Pitkäaikaistyöttömät hyötyneet vähän työllisyyden kohenemisesta
Vaikka työmarkkinat ovat laman jälkeen elpyneet, pitkäaikaistyöttömät näyttävät hyötyneen työllisyyden kohenemisesta vain vähän.Näin arvioitiin Etelä-Suomen läänin työllisyysseminaarissa, joka pidettiin Helsingissä maanantaina.
Arvio perustuu Suomen Akatemian tutkimukseen, jossa seurattiin pitkäaikaistyöttömien tilannetta kuudessa kaupungissa vuosina 1991-1998. Paikkakunnat olivat Pori, Vantaa, Kuopio, Kuusamo, Espoon Tapiola ja Kurikka.
- Työmarkkinoiden elpymisestä huolimatta oli vuoteen 1998 mennessä työmarkkinoille palanneiden pitkäaikaistyöttömien ryhmä varsin pieni. Vain noin joka viides heistä oli palannut työmarkkinoille. Joka kolmas oli edelleen työttömänä ja myös noin joka kolmas eri tavoin työmarkkinoiden ulkopuolella, selvitti dosentti Kari Vähätalo tutkimuksen tuloksia.
- Lamasta elpymisen myötä tästä ryhmästä uhkaa ilmiselvästi muotoutua eräänlainen pitkäaikaistyöttömyyden "kova ydin", Vähätalo varoittaa.
Työmarkkinoille ovat parhaiten onnistuneet palaamaan suhteellisen koulutetut, 30-39-vuotiaat ylemmän keskiluokan miehet. Vähätalon mukaan voidaan päätellä, että pitkäaikaistyöttömyys näyttäisi naisistuvan, etenkin alemmassa keskiluokassa.
- Ikään liittyvä työmarkkinasyrjintä näyttää nykyisin alkavan jo yli 40-vuotiaissa, Vähätalo lisää.
Tutkimuksen kuudessa kohdekaupungissa tosin ilmeni eroja työmarkkinoille paluussa paikkakunnittain.
Työministeri Tarja Filatov (sd.) puolestaan korosti, että kunnille on kompensoitava niiden menojen lisäys, jos työmarkkinatuen rahoitusvastuuta muutetaan.
- Nykyinen vastuunjako ei kannusta kaikkia kuntia riittävästi etsimään ratkaisuja vaikeimmin työllistyville, ministeri linjasi.
Jatkokoulutus puutteellista
Myös pääkaupunkiseudun sisällä pitkäaikaistyöttömyys laskee hitaammin kuin kokonaistyöttömyys.
- Pääkaupungin seudun kokonaistyöttömyys on määrällisesti suurempi kuin yhdenkään työvoima- ja elinkeinokeskuksen koko toimialueella muualla Suomessa. Pelkästään pitkäaikaistyöttömiä täällä on enemmän kuin kaikkia työttömiä esimerkiksi Etelä-Savossa, Pohjanmaalla tai Kainuussa, vertasi Vantaan peruspalvelujohtaja Jaakko Vastamäki.
Kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) muistutti seminaarissa koulutuksen ja sen puutteen merkityksestä työllistymisessä.
- Opetusministeriön suunnitelman tavoitteena on tarjota koko ikäluokalle mahdollisuus jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen. Tavoite toteutuu erityisen huonosti Helsingin seudulla. Täällä lähes kolmannes ikäluokasta jää vaille jatkokoulutusta, Haatainen totesi.
Helsingin seutu tarvitseekin hänen mukaansa lisää opiskelupaikkoja.
- Jotta Helsingin seudun koko ikäluokka saataisiin koulutettua ammatillisesti, täällä pitäisi olla noin 11 00 ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaa. Nyt niitä on 7 800, 70 prosentille ikäluokasta.
Haataisen mukaan koulutuspaikkojen todellinen vaje on vieläkin suurempi kuin kyseiset 30 prosenttia. Hän myös muistutti, että ammatillisen peruskoulutuksen saaneesta työvoimasta on nykyisin jo pulaa pääkaupunkiseudulla.
STT-MH
22.12.2000
