Professori Sihvola varoittaa: Kuntien kehitystä uhkaa nurkkapatrioottisuus
Kuntien identiteetin rakentaminen pelkän perinteen varaan on ongelmallista. Vaarana on ennakkoluuloinen ja ahdasmielinen nurkkapatrioottisuus, varoittaa professori Juha Sihvola tuoreessa kirjassaan.- Tämä voi johtaa passivoitumiseen ja sisäänpäin kääntymiseen. Tällainen näkyy tavallisesti vihamielisyytenä kaikkea ulkoa tulevaa kohtaan ja kaunaisuutena omasta piiristä nousevaa yritteliäisyyttä kohtaan.
Näin pohtii professori Juha Sihvola kirjassaan Yksilönä yhteisössä; näkökulmia paikallisuuteen, globalisaatioon ja hyvään elämään, joka julkaistiin maanantaina.
Professori Sihvola on Helsingin yliopiston dosentti, Suomen Akatemian vanhempi tutkija ja hänet on nimitetty elokuun alusta lähtien Jyväskylän yliopiston yleisen historian professoriksi. Vuoden tiedekirja palkinnon Sihvola sai vuonna 1998.
Kunta palvelusten tuottaja ja ihmisyhteisö
Kunnan tehtävä voidaan Sihvolan mukaan mieltää kahdella tavalla: välineellisesti ja itseisarvoisesti.
- Kunta voi olla laissa säädettyjen palvelusten tuottaja. Tai kunta voi olla paikkaan sidottu yhteisö, johon kuntalaiset tuntevat yhteenkuuluvuutta ja johon he viittaavat kuvaillessaan, mitä tai millaisia ihmisiä he oikeastaan ovat.
Sihvola toteaa myös, että kunnalla voi olla myös myönteisessä mielessä oleva identiteetti, joka ei muodosta kaunaisia sisäpiirejä, ei kiellä itsekritiikkiä eikä ulkoa tulevia uudistuksia vaan suvaitsee modernin moninaisuuden.
- Tällainen voi muodostua, kun toteutetaan paikallista kokemusta ja omaperäisyyttä ilmaisevia hankkeita, jotka kuitenkin ovat myös yleisinhimillisesti ansiokkaita. Yleisinhimillisiin arvoihin ja maailmankansalaisuuteen nojaava näkökulma estää paikallisuutta arvostavaa perinnettä vajoamasta sisäänpäin kääntyneeseen ja kaunaiseen nurkkapatrioottisuuteen.
- Kurkottamalla rohkeasti yleisinhimillisesti merkittäviin hankkeisiin paikallisen kokemuksen pohjalta kunnat luovat itselleen parhaat edellytykset menestyä globaaleissa verkostoissa.
Tällaisesta esimerkkinä Sihvola mainitsee Seppo Kimasen keksimän ajatuksen Kuhmon kamarimusiikkijuhlien perustamisesta.
Kunta osa ihmisten identiteettiä
Maailmanlaajuiset talouden, politiikan ja kulttuurin kehitystrendit korostavat Sihvolan mielestä paikallisen tason toiminnan merkitystä.
- Globalisoituva talous ja informaatioyhteiskunta kaventavat kansallisvaltion roolia, vaikka se onkin Suomessa pysynyt kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen vahvana. Myös kuntiin samastuminen on Suomessa melko vähäistä, toteaa Sihvola.
- Toimiva yhteisö tarvitsee sen jäsenten välisiä ystävyyssiteitä eli kansalaisystävyyttä, mutta läheskään kaikki tämäntyyppiset siteet eivät ole modernissa maailmassa yhteen paikkaan sidottuja.
Sihvola pohtiikin kirjassaan erityisesti sitä, tarvitseeko ihmisen luontainen poliittinen yhteisöllisyys paikkaan sidottua yhteen kuulumista nykyisessäkin elämänmuodossa.
- Jos autonomiaa korostetaan, kunnan tehtävä ymmärretään laajemmin kuin vain teknisluonteiseksi palvelutuotannoksi. Kunta on tällöin instituutio, jossa käydään arvokeskustelua eli pohditaan yhteisin voimavaroin toteutettavien hankkeiden tavoitteita sekä niiden tärkeysjärjestystä ja toteuttamisen tapoja.
- Kunnan keskeiseksi tehtäväksi ajatellaan toisin sanoen paikallisiin erityispiirteisiin soveltuvien yhteisten hankkeiden toteuttaminen.
- Voidaan kenties myös ajatella, että kuntalaiset tällöin mieltävät omaan kuntaansa kuulumisen tärkeäksi osaksi omaa identiteettiään ja kunnan yhteisöksi, jolla on oma paikkaan tai paikallisiin erityispiirteisiin pohjautuva identiteettinsä, toteaa Sihvola.
IA
23.6.2000
