Suomeen matkustettiin vapaa-ajanmatkoille jo 1800-luvulla
Venäläisten ostosmatkailu tärkeää erityisesti Itä-Suomelle
Venäjän ja Suomen naapuruus on luonut aikojen kuluessa monenlaisia mahdollisuuksia matkailulle sen erilaisissa muodoissaan. Vapaa-ajan matkailu alkoi suuntautua Venäjältä Suomeen jo 1800-luvulla, Suomen ollessa osa Venäjän valtakuntaa.Professori Auvo Kostiaisen mukaan 1800-luvulla yksi matkailijatyyppi oli erilaiset virkamiehet, jotka kulkivat Pietarin ja Helsingin välillä.
- Tuolloin alkoi myös vapaa-ajan matkailu, jonka keskeisimpiä kohteita oli Imatrankoski. Pietarista saatettiin tulla sinne lyhyillekin matkoille ja seutua alettiin kehittää matkailun tarpeisiin rakentamalla mm. majoitustiloja. Lisäksi venäläiset alkoivat harrastaa matkailua suomalaisiin kylpylöihin, joita perustettiin eri puolille Suomea.
- Esimerkiksi Helsingin kylpylät olivat hyvin suosittuja 1800-luvun puolivälin tienoilla, Kostiainen kertoo.
1800-luvulla venäläisten vapaa-ajanmatkailijoiden määrä saattoi hänen mukaansa kohota useisiin tuhansiin. 1700-luvulla Suomesta olivat kiinnostuneet lähinnä tutkijat, jotka vierailivat alueella luonnon ja ihmisten takia.
Itsenäistyminen virallisti matkailua
Itsenäistyneen Suomen kaudella matkailu oli aluksi hyvin vähäistä. Tyypillisimpiä olivat Kostiaisen mukaan erilaiset ammattiyhdistysten delegaatiot, jotka menivät lännestä tutustumaan "työläisten isänmaahan".
- Neuvostoliittolaisten vastaavaa matkailua tapahtui ilmeisesti hyvin vähän länteen. Ne matkat joita tehtiin, olivat lähinnä yksittäisten henkilöiden niin kutsuttuja kulttuurimatkoja, ruotii Kostiainen.
Kasvavan matkailun kausi alkoi 1950-luvulta lähtien, jolloin matkailu lisääntyi myös yleisesti ottaen.
- Virallista ja puolivirallista matkailua harjoitettiin molemminpuolisesti. Tämä liittyi Suomen ja Neuvostoliiton virallisiin pyrkimyksiin kehittää toistensa tuntemusta ja luoda eri tason yhteyksiä. Osallistujat olivat virallisia delegaatioita kuten ystävyysseurojen ryhmiä tms. Matkailu on kuitenkin kontrolloitua ja kohteet tarkoin valikoituja, sanoo Kostiainen.
Yksi merkittävimmistä matkailijaryhmistä
Laaja massaturismi nosti suosiotaan 1960-luvulta lähtien ja erityisesti niin, että Suomesta matkustettiin ulkomaille. Matkavaihtoehtoina olivat esimerkiksi Välimeren maat, Ruotsi tai Neuvostoliitto, jossa kiinnosti erityisesti Pietarin seutu.
- Neuvostoliitosta Suomeen tapahtuva matkailu sai osittain samanlaisia muotoja, mutta se oli ilmeisesti edelleen kontrolloitua. Aihetta ei ole paljonkaan vielä tutkittu ja käytössä olevia tilastotietoja on vaikea käyttää hyväksi niiden erilaisten laskentaperusteiden vuoksi, harmittelee Kostiainen.
Tuolta ajalta voidaan myös huomata suomalais-neuvostoliittolaisen matkailualan lieveilmiöiden herääminen, kuten niin kutsuttu vodkaturismi.
Venäjän matkailu laajeni vuoden 1991 jälkeen olojen vapautumisen myötä. Suomesta Venäjälle tapahtuva matkailu väheni aluksi Neuvostoliiton viimeisten vuosien matkailumääristä. Viime vuosien voimakas trendi ja kohteiden lisääntyminen on kuitenkin lisännyt lyhyiden matkojen suuntautumista Suomesta Venäjälle ja Suomen lähialueille.
- Toisaalta tällä hetkellä venäläiset ovat yksi merkittävimmistä matkailuryhmistä Suomessa, ja ovat ratkaisevia esimerkiksi monien Itä-Suomen hotellien, kylpylöiden ja luontomatkailukohteiden vierailijoita. Venäläisten ostosmatkailu on tärkeä ilmiö erityisesti Itä-Suomen kaupoille, muistutti Kostiainen Savonlinnassa pidetyssä "Imatralta Akvaparkiin - Venäläismatkailun trendejä Suomessa" -seminaarissa.
Seminaarin tavoitteena on löytää uusia vastauksia siihen, miten venäläisten Suomen matkailua saadaan lisättyä ja venäläismatkailija saadaan houkuteltua maahamme uudestaan ja uudestaan.
STT-IKK
22.12.2000
