Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Kolmannes kunnista nosti kesämökkien kiinteistöveroa



Kunnista joka kolmas korotti vapaa-ajanasuntojen kiinteistöveroa tälle vuodelle keskimäärin 0,13 prosenttiyksikköä.


Loma-asuntojen kiinteistövero on nyt keskimäärin 0,78 % kiinteistön verotusarvosta, kun veron yläraja on yksi prosentti. Ahkerimpia korottajia ovat olleet vilkkaat kesämökkikunnat.

Kesämökin veroa korottaneet kunnat nostivat myös vakituisen asunnon kiinteistöveroa. Korotus oli kuitenkin vain puolet loma-asuntoihin kohdistuneesta ja johtui asuntoveron alarajan nostamisesta 0,22 prosenttiin.

Kiinteistöverorasituksen kasvu kohdistuukin yhä selkeämmin vapaa-ajanasuntoihin, sillä kolmannes kunnista perii vakituisesta asunnosta ainoastaan lain vaatimaa minimiveroa. Mökkiläisiä kohtelee yhtä hellästi vain 19 kuntaa.

Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero on tänä vuonna keskimäärin 0,26 prosenttia ja veron yläraja vastaavasti 0,5 prosenttia.


Mökkikunnat kovimpia verottajia

Suomessa on parisenkymmentä kuntaa, joiden onnistuu houkutella rannoilleen yli 4 000 kesäasukasta.

Mäntyharjulle suunnistaa vuosittain noin 6 500 mökkiläistä. Seuraavaksi sijoittuvat Tammisaari, Asikkala, Ruokolahti, Mikkelin mlk, Puumala, Kangasniemi, Hirvensalmi, Sysmä ja Tammela.

Ylintä yhden prosentin kiinteistöveroa perivät muun muassa Jaala, Korppoo, Kuhmoinen ja Nauvo, joiden asukasluku yli kaksinkertaistuu kesällä. Vähintään 0,90 prosentin verolippuja postittaa 60 kuntaa, joukossa Kangasniemi, Loppi, Rovanniemen mlk, Ruokolahti ja Tammisaari.


Valtionosuusjärjestelmän seurausta

Korkeat mökkiverot ovat seurausta kuntien valtionosuuksien verotulojen tasauksesta, joka tuli voimaan kolme vuotta sitten. Se leikkaa mökkikunnilta kesäasunnoista saatavan verotulon lisän lähes kokonaan tai osittain.

Niinpä verotulojen menetystä korvatakseen mökkikunnat ovat nostaneet reippaasti kiinteistöveroprosentteja.

- Valtionosuuksien tasaus ei kannusta kuntia laajentamaan veropohjaa eli hankkimaan lisää kesäasukkaita. Mökkiläisistä saatava tulolisä menee muiden hyväksi, mutta heistä aiheutuneet menot jäävät kunnan kontolle, sanoo kehittämispäällikkö Martti Kallio Kuntaliitosta.

Ulkokuntalaisten mökkiläisten tuoma verotulo kattaakin vain 20-30 prosenttia kesäasukkaiden aiheuttamista menoista. Suhteellisesti eniten kustannuksia on rakennusvalvonnassa ja jätehuollossa, sillä maksut eivät kata kaikkia kuluja.


Mökinomistajat järjestäytyneet

Mökinomistajat ovat viime vuosien aikana järjestäytyneet Vapaa-ajan asunnot ry:ksi. Yhdistys kritisoi voimakkaasti kuntien vero- ja maksupolitiikan kohdistamista kesäasukkaisiin.

Vapaa-ajanasumisen kokonaishyötyihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.

- Kesäasutus on usein kyläkauppojen ja palvelujen elinehto, muistuttaa yhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Nurmi Hämeenlinnasta. Hänen mukaansa mökkitaloudet käyttävät rahaa paikkakunnan palveluihin keskimäärin 15 000 markkaa vuodessa.

Valtakunnallinen vapaa-ajan asunnot ry. esittäytyy sisämaassa ensimmäistä kertaa julkisuudessa ensimmäisillä Iloa Mökistä/Luo Käsin -messuilla maaliskuussa Hämeenlinnassa. Paikallisia yhdistyksiä on jo Lopella, Korppoossa, Mäntyharjulla ja Suomenniemellä.

STT-MH
25.2.2000


Talous -sivulle