Telealan luototus on rahoitusvalvojien erityistarkkailussa
Siemens: 3G-toimiluvat ajavat teleoperaattoreita nurkkaan
Saksalainen matkapuhelimia valmistava elektroniikkajätti Siemens odottaa kolmannen sukupolven matkapuhelinluvista maksettujen korkeiden lupamaksujen johtavan useiden laajakaistaverkkoihin investoivien teleoperaattoreiden talouden romahtamiseen.
Siemensin hallituksen jäsenen Volker Jungin mukaan yhtiö
harkitsee hyvin tarkkaan ennen kuin se sitoutuu
verkkotoimituksiin operaattoreille, jotka haluavat kaupalle
suuren rahoituksen verkkotoimittajalta.
- Monet näistä operaattoreista eivät selviä hengissä. Toiset
yritykset tulevat nielaisemaan ne. Henkiin jäävät suuret
operaattorit, sanoi Jung keskiviikkona Münchenissä.
Teleyhtiöt ovat tänä vuonna maksanee Britanniassa, Saksassa
ja eräissä muissa Euroopan maissa huutokaupatuista
kolmannen sukupolven toimiluvista lähes 200 miljardia euroa.
Yritysten on investoitava Eurooppaan rakennettavien noin 70
kolmannen sukupolven matkapuhelinverkon rakentamiseen
lupamaksun lisäksi vielä 200-300 miljardia euroa.
Kattavan UMTS-verkon rakentaminen Saksan kaltaiseen
maahan voi maksaa neljä miljardia euroa. Jotkut rahoitusta
tarvitsevat teleoperaattorit ovat pyytäneet verkkotoimittajilta
edullista rahoitusta, koska pankit vaativat niiltä kovan hinnan
verkkoinvestointien luotottamisesta.
"Kilpailijat ostavat
tilauksia Euroopasta"
Vaikka Siemens on myynyt vasta yhden suuren UMTS-verkon
Saksan Mannesmann Mobilfunkille ja haluaa myydä lisää
verkkoja, yhtiö ei Jungin mukaan suostu luotottamaan
operaattoreita, jotka pyytävät varsinaisen verkkotoimituksen
hinnan jopa 300 prosentilla ylittäviä luottoja.
- Siemens sai ensimmäisen suuren verkkokauppansa
turvautumatta toimitusluottoihin. Euroopan markkinoille
haluavat amerikkalaiset kilpailijat ovat kuitenkin tarjonneet
verkkoasiakkaille luottoa 300 prosenttiakin, Jung sanoi.
Jungin mukaan amerikkalaiset verkkotoimittajat ovat yllättäen
huomanneet, että heidän on pakko olla läsnä Euroopan
markkinoilla. He ostavat nyt tilauksia, hän sanoi.
Siemenskin on Jungin mukaan kyllä valmis harkitsemaan
kohtuullista luototusta joissain tapauksissa saavuttaakseen
yhtiön tavoitteena olevan maailman kolmanneksi suurimman
UMTS-verkkojen ja puhelimien toimittajan aseman.
- Vakavaraisen operaattorin rahoittaminen ei välttämättä ole
ongelma. Se riippuu operaattorin taloudellisesta asemasta.
Joissain tapauksissa 150 prosentin luototus voi olla
perusteltua, Jung huomautti.
Siemensin ensisijainen tavoite on Jungin mukaan kuitenkin
myydä UMTS-verkkoja kannattavasti.
- Me laskemme voiton,
emme tilausten määrää. Yhtiö tyytyy harvempiin sopimuksiin,
mutta sellaisten operaattoreiden kanssa, jotka eivät pakota
meitä luotottamaan omaa toimintaansa, hän sanoi.
Rahoitusvalvojat
seuraavat riskejä
Kansainvälinen järjestelypankki BIS ja kansalliset
rahoitusvalvojat ovat ottaneet teleoperaattoreiden rahoituksen
syksyn aikana erityistarkkailuun. Ne ovat huolissaan
UMTS-huutokaupoissa maksettujen korkeiden
toimilupamaksujen pankeille aiheuttamista suurista
luottoriskeistä.
Lupamaksujen suuruutta kuvaa se, että toimilupien
maksaminen vaikutti loppukesästä ja alkusyksystä näkyvästi
koko euroalueen rahamarkkinoihin.
Euroopan keskuspankki
kehotti syksyllä varovaisuuteen euroalueen laajan rahan
osoittimen M3:n muutosten tulkinnassa, koska Saksan
UMTS-toimilupien maksaminen ilmeisesti kasvatti rahamäärää
tilapäisesti elokuussa.
Euroopan rahamarkkinoiden valvojat pohtivat lupamaksujen
aiheuttamaa ongelmaa lokakuun alussa BIS:n kokouksessa.
Rahoitusvalvojat ilmoittivat ryhtyneensä tutkimaan telesektorin
lainoitusta. He pelkäsivät pankkien lainanneen liikaa rahaa
telesektorin yrityksille ja ottaneen mahdollisesi
rahoitusmarkkinoiden vakautta uhkaavia luottoriskejä.
Viimeksi luottoriskien kasvuun on kiinnittänyt huomiota Ranskan
keskuspankki. Se ilmoitti tiistaina ryhtyneensä yhdessä
Ranskan rahoitusvalvonnan kanssa selvittämään maan pankkien
telesektorin luottoriskejä.
- Seuraamme telesektorin luottojen kehitystä erityisen tarkasti
yhteistyössä ulkomaisten valvontaviranomaisten kanssa. On
toivottavaa, että ranskalaisten rahoituslaitosten telesektorin
luotutus pysyy suhteellisesti samalla tasolla kuin telesektorin
asema Ranskan taloudessa ja kansainvälisesti, kerrottiin
Ranskan keskuspankista.
Ranska on yksi niistä Euroopan maista, jotka myyvät
kolmannen sukupolven toimiluvat kovalla hinnalla. Jokaisesta
maassa jaettavasta neljästä UMTS-toimiluvasta peritään
ylimääräinen 32,5 miljardin frangin lupamaksu.
Britannia aloitti
luparahastuksen
Kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen toimilupien
hintaralli alkoi Britanniasta. Viiden kolmannen sukupolven
toimiluvan hinta nousi yhteensä 22,5 miljardiin puntaan eli noin
220 miljardiin markkaan.
Saksassa lasku nousi vielä
suuremmaksi, kun kuudesta jaossa olleesta toimiluvasta
maksettiin 98,8 miljardia D-markkaa eli noin 300 miljardia
Suomen markkaa.
Suomi jakoi omat kolmannen sukupolven toimilupansa
ensimmäisenä maailmassa viime vuonna. Suomessa luvat
jaettiin yritysvertailun perusteella ilman huutokauppaa.
Tarjousvertailua käytettiin myös mm. Espanjassa, Ruotsissa,
Norjassa, Puolassa, Portugalissa, Irlannissa, Japanissa ja
Etelä-Koreassa.
Britannian ja Saksan UMTS-huutokauppojen jälkeen markkinoille
alkoi hitaasti valjeta, miten jättimäisiin lupamaksuihin toimilupia
ostaneet teleoperaattorit olivat todella sitoutuneet ennen kuin
ensimmäistäkään verkkoa oli edes ryhdytty rakentamaan.
Miljardihuutokaupat olivatkin keskeinen syy teleoperaattoreiden
pörssikurssien jyrkkään sukellukseen syksyn aikana.
Fortunen maailman 500 suurimman yrityksen listalla
heinäkuussa olleiden 21 suurimman televiestintäyrityksen
yhteenlaskettu voitto oli viime vuonna 54,4 miljardia dollaria.
Summa oli karkeasti puolet neljän suuren Euroopan maan
3G-toimilupien luvan hinnasta.
STT-MH
22.12.2000
Talous -sivulle
|