Uusimaa ja Ahvenanmaa parantaneet asemaansa EU-kaudella
Suuralueista vain Uusimaa ja Ahvenanmaa ovat parantaneet suhteellista asemaansa Suomen EU-jäsenyyden viiden ensimmäisen vuoden aikana.Muiden suuralueiden, myös merkittävää tukea EU-rakennerahastosta saaneiden Itä- ja Pohjois-Suomen bruttokansantuotteen arvo asukasta kohti on laskenut suhteessa koko maan keskiarvoon.
Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen uusista alueellisista bruttokansantuotelaskelmista vuosille 1998 ja 1999. Vuoden 1999 tiedot ovat ennakkotietoja.
Itä-Suomen kehitys on ollut heikointa koko maan kehitykseen verrattuna. Alueen bruttokansantuotteen arvo asukasta kohti alitti vuosina 1994-96 täpärästi EU-rakennerahastojen 75 prosentin tukikriteerin. Myös seuraavien kolmen vuoden 1997-99 keskiarvo jää hieman kriittisen rajan alapuolelle.
Muiden suuralueiden kehitys on vuosina 1995-99 ollut verraten tasaista niiden suhteellisen aseman hienoisesta laskusuunnasta huolimatta. Bruttokansantuote asukasta kohti on toiseksi pienin Väli-Suomessa ja kolmanneksi alhaisin Pohjois-Suomessa.
Myös teollistuneen Etelä-Suomen tuotanto asukasta kohti on selvästi alle koko maan tason, ja alueen kehitys on kasvu- ja teollisuuskeskuksista huolimatta ollut hitaampaa kuin koko maassa keskimäärin.
Maakuntien erot kasvaneet
Uudenmaan maakunnan bruttokansantuotteen kasvu on ollut vuosina 1995-99 nopeinta. Sen tuotannon arvo asukasta kohti on yli 40 prosenttia korkeampi kuin maassa keskimäärin. Toisena on selvästi Ahvenanmaa.
Varsinais-Suomen bruttokansantuotteen arvo asukasta kohti on lähellä maan keskiarvoa ja on kolmanneksi suurin ennen Etelä-Karjalaa.
Kainuun kehitys on vuosina 1995-99 ollut maan heikointa. Kainuun bruttokansantuotteen arvo asukasta kohti on neljän viime vuoden aikana ollut alle 70 prosenttia koko maan keskimääräisestä.
Viime vuosikymmenen alkupuolelta Kainuun tuotannon arvo asukasta kohti on koko maahan verrattuna pudonnut noin 10 prosenttiyksikköä. Toiseksi pienin bruttokansantuote asukasta kohti on Etelä-Pohjanmaalla ja kolmanneksi pienin Etelä-Savossa.
Seutukuntien kärkeen bruttokansantuotteella asukasta kohti mitattuna on noussut Salo menestyvän informaatio- ja tietoliikenneklusterinsa vauhdittamana. Toisena on Helsingin seutukunta palvelualojen kasvun johdosta ja kolmantena Maarianhaminan seutukunta meriliikenteen ansiosta.
Neljäntenä on perinteisestä teollisuudesta tuotannon arvonsa saava Imatran seutukunta. Viidentenä on Oulu, pääosin informaatio- ja tietoliikenneklusterin ripeän kehityksen ansiosta. Seuraavina olevat seutukunnat ovat pääosin perinteisiä teollisuusseutuja.
Seutukunnan alhainen bkt:n arvo asukasta kohti johtuu usein seutukunnan tai sen joidenkin asutustaajamien kuulumisesta voimakkaan keskuksen työssäkäyntialueeseen. Tuotannon arvo kirjautuu työpaikan sijainnin mukaan.
Esimerkiksi Oulun työssäkäyntialueeseen kuuluvan Lakeuden seutukunnan tuotannon arvo on maan pienin seutukunnan rajan ylittävän työssäkäynnin vuoksi. Myös Iin seutukunta kuuluu osaksi Oulun työssäkäyntialueeseen. Vastaavasti Kyrönmaa kuuluu Vaasan työssäkäyntialueeseen ja Länsi-Saimaa Lappeenrannan työssäkäyntialueeseen.
Työssäkäynnin vaikutukset eivät sen sijaan juurikaan vaikuta kärkikuntien, Torniolaakson ja ns. kehys-Kainuun mataliin bruttokansantuote asukasta kohti arvoihin.
IA
18.12.2000
