Kolmannes kunnista nosti kesämökkien kiinteistöveroa
Kunnista joka kolmas korotti vapaa-ajanasuntojen kiinteistöveroa tälle vuodelle keskimäärin 0,13 prosenttiyksikköä.
Loma-asuntojen kiinteistövero
on nyt keskimäärin 0,78 % kiinteistön
verotusarvosta, kun veron yläraja on yksi
prosentti. Ahkerimpia korottajia ovat olleet
vilkkaat kesämökkikunnat.
Kesämökin veroa korottaneet kunnat nostivat
myös vakituisen asunnon kiinteistöveroa. Korotus
oli kuitenkin vain puolet loma-asuntoihin
kohdistuneesta ja johtui asuntoveron alarajan
nostamisesta 0,22 prosenttiin.
Kiinteistöverorasituksen kasvu kohdistuukin yhä
selkeämmin vapaa-ajanasuntoihin, sillä
kolmannes kunnista perii vakituisesta asunnosta
ainoastaan lain vaatimaa minimiveroa. Mökkiläisiä
kohtelee yhtä hellästi vain 19 kuntaa.
Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero on
tänä vuonna keskimäärin 0,26 prosenttia ja veron
yläraja vastaavasti 0,5 prosenttia.
Mökkikunnat kovimpia verottajia
Suomessa on parisenkymmentä kuntaa, joiden
onnistuu houkutella rannoilleen yli 4 000
kesäasukasta.
Mäntyharjulle suunnistaa vuosittain
noin 6 500 mökkiläistä. Seuraavaksi sijoittuvat
Tammisaari, Asikkala, Ruokolahti, Mikkelin mlk,
Puumala, Kangasniemi, Hirvensalmi, Sysmä ja
Tammela.
Ylintä yhden prosentin kiinteistöveroa perivät
muun muassa Jaala, Korppoo, Kuhmoinen ja
Nauvo, joiden asukasluku yli kaksinkertaistuu
kesällä. Vähintään 0,90 prosentin verolippuja
postittaa 60 kuntaa, joukossa Kangasniemi,
Loppi, Rovanniemen mlk, Ruokolahti ja
Tammisaari.
Valtionosuusjärjestelmän seurausta
Korkeat mökkiverot ovat seurausta kuntien
valtionosuuksien verotulojen tasauksesta, joka
tuli voimaan kolme vuotta sitten. Se leikkaa
mökkikunnilta kesäasunnoista saatavan verotulon
lisän lähes kokonaan tai osittain.
Niinpä verotulojen menetystä korvatakseen
mökkikunnat ovat nostaneet reippaasti
kiinteistöveroprosentteja.
- Valtionosuuksien tasaus ei kannusta kuntia
laajentamaan veropohjaa eli hankkimaan lisää
kesäasukkaita. Mökkiläisistä saatava tulolisä
menee muiden hyväksi, mutta heistä aiheutuneet
menot jäävät kunnan kontolle, sanoo
kehittämispäällikkö Martti Kallio Kuntaliitosta.
Ulkokuntalaisten mökkiläisten tuoma verotulo
kattaakin vain 20-30 prosenttia kesäasukkaiden
aiheuttamista menoista. Suhteellisesti eniten
kustannuksia on rakennusvalvonnassa ja
jätehuollossa, sillä maksut eivät kata kaikkia
kuluja.
Mökinomistajat järjestäytyneet
Mökinomistajat ovat viime vuosien aikana
järjestäytyneet Vapaa-ajan asunnot ry:ksi.
Yhdistys kritisoi voimakkaasti kuntien vero- ja
maksupolitiikan kohdistamista kesäasukkaisiin.
Vapaa-ajanasumisen kokonaishyötyihin ei ole
kiinnitetty riittävästi huomiota.
- Kesäasutus on usein kyläkauppojen ja
palvelujen elinehto, muistuttaa yhdistyksen
puheenjohtaja Kalevi Nurmi Hämeenlinnasta.
Hänen mukaansa mökkitaloudet käyttävät rahaa
paikkakunnan palveluihin keskimäärin 15 000
markkaa vuodessa.
Valtakunnallinen vapaa-ajan asunnot ry.
esittäytyy sisämaassa ensimmäistä kertaa
julkisuudessa ensimmäisillä Iloa Mökistä/Luo
Käsin -messuilla maaliskuussa Hämeenlinnassa.
Paikallisia yhdistyksiä on jo Lopella, Korppoossa,
Mäntyharjulla ja Suomenniemellä.
STT-MH
25.2.2000
Talous -sivulle
|