Kuolemanriski jopa yli 10-kertainen
Jätekeräyksen tapaturmariski pienemmäksi suosituksilla?
Tapaturmainen kuolemanriski yhdyskuntajätteiden keräyksessä on 10-15 kertaa suurempi kuin työelämässä keskimäärin, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Alan työturvallisuutta pyritään nyt parantamaan laajalla suosituskoosteella.Keskiviikkona julkaistu 32 kohdan suositusohjelma perustuu tutkimukseen, joka tehtiin Tampereen teknillisellä korkeakoululla.
- Jätekeräys kuuluu tapaturma-alttiiden, fyysisten ammattien joukkoon metallityön ja talonrakennuksen kera. Fyysinen ylikuormittuminen usein huonoissa keräysoloissa on valitettavasti arkipäivää tällä alalla, arvioi tutkimuksen tehnyt lehtori Simo Isoaho.
Jätekeräyksessä työskentelee 1 200 suomalaista. Viime vuosikymmenen aikana alalla tapahtui noin kaksi vakavaa tapaturmaa vuodessa. Lievemmät, työpoissaoloihin johtavat tapaturmat olivat nekin 3-4 kertaa keskimääräistä yleisempiä.
- Nyt tulisi luoda edellytyksiä mm. sille, että keräyksessä voidaan noudattaa varovaisuutta. Jätekeräyksen turvallisuus on kuitenkin monitahoinen asia. Tapaturma-alttiuteen ei voida nimetä jotain tiettyä syytä, Isoaho linjaa.
Keräyspisteet kuntoon
Suurimman tapaturmariskin keräyksessä luo jätteen siirto keräyspisteestä keräysautoon, mikä tehdään yleensä liikuteltavilla jäteastioilla. Keräyspisteiden puutteet korostuivat tutkimuksessa monilla tavoin.
Selvityksen mukaan kiinteistöt ovat usein kitsaita uusimaan tai edes kunnolla korjaamaan jätteiden keräysvälineitä. Ongelma voitaisiin kiertää, jos keräysvälineiden omistus siirtyisi nykyistä laajemmin keräysurakoitsijalle tai keräystyön tilaajalle.
Myös kaavoitus ja rakennusvalvonta voisivat vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisia keräyspisteitä kiinteistöihin ja alkukeräykseen rakennetaan. Esimerkiksi usean kiinteistön yhteinen keräyspiste toisi monia etuja.
Keräyspisteen pulmien ohella tapaturmariskejä luovat mm. kuormauslaitteiden puutteet ja väärä työtapa. Tutkimus arvioi, että keräystyöntekijöiden pätevöitymistutkinto johtaisi parempaan riskien tiedostamiseen.
- Jätehuollossa ei myöskään ole kovin selvästi jäsentynyt, kuka on vastuussa työtapaturmista. Tätä voitaisiin selkeyttää vakuutuksissa, Isoaho lisää.
Asukkaatkin voivat vaikuttaa
Jätekuljettajien työkohteiden asukkaat eivät tutkimuksen mukaan yleensä tiedosta kuljettajien työturvallisuutta. Kiinteistöliitto arvioikin keskiviikkona, että talohallitusten ja isännöitsijöiden olisi jaettava lisätietoa jätehuollosta asukkaille.
Työturvallisuuden lainsäädäntö näyttäisi selvityksen mukaan olevan jätekeräyksen kannalta riittävä ja moderni. Sen sijaan viranomaisten voimavarat jätekeräyksen valvontaan ja opastukseen ovat tulosten valossa vähäiset.
Ympäristö- ja työsuojeluviranomaisten keskinäinen yhteistyö arvioidaan sekin niukaksi. Jätekeräyksen turvallisuutta selvitettiin ympäristöministeriön ja työsuojeluviranomaisen aloitteesta.
Ympäristöyritysten liiton koordinoima tutkimus tehtiin Tampereen teknillisen korkeakoulun vesi- ja ympäristötekniikan laitoksella.
STT-MH
25.2.2000
