Suomen Pankki ja Aktia: Talouskasvu jatkuu vahvana
Suomen Pankin tuoreen katsauksen mukaan vakaan ja tasapainoisen talouskasvun edellytykset Suomessa ovat parantuneet keväästä 2000. Kysyntäpaineet ovat vaimentuneet, ja talouden ylikuumenemisen riski on pienentynyt.
Korkotason nousu on osaltaan vakauttanut inflaatio-odotuksia.
Tiukan finanssipolitiikan ja maltillisten palkkaratkaisujen lisäksi talouden tasapainoinen kehitys edellyttää yhä
työmarkkinoiden toimintaa tehostavia ja talouden tuotantomahdollisuuksia lisääviä rakenteellisia uudistuksia.
- Veronkevennysten ja sitä tukevan tiukan menolinjan jatkaminen valtiontaloudessa olisi omiaan tukemaan kasvua
ja työllisyyttä, SP:n katsauksessa todetaan.
Vuoden 1999 kesästä lähtien inflaatio on kiihtynyt Suomessa ensisijaisesti raakaöljyn hinnannousun ja sen
kerrannaisvaikutusten vuoksi. Myös euroalueella inflaatio on nopeutunut, mutta vähemmän kuin Suomessa.
Suomen nopeampi inflaatio näkyy myös palveluiden hintojen nousun kiihtymisenä, joka heijastaa hyvää
kysyntätilannetta ja osittain kilpailun vähäisyyttä.
Suomen inflaation ennustetaan pysyvän vielä vuonna 2001 noin 3 prosentissa, mikä on noin 0,5 prosenttia
enemmän kuin Suomen Pankki keväällä 2000 ennusti.
Vuonna 2002 hintojen nousuvauhti hidastuu asteittain 2 prosentin tuntumaan, kun talouden kasvu hieman
vaimenee, valuuttakurssin heikentymisen vaikutukset poistuvat ja tuontihintapaineet hellittävät.
- Näin on siitä huolimatta, että palkkaliukumien vähittäinen kasvu ja tuottavuuden kasvun hidastuminen yhdessä
lisäävät yksikkötyökustannuksia ennustejakson lopulla enemmän kuin euroalueella keskimäärin. Työkustannusten
nousu ylläpitää inflaatiopaineita vastedeskin Suomessa, SP katsoo.
Ennusteessa Suomen hyvät talousnäkymät perustuvat pitkälti viennin
kasvuun ja maailmantalouden suotuisiin odotuksiin. Maailmantalouden
arvioidaan kasvavan lähivuosina jonkin verran keväällä ennustettua
nopeammin, eikä öljyn hinnan oleteta jarruttavan kasvua merkittävästi.
Ylikuumenemisriski vähentynyt
Suomessa kasvuvauhti jatkuu nopeampana kuin euroalueella keskimäärin. Kasvu hidastuu asteittain
tämänvuotisesta 5 prosentin vauhdista 4 prosenttiin vuonna 2002.
Pitkään jatkuneen kasvun vuoksi tuotantokapasiteetin riittävyys ja työvoiman saatavuus muodostuvat sekä
alakohtaisiksi että alueellisiksi ongelmiksi. Yleinen ylikuumenemisen riski Suomen taloudessa on kuitenkin
vähentynyt sitten kevään 2000.
Julkisen sektorin rahoitusylijäämä pysyy ennustejakson ajan suurena, ja valtiontalous muuttuu ylijäämäiseksi
suotuisan talouskehityksen vuoksi, vaikka verotusta kevennetään vuosittain tuntuvasti.
- Finanssipolitiikka onkin muodostumassa suhteellisen keveäksi. Menopaineet ovat kasvaneet, ja valtion menojen
pitäminen määrärahakehyksissä tulee olemaan vaikeaa, SP:n katsauksessa todetaan.
Kuntien palvelujen viimeaikainen kohentaminen ja aiempaa suuremmat palkankorotusodotukset johtavat paineisiin
valtionosuuksia ja kunnallisveroäyriä kohtaan. Laskelmat julkisen talouden pitkän aikavälin kehitysnäkymistä
viittaavat siihen, että väestön ikääntymisestä aiheutuvat menopaineet eivät välttämättä estä verotuksen
keventämistä tulevina vuosina, jos julkisten menojen kasvua hillitään.
Ennustettuun talouskehitykseen kohdistuu SP:n mukaan myös riskejä, joiden toteutuessa Suomen talouden kasvu
jäisi arvioitua hitaammaksi.
- Viimeaikainen luottamuksen heikkeneminen saattaa vähentää kotimaista kysyntää oletettua enemmän. Kasvun
jatkuminen perustuu oletukseen, että työvoimaa on riittävästi saatavissa.
Ennustettuun ansiotason kehitykseen sisältyy työllisyyden kasvua haittaavia elementtejä. Myös kansainvälisen
talouden epävarmuudet ovat ennusteen laatimisen jälkeen kasvaneet. Yhdysvaltain talouskehitys tai euron kurssi
ovat tällaisia epävarmuustekijöitä.
Ennustettua heikomman kotimaisen kysynnän, suurten liukumien ja vientikysynnän vaimenemisen yhteisvaikutus
hidastaisikin kasvua ennustetusta tuntuvasti, SP toteaa.
Aktia: Suomen vahva kasvu jatkuu
Aktia-pankin talousennusteen mukaan Suomessa talouskasvu jatkuu yleiseurooppalaista kasvua nopeampana,
mutta niin myös inflaatio. Vahvoiltakaan näyttävät BKT-luvut eivät ehkä riitä estämään työttömyyden lisääntymistä
vuoden 2002 jälkeen.
Aktia ennustaa, että Suomen kokonaistuotanto lisääntyy 5,5 prosenttia kuluvana vuonna. Ensi vuonna BKT kasvaa
4,3 prosenttia.
Kansainvälisen kysynnän laantumista ja kilpailukyvyn vähittäistä rapautumista heijastaen kasvu hidastuu 3,5
prosentin tasolle vuonna 2002. Vuosi 2003 tullee olemaan laskusuhdanteen pohja Suomessa.
Ansiotaso kohoaa Aktian mukaan tehtyjen sopimusten seurauksena yli 4 prosenttia vuonna 2001.
Palkkakustannusten nousun vuoksi inflaatio jatkuu kilpailijamaita nopeampana. Vuositasolla kuluttajahinnat
kohoavat 3,4 prosenttia kuluvana vuonna.
Vaikka kuluttajahintojen 12 kuukauden nousuvauhti hidastuu nykyiseltä yli 4 prosentin tasolta siten, että ensi
vuoden aikana hinnat kohoavat alle 2,5 prosenttia, keskimääräinen hintataso on vuonna 2001 2,8 prosenttia kuluvan
vuoden tasoa korkeampi. Syynä ovat kuluvalta vuodelta siirtyvät pohjavaikutukset.
Aktian mukaan Suomi on sementoitumassa euroalueen korkean inflaation maaksi.
- Tämä heikentää pitkän ajan kasvumahdollisuuksiamme ja vaikeuttaa työttömyysongelman todellista
ratkaisemista.
- Kun merkittävä osa BKT-kasvusta tulee sähköteknisestä vientiteollisuudesta, jossa tuottavuuslisäyksen osuus on
suurempi ja työllisyyslisäyksen osuus pienempi, vahvoiltakaan näyttävät BKT-luvut eivät ehkä riitäkään painamaan
työttömyyslukuja alaspäin, Aktian katsauksessa todetaan.
Vuonna 2000 keskimääräinen työttömyysaste on Tilastokeskuksen luvuilla mitattuna 9,7 ja vuonna 2001 se on 9,1
prosenttia. Työministeriön luvut ovat 3-4 prosenttiyksikköä korkeammat.
Vuonna 2002 työttömyyden aleneminen saattaa pysähtyä ja, jos kasvu hidastuu vuonna 2003, työttömyys saattaa
kääntyä uuteen nousuun, Aktia arvioi.
IA
22.12.2000
Talous -sivulle
|