Atlantin takana valmistellaan uutta koronnostoa
Yhdysvaltain keskuspankki huolissaan pörssistä
Jos pysäyttää kadulla ekonomistin ja antautuu tämän kanssa leppoisaan keskusteluun maailmantaloudesta, voi olla varma että ennen pitkää ekonomisti mainitsee Yhdysvaltain osakemarkkinat huolestuneessa äänensävyssä.
Sellaiset ihmiset, jotka työkseen joutuvat
pohdiskelemaan talouskehitystä varjostavia
riskejä, ovat jo kauan listanneet huolenaiheidensa
kärkeen New Yorkin pörssin ennätyskorkeat
osakkeiden hinnat.
Nyt näiden ihmisten joukkoon kuuluu entistä
selvemmin myös Yhdysvaltain keskuspankin Fedin
pääjohtaja Alan Greenspan, jota on tapana kutsua
maailmantalouden vaikutusvaltaisimmaksi
hahmoksi.
Fed ja Greenspan päättävät Yhdysvaltain koroista,
jotka ohjaavat maan talouden suuntaa. Tuoreiden
lausuntojensa perusteella Greenspan näyttää
päättäneen, että huimat osakekurssit edellyttävät
uusia koronnostoja, joilla estetään Yhdysvaltain
talouden ylikuumeneminen ja sitä seuraava
romahdus.
Vuoden sisällä Fed on hilannut ohjauskorkoaan
ylöspäin neljään otteeseen 4,75 prosentista 5,75
prosenttiin. Ekonomistit katsovat, että korteissa
on jo uusi, prosenttiyksikön neljänneksen
suuruinen korotus, kun Fedin avomarkkinakomitea
kokoontuu seuraavan kerran 21. maaliskuuta.
Fedin päätöksiä linjatessaan Greenspan on paljon
vartijana. Jos huikeiden pörssikurssien ruokkimaa
villiä talouskasvua ei saada ajoissa hillittyä,
seuraukset ovat synkät paitsi Yhdysvalloissa,
myös muualla maailmassa.
Historiansa pisimmästä nousukaudesta nauttivat
amerikkalaiset ovat toimineet viime vuodet
maailmantalouden kasvuveturina.
Niinpä
Yhdysvaltain äkillinen taantuma heijastuisi
kielteisesti myös Eurooppaan ja Aasiaan, joiden
suurissa talouksissa alavireisenä pysytellyt kasvu
alkaa hiljalleen vauhdittua.
Pörssirikkaus luo epätasapainoa
Hätäisimmät ovat varoitelleet jo pitkään Wall
Streetin pörssikuplasta. Greenspan ei ole niinkään
huolissaan mahdollisesta kuplasta, vaan rivakan
pörssinousun vaikutuksista tavallisten
amerikkalaisten käyttäytymiseen.
Kun kurssit harppaavat jatkuvasti ylöspäin,
ahkerasti osakkeisiin sijoittavat amerikkalaiset
kokevat itsensä rikkaammiksi kuin aikaisemmin.
Näin he kuluttavat ja velkaantuvat, elävät itse
asiassa yli varojensa.
Greenspania pörssinousun luoma rikastumisen
illuusio hirvittää. Puhuessaan senaatissa hän
varoitteli osakevarallisuuden kasvun johtavan niin
suureen kysyntään, että tarjonta ei riitä sitä enää
tyydyttämään. Ennen pitkää seurauksena on
inflaation ryöpsähtäminen.
Valtaisa kysynnän kasvu voisi Greenspanin
mielestä jatkua, jos Yhdysvaltain taloudella olisi
käytössä mielin määrin työvoimaa. Näin ei
kuitenkaan ole, koska Yhdysvallat pyrkii
rajoittamaan maahanmuuttajien tuloa.
Talouden tilaa ruotiessaan Greenspan nosti esiin
kiistaa herättäneen näkemyksen, jonka mukaan
osakekurssien ei pitäisi nousta tuntuvasti
palkkoja nopeammin.
Sanasta sanaan tulkittuna
Greenspan siis edellyttäisi, että pörssi kasvaisi
vuosittain noin kuuden prosentin vauhtia nykyisen
10-20 prosentin sijasta.
Osakemarkkinoilla Greenspanin varoituksiin
kovasta kurssitasosta aletaan jo pikku hiljaa
tottua.
Perinteisiä teollisuusosakkeita kuvaava
Dow Jones -indeksi laski torstaina New Yorkin
pörssissä alimmilleen neljään kuukauteen.
Samalla kuitenkin teknologipörssi Nasdaq kohosi
toisen kerran peräkkäin uuteen ennätykseen.
Tästä voinee päätellä, että ainakaan
teknologiaosakkeiden buumista nauttivien
sijoittajien päitä eivät Fedin pääjohtajat
varoittelut kylmää.
STT-MH
25.2.2000
Talous -sivulle
|