Tanssiyleisö ei tyydy ulkohuusseihin - Lavoja ehostetaan suurella rahalla

On epäilty, että romanttiset vanhan ajan lavat jäävät megakeskusten jalkoihin. Tansseissa liikkuu suuri raha ja ala keskittyy. Pikkulavoilla on myös vaikeuksia maksaa suosittujen artistien palkkioita.

Toisaalta lava voi edelleen menestyä myös kyläyhdistyksen tai urheiluseuran käsissä, jos se on hyvin hoidettu. Tanssiyleisö ei nimittäin enää tyydy ulkohuusseihin.

Todisteena menestyvistä perinnelavoista ovat Keski-Suomessa sijaitseva Kuikan lava sekä Käenkoskikeskus Parkanossa.

Tappi luottaa lavojen vetoon

Tauno "Tappi" Suojanen, legendaarinen manageri ja ohjelmatoimiston omistaja vakuuttaa, että lavoilla menee mukavasti.
- Laman jälkeen ihmisillä on enemmän rahaa, mikä näkyy tansseissakin.

Helppoa tanssijärjestäjän homma ei kuitenkaan ole.
- Suomessa on kymmenkunta tähteä, jotka vetävät väkeä runsaasti. Muiden esiintyessä suuretkin lavat saavat tyytyä pienempään yleisöön. Pikkulavoille puolestaan tulee aina 50-150 henkeä vaikka esiintymässä olisi vain yksi hanuristi.

Kyröskosken suurlavaa viime vuodenvaihteeseen asti pyörittänyt Suojanen myöntää, että hänkin oli hermona yleisömäärien vuoksi, vaikka tanssi-iltoja ei ollut kesässä kuin 16. Kun 10 iltaa sai täyteen, loppu jäi arvoitukseksi.
- Eivätkä huippunimet tule kesän aikana kahta kertaa samaan paikkaan.

Suojanen avasi Kyröskosken lavan jo vuonna 1967.
- Täytin nyt 65 ja voimat alkavat loppua. Lavalle löytyi uusi yrittäjä, 15 vuotta nuorempi mies.

Perinnelavoja ehostetaan suurella rahalla

Parkanossa urheiluseura kunnosti vuonna 1958 avatun tanssilavansa perusteellisesti ja suurella rahalla, josta osa tuli EU:lta. Yleisö pääsee tutkailemaan lavan uutta ilmettä juhannusaaton suuravajaisissa.

Käenkoskikeskuksen omistaa Parkanon Urheilijat, joka sai nostatetuksi paikkakunnalla vahvan yhteishengen lavan puolesta. Kaupungilta irtosi kunnostamiseen puolisen miljoonaa ja yrityksiltä lähes 400 000 markkaa.

- Myös talkootyön osuus urakassa oli huomattava. Lavaremontti maksoi yhteensä lähes neljä miljoonaa, kertoo ohjelmistosta vastaava Ari Tuomisto.

Myös Jyväskylän maalaiskunnassa sijaitsevaa Kuikan lavaa on ehostettu vuosien varrella. Lavaa ylläpitävä Kuikan Pienviljelijäinyhdistys on oivaltanut sen, että tanssikansan viihtyvyydestä ei sovi tinkiä.

Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto valitsi Kuikan lavan viime vuonna Huvienjärjestäjäksi. Perinteitä on lavalla kunnioitettu, mutta muutoksiakin on pitänyt tehdä. Esimerkiksi karaokebaariin hankittiin pitkän harkinnan jälkeen keskiolutoikeudet.

- Kilpailu on välillä ollut kovaa, myöntää kyläyhdistyksen rahastonhoitaja-sihteeri Jari Colliander.

Hän kertoo, että huippunimien palkkiot lohkaisevat miljoonan markan budjetista suurimman osan.

Tuotoilla korjattiin kyläkoulua

Kaiken perustana on talkoohenki: suurin osa Kuikan kyläläisistä osallistuu lavan pyörittämiseen. Colliander arvelee, että yhteishenkeä on vahvistanut kyläyhdistyksen puolueettomuus: se ei suosi mitään uskonnollista tai poliittista suuntaa.

Huvipaikan tuottoa on suunnattu kyläläisten hyväksi. Asukkaiden käyttöön on hankittu mm. pilke- ja perunannostokoneita sekä puutarhajyrsimiä.

- Olemme myös tukeneet kyläkoulua kustantamalla lattian kunnostuksen, vaikka kunta ei siitä pitänytkään. Koulu nimittäin aiottiin lakkauttaa, Colliander kertoo.

Viivytystaistelu oman ala-asteen puolesta toi tulosta.
- Koulu jatkaa ainakin toistaiseksi, ja kunta on jopa remontoinut rakennusta. Tilanne näyttää jo valoisammalta.

STT-IA
23.6.2000

Ajassa -sivulle