähin vesipähkinälöytö on ollut Humppilan Järvensuolla. Pohjoisimmat löydöt ovat Keski-Pohjanmaalta ja Pohjois-Savosta.
- Vesipähkinän tärkkelyspitoisia siemeniä käytetään nykyisin ravinnoksi lähinnä Aasian lämpimissä osissa.

Lempiäinen poimi mikroskoopin avulla Arolammin liejukerroksen löydöksistä noin tuhat kasvijäännettä, yhteensä 52 kasvilajia. Nykyisiä kasvilajeja niistä on vain prosentin verran.


Kaikkea syötiin

Ihminen 4000-5000 vuotta sitten söi ilmeisesti kaikkea, mitä luonnosta löytyi. Vesipähkinää on ilmeisesti viljelty, metsästä on saalistettu hirveä, majavaa sekä turkiseläimiä ja järvistä kalastettu eritoten haukea.

Itämeren alueella sianhoito oli varsin merkittävää ja nyt tiedetään sen tulleen myös Suomeen.

Koekaivauksessa suosta löydettiin saviastian paloja, kvartsia, keittokiviä ja aterianjääneitä. Niin ikään esiin tuli veneen kaarnakoho ja puun rungoista kyhättyä laiturirakennelmaa tai aitausta.


Muinaisjärven saaret asuttuja

Kivikauden asutus on sijainnut Riihimäen kaupungin eteläpuolella olevan suuren suoalueen, Silmäkenevan liepeillä.

Museotoimenjohtaja Heikki Matiskainen sanoo paikalla sijainneen jääkauden alussa Itämerestä kuroutuneen muinaisjärven, joka on kasvanut umpeen ja soistunut ensimmäisellä vuosituhannella jKr. Keskellä sijainneet saaret ovat olleet asutettuja kivikaudella useaan otteeseen.

- Silmäkenevasta on saanut alkunsa Vantaanjoki, jonka merisuistoista on myös löydetty runsaasti asutuksen merkkejä, kuten Vantaan Tikkurilan lukuisat viitisentuhatta vuotta vanhat kampakeraamiset kohteet.

Arolammin kolme vuotta sitten alkaneet kaivaukset jatkuvat ensi kesäkuussa. Suokaivausten erikoisasiantuntijana toimii tohtori Mihail G. Zhilin Moskovasta.

STT-MH
25.2.2000


Ajassa -sivulle