SAK esittää palkansaajille kolmen miljardin verohelpotusta

- Talouskasvu jatkuu ripeänä ja koko julkinen talous on vahvasti ylijäämäinen. Siksi Suomella on lähivuosina mahdollisuus sekä kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa edelleen, tavoitella täystyöllisyyttä, vähentää velkaa että lisäksi alentaa palkansaajien tuloverotusta, SAK toteaa budjettikannanotossaan.

Paras tapa toteuttaa kevennys on SAK:n mielestä poistaa työmatkakulujen omavastuuosuus.

Matkakuluvähennys olisi neljä prosenttia palkkatuloista, kuitenkin enintään 3000 markkaa vuodessa. Enimmäismäärä täyttyy, kun palkkatulot ovat 75 000 markkaa vuodessa.

Suuremmatkin matkakulut voisi edelleen vähentää tekemällä niistä erillisselvityksen. Ehdotuksen toteuttaminen lisää keskituloisen palkansaajan (12 000 mk/kk) nettopalkkaa noin 100 mk kuukaudessa.

Ehdotuksen perusteluissa SAK viittaa siihen, että polttoaineen ja matkalippujen hintojen nousu on johtanut työmatkakulujen kasvuun.

- Nykyisen kolmentuhannen markan omavastuuosuuden poistaminen korvaa hintojen noususta aiheutuvaa työmatkakulujen kallistumista, kannustaa työn vastaanottamiseen ja on tulonjakovaikutuksiltaan solidaarinen.

- Kolmen miljardin markan tuloverojen kevennys mahtuu hallitusohjelman 10-11 miljardin raamiin, SAK laskee.

Vuoden 2001 verotuksessa inflaatiotarkistus on SAK:n mielestä tehtävä täysimääräisesti eli 2-3 prosentin suuruisena.

Vuosien 2002 ja 2003 veronkevennysten koosta ja kohdentamisesta SAK esittää käsityksensä mahdollisen useampivuotisen tuloratkaisun yhteydessä.

SAK ilmoittaa olevansa valmis selvittämään työllisyyttä parantavan ja palkansaajien ostovoiman nousun turvaavan tulopoliittisen ratkaisun solmimisen mahdollisuudet.
- Edellytyksenä on, että työsopimuslaista päästään SAK:ta tyydyttävään ratkaisuun ja että lakko-oikeuteen ei puututa.

Jotta kunnallisia palveluja ei vaaranneta, kunnille on SAK:n mukaan korvattava työmatkakulujen omavastuuosuuden poistamisesta aiheutuvat verotulomenetykset.

- Tästä syystä, ja jotta kilpailu ei vääristyisi entisestään yksityisen ja julkisen palvelutuotannon välillä, julkisen sektorin kansaneläkevakuutusmaksu on alennettava ensimmäiseen maksuluokkaan eli 2 prosenttiin.

Leikkauksiin ei perusteita

Ennakoitua parempi talouskehitys tekee SAK:n mukaan mahdolliseksi palvelujen ja sosiaaliturvan kehittämisen ja epäkohtien korjaamiseen.

- Sosiaaliturvan tai julkisten palveluiden lisäleikkauksiin ei ole mitään perusteita. Sen sijaan lisävoimavaroja on kohdennettava erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen ja työttömien auttamiseen myös yksilöllisin toimenpitein, todetaan SAK:n hallituksen hyväksymässä budjettikannanotossa.

Valtiovallan on SAK:n mielestä huolehdittava ensi vuoden budjetissa työttömyysturvan rahoitusvelvoitteestaan maksamalla kahdelta vuodelta kertynyt noin 200 miljoonan markan suuruinen lain edellyttämä siirtymämaksu työttömyysvakuutusrahastolle.

- Valtion on myös vastattava jatkossa kokonaisuudessaan vähimmäisturvaa vastaavasta osasta työttömyyspäivärahoista. Vaje on tällä hetkellä noin 2 miljardia, joka asteittain on täytettävä.

- Molemmilla toimenpiteillä voidaan vastaavasti alentaa palkansaajia ja työnantajia rasittavaa työttömyysvakuutusmaksua, SAK toteaa.

Finanssipolitiikan yleislinjan on korkeasuhdanteessa syytä pysyä varsin tiukkana, SAK toteaa ja arvioi, ettei vuoden 1999 varsinaisen tulo- ja menoarvion noin 194 miljardin menokattoa tarvitsekaan ylittää.

- Valtionvelan korkomenojen vähenemisestä ja työttömyyden alenemisesta syntyy valtiontalouteen vähintään viiden miljardin liikkumavara. Tämän liikkumavaran puitteisiin SAK:n esittämät menonlisäykset mahtuvat hyvin.

Laajakaistaverkot koko maahan

SAK korostaa myös tiedon ja osaamisen merkitystä nykyajan työelämässä.

- Aikuisten ammatilliseen lisäkoulutukseen ja ammatillisten oppilaitosten opetusvälineisiin ja tiloihin tarvitaan lisää voimavaroja, sillä tehdyt säästöt vaarantavat jo opetuksen tasoa. Vuoden 2001 talousarviossa tulee avata koulutusväylä niille, jotka ovat työelämässä ilman ammatillista tutkintoa.

Suomen pitämiseksi tietoyhteiskunnan eturivissä laajakaistaiset tietoliikenneverkot on ulotettava koko maahan.
- Tiedon valtaväylien rakentamista ei voi jättää pelkästään telealan yritysten vastuulle.

Valtion omaisuuden yksityistämisessä SAK suosittaa malttia ja huolellista tapauskohtaista harkintaa.
- Myyntitulot on käytettävä velanhoidon lisäksi kansantalouden pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä turvaaviin tulevaisuusinvestointeihin.

Työttömille pysyviä työpaikkoja

Työttömille SAK vaatii pätkätöiden sijaan kokoaikaisia ja pysyviä töitä sekä valtion ja kuntien määräaikaisen henkilökunnan vakinaistamista.

Työttömyysturvassa ja koulutusvakuutuksen toisen vaiheen toteuttamisessa havaittuja ilmeisiä epäkohtia on korjattava. Koulutusaika on laskettava työssäoloehdon piiriin, kuten vuosina 1997-98.

Pitkäaikaistyöttömien koulutuspäivärahan saantiehtoja on lievennettävä ja yhdistelmätuella tehdyn työn tulee kartuttaa työssäoloehtoa täysimääräisesti.

SAK edellyttää, että hallitusohjelman mukaisia toimia köyhyyden lievittämiseksi aletaan toteuttaa.
- Tämän varmistamiseksi budjetin tulonjakovaikutukset eri väestöryhmien ja kotitalouksien asemaan on selvitettävä erikseen, SAK vaatii.

IA
23.6.2000

Politiikka -sivulle