Suomalaisyritykset odottavat jatkuvaa kasvua ensi vuonna
Suomalaiset yritykset odottavat jatkuvaa kasvu ensi vuonna, ilmenee Euroopan kauppakamarien Euroopan alueiden suhdanteet 2001 -kyselystä.
Kyselyn mukaan Uudellamaalla suhdannenousu on taittunut, mutta yritykset luottavat silti vahvasti kasvuun.
Uusmaalaiset yritykset odottavat vuodelta 2001 lievästi parempaa kuin kuluneelta vuodelta. Valtaosa, 60
prosenttia, yrityksistä odottaa suhdanteiden pysyvän vuonna 2001 ennallaan. Miltei 30 prosenttia odottaa paranevia
ja 15 prosenttia heikentyviä suhdanteita.
Yleisten suhdannenäkymien saldoluku laski kuluvan vuoden +26:sta +12:een. Palveluyritykset ovat
teollisuusyrityksiä luottavaisempia vuoden 2001suhteen.
Lisääntyneestä epävarmuudesta huolimatta uusmaalaiset yritykset luottavat liiketoimintansa laajentumiseen. Neljä
viidestä yrityksestä odottaa liikevaihtonsa kasvavan, ja ainoastaan viisi prosenttia odottaa vähenemistä.
Uusimaa jäi yleisten suhdannenäkymien eurooppalaisessa vertailussa suomalaisista alueista korkeimmalla (83:s),
mutta selvästi keskiarvon alapuolelle. Liiketoiminnan määrän kasvun odotuksissa Uusimaa oli sen sijaan aivan
vertailun kärkisijoilla (8:s).
Työvoiman määrän uskotaan edelleen kasvavan, joskin kysely viittaa kasvuvauhdin hidastumiseen vuodesta 2000,
jolloin yritykset rekrytoivat ennakko-odotuksia enemmän työvoimaa. Palveluyritykset odottavat teollisuutta
yleisemmin työvoiman määrän kasvua.
Yritykset odottavat investointien kasvun olevan vuonna 2001 vähäisempää kuin edellisvuonna. Palveluyritysten
investointiodotukset olivat teollisuutta luottavaisemmat.
Kyselyn tulokset perustuvat 283 uusmaalaisen yrityksen vastauksiin loka-marraskuussa.
Länsi-Suomessa yritykset odottavat ensi vuodesta
parempaa
Länsisuomalaiset yritykset odottavat vuodelta 2001 lievästi parempaa kuin kuluvalta vuodelta. Valtaosa, miltei
kaksi kolmasosaa, yrityksistä odottaa yleisten suhdannenäkymien pysyvän ennallaan.
Suhdanteiden paranemista odottavien yritysten osuus ylittää prosenttiyksiköllä heikentyviä aikoja odottavien
osuuden (19-18 %). Yleisten suhdannenäkymien saldoluku laski +30:sta +1:een.
Liiketoiminnan kasvuun luotetaan yhä lujasti, ja saldoluku ei laskenut kuin lievästi. Yrityksistä 73 prosenttia
odottaa liikevaihtonsa kasvavan, kun ainoastaan viisi prosenttia ennakoi laskevaa kehitystä. Suhdannenäkymien
erot teollisuuden ja palveluyritysten välillä ovat pieniä. Kasvua odotetaan sekä kotimaisesta kysynnästä että
viennistä.
Vuonna 2000 yritysten liiketoiminnan kasvu toteutui miltei samoin prosenttijakaumin. Yleinen suhdannetilanne
kehittyi länsisuomalaisten yritysten mukaan keskimäärin odotusten mukaisesti vuonna 2000. Eurooppalaisessa
vertailussa Länsi-Suomi sijoittuu yleisten suhdannenäkymien saldolukuvertailussa muiden suomalaisten alueiden
tavoin aivan jälkipäähän, mutta liikevaihdon vertailussa 16:ksi.
Työvoiman määrän odotetaan kasvavan edelleen selvästi vuonna 2001. Runsas kolmannes yrityksistä ennakoi
lisäävänsä työvoimaansa, ja 11 prosenttia ennakoi vähentävänsä henkilöstöään.
Työvoimaodotukset paranivat teollisuudessa, mutta palveluyritysten odotukset työvoiman kasvun suhteen ovat
edelleen teollisuutta korkeammalla. Vuonna 2000 työvoiman määrä kasvoi länsisuomalaisissa yrityksissä jonkin
verran odotuksia enemmän. Investointien uskotaan edelleen kasvavan. Vuonna 2000 investointien toteutuma oli
pienempi kuin odotettiin vuosi sitten.
Tulokset perustuvat 260 länsisuomalaisen yrityksen arvioon talouskehityksestä loka-marraskuussa.
Itä-Suomessa yritysten odotukset eurooppalaista
keskitasoa
Yritysten luottamus talouskehitykseen on parantunut vain lievästi Itä-Suomessa. Pieni enemmistö (56 %)
yrityksistä odottaa talouskehityksen pysyvän ennallaan vuonna 2001. Vajaa neljännes vastaajista odottaa
suhdanteiden parantuvan ja viidennes heikentyvän tulevana vuonna.
Liikevaihtonsa kasvuun luottaa peräti 62 prosenttia yrityksistä, kun taas päinvastaista odottaa yhdeksän prosenttia
vastaajista.
Eurooppalaisessa 108 alueen saldolukujen vertailussa Itä-Suomi sijoittui yleisissä suhdannenäkymissä muiden
Suomen alueiden tavoin selvästi keskiarvon alapuolelle, mutta keskiarvon yläpuolelle (37:s) liikevaihdon kasvun
vertailussa. Suhdannenäkymien erot teollisuus- ja palveluyritysten välillä olivat vähäisiä.
Työvoiman määrän ennakoidaan edelleen kasvavan, mutta kasvuodotukset koskevat aiempaa harvempia yrityksiä.
Miltei 30 prosenttia ennakoi työvoimansa määrän kasvavan, ja 18 prosenttia vähenevän vuonna 2001. Odotusten
saldoluku putoaa vuoden 2000 +27:sta +9:ään.
Palveluyritykset ennakoivat työvoiman kasvua teollisuutta voimakkaammin. Investointien kasvun uskotaan olevan
jopa vuotta 2000 suurempi.
Kyselyn tulokset perustuvat 219 itäsuomalaisen yrityksen vastauksiin loka-marraskuussa.
Pohjois-Suomessa vienti- ja investointivetoista
kasvua
Pohjoissuomalaiset yritykset ennakoivat suomalaista ja eurooppalaista keskiarvoa selvästi yleisemmin
liiketoiminnan kasvua vuonna 2001.
Liikevaihdon kasvuodotuksia kuvaavan saldoluvun vertailussa Pohjois-Suomi oli 108 alueen joukossa kolmantena.
Tämä siitä huolimatta, että myös Pohjois-Suomessa yritysten yleiset suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku laski
vuoden 2000 +28:sta +/-0:aan.
Runsaat puolet yrityksistä odottaa suhdannetilanteen pysyvän ennallaan. Suhdanteiden parantumista ja
heikentymistä odottaa yhtä suuri osuus yrityksistä (22 %). Yleisten suhdannenäkymien vertailussa Pohjois-Suomi
jäi 98:ksi.
Kasvua odotetaan erityisesti viennistä, jossa Pohjois-Suomi sijoittuu saldolukuvertailussa toiseksi. Vuosi 2000 oli
yritysten mielestä selvästi odotuksia parempi.
Työvoiman määrän odotetaan jonkin verran kasvavan. Palveluyritysten odotukset työvoimasta ovat korkeammalla
kuin teollisuusyritysten. Investointien kasvuun luotetaan varsin vahvasti.
Runsaat puolet yrityksistä ennakoi investointien kasvua, ja runsaat 20 prosenttia supistumista. Pohjois-Suomen
investointiodotukset olivat sekä teollisuudessa että palveluissa muuta Suomea korkeammat.
Kysely perustuu 101 pohjoissuomalaisen yrityksen näkemyksiin loka-marraskuussa.
IA
22.12.2000
Talous -sivulle
|