Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Atlantin takana valmistellaan uutta koronnostoa

Yhdysvaltain keskuspankki huolissaan pörssistä



Jos pysäyttää kadulla ekonomistin ja antautuu tämän kanssa leppoisaan keskusteluun maailmantaloudesta, voi olla varma että ennen pitkää ekonomisti mainitsee Yhdysvaltain osakemarkkinat huolestuneessa äänensävyssä.


Sellaiset ihmiset, jotka työkseen joutuvat pohdiskelemaan talouskehitystä varjostavia riskejä, ovat jo kauan listanneet huolenaiheidensa kärkeen New Yorkin pörssin ennätyskorkeat osakkeiden hinnat.

Nyt näiden ihmisten joukkoon kuuluu entistä selvemmin myös Yhdysvaltain keskuspankin Fedin pääjohtaja Alan Greenspan, jota on tapana kutsua maailmantalouden vaikutusvaltaisimmaksi hahmoksi.

Fed ja Greenspan päättävät Yhdysvaltain koroista, jotka ohjaavat maan talouden suuntaa. Tuoreiden lausuntojensa perusteella Greenspan näyttää päättäneen, että huimat osakekurssit edellyttävät uusia koronnostoja, joilla estetään Yhdysvaltain talouden ylikuumeneminen ja sitä seuraava romahdus.

Vuoden sisällä Fed on hilannut ohjauskorkoaan ylöspäin neljään otteeseen 4,75 prosentista 5,75 prosenttiin. Ekonomistit katsovat, että korteissa on jo uusi, prosenttiyksikön neljänneksen suuruinen korotus, kun Fedin avomarkkinakomitea kokoontuu seuraavan kerran 21. maaliskuuta.

Fedin päätöksiä linjatessaan Greenspan on paljon vartijana. Jos huikeiden pörssikurssien ruokkimaa villiä talouskasvua ei saada ajoissa hillittyä, seuraukset ovat synkät paitsi Yhdysvalloissa, myös muualla maailmassa.

Historiansa pisimmästä nousukaudesta nauttivat amerikkalaiset ovat toimineet viime vuodet maailmantalouden kasvuveturina.

Niinpä Yhdysvaltain äkillinen taantuma heijastuisi kielteisesti myös Eurooppaan ja Aasiaan, joiden suurissa talouksissa alavireisenä pysytellyt kasvu alkaa hiljalleen vauhdittua.


Pörssirikkaus luo epätasapainoa

Hätäisimmät ovat varoitelleet jo pitkään Wall Streetin pörssikuplasta. Greenspan ei ole niinkään huolissaan mahdollisesta kuplasta, vaan rivakan pörssinousun vaikutuksista tavallisten amerikkalaisten käyttäytymiseen.

Kun kurssit harppaavat jatkuvasti ylöspäin, ahkerasti osakkeisiin sijoittavat amerikkalaiset kokevat itsensä rikkaammiksi kuin aikaisemmin. Näin he kuluttavat ja velkaantuvat, elävät itse asiassa yli varojensa.

Greenspania pörssinousun luoma rikastumisen illuusio hirvittää. Puhuessaan senaatissa hän varoitteli osakevarallisuuden kasvun johtavan niin suureen kysyntään, että tarjonta ei riitä sitä enää tyydyttämään. Ennen pitkää seurauksena on inflaation ryöpsähtäminen.

Valtaisa kysynnän kasvu voisi Greenspanin mielestä jatkua, jos Yhdysvaltain taloudella olisi käytössä mielin määrin työvoimaa. Näin ei kuitenkaan ole, koska Yhdysvallat pyrkii rajoittamaan maahanmuuttajien tuloa.

Talouden tilaa ruotiessaan Greenspan nosti esiin kiistaa herättäneen näkemyksen, jonka mukaan osakekurssien ei pitäisi nousta tuntuvasti palkkoja nopeammin.

Sanasta sanaan tulkittuna Greenspan siis edellyttäisi, että pörssi kasvaisi vuosittain noin kuuden prosentin vauhtia nykyisen 10-20 prosentin sijasta.

Osakemarkkinoilla Greenspanin varoituksiin kovasta kurssitasosta aletaan jo pikku hiljaa tottua.

Perinteisiä teollisuusosakkeita kuvaava Dow Jones -indeksi laski torstaina New Yorkin pörssissä alimmilleen neljään kuukauteen. Samalla kuitenkin teknologipörssi Nasdaq kohosi toisen kerran peräkkäin uuteen ennätykseen.

Tästä voinee päätellä, että ainakaan teknologiaosakkeiden buumista nauttivien sijoittajien päitä eivät Fedin pääjohtajat varoittelut kylmää.

STT-MH
25.2.2000


Talous -sivulle