Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Viikon vitsit - Jokes



Greetings - From lawyers

Did you know that the following is probably the most correct way to wish Merry Christmas?

"Please accept with no obligation, implied or implicit, our best wishes for an environmentally conscious, socially responsible, low stress, non-addictive, gender neutral celebration of the Winter Solstice holiday, practiced within the most enjoyable traditions of the religious persuasion of your choice, or secular persuasion of your choice, with respect for the religious/secular persuasions and/or traditions of others, or their choice not to practice religious or secular traditions at all, and a fiscally successful, personally fulfilling, and medically uncomplicated recognition of the onset of the generally accepted calendar year 2001, but not without the due respect for calendars of choice of other cultures whose contributions to society have helped make America great, (not to imply that America is necessarily greater than any other country or is the only "America" in the Western hemisphere), and without regard to race, creed, color, age, physical ability, religious faith, choice of computer platform, or sexual preference of the wishee."

By accepting this greeting, you are accepting these terms:

This greeting is subject to clarification or withdrawal. It is freely transferable with no alteration to the original greeting. It implies no promise by the wisher to actually implement any of the wishes for her/himself or others, and is void where prohibited by law, and is revocable at the sole discretion of the wisher. This wish is warranted to perform as expected within the usual application of good tidings for a period of one year, or until the issuance of a subsequent holiday greeting, whichever comes first, and warranty is limited to replacement of this wish or issuance of a new wish at the sole discretion of the wisher."



Suklaaleivoksia

Vanha mies lepäsi kuolinvuoteellaan. Hän kuuli, kuinka hänen vaimonsa hääri iloisena keittiössä, ja hänen sieraimiinsa leijaili suklaaleivosten tuoksu.

Mies oli aina pitänyt vaimonsa suklaaleivoksista, joten hän pyysi vaimoaan tuomaan hänellekin sellaisen vielä viimeisen kerran. Mutta hänen äänensä oli jo niin heikko, ettei hänen vaimonsa kuullut hänen pyyntöään.

Ponnistaen kaikki voimansa mies laskeutui alas vuoteelta lattialle. Hän oli liian heikko kävelläkseen, mutta hän pystyi ryömimään keittiötä kohti. Hitaasti ja vaivalloisesti hän raahautui keittiöön, kunnes lopulta hänen edessään oli pellillinen tuoreita, ihania suklaaleivoksia. Hän kohotti kätensä ottaakseen yhden leivoksen.

Silloin vaimo huomasi miehensä ja näpäytti tätä kakkulapiolla sormille.
- Miksi sinä noin teit? mies vaikeroi.
- Ne ovat hautajaisia varten!



Naamiohuvit

Tapparalla oli mennyt kausi hyvin kehnosti. Ojasen Jannekaan ei uskaltautunut ulos kodistaan moneen päivään. Lopulta kuitenkin ruokakaappi näytti sen verran tyhjältä, että hän päätti lähteä lähikauppaan. Hän kuitenkin pani aurinkolasit silmille ja muutti kampausta, jottei häntä tunnettaisi.

Kaikki tuntui sujuvan hyvin, eikä kukaan kiinnittänyt mitään huomiota, mutta sitten eräs mummo sanoi kovaäänisesti: "Terve Janne!"

Ojanen säikähti ja ryntäsi saman tien kaupasta ulos naama punaisena. Hän sulkeutui taas kotiinsa ja elää kituutti pari päivää tähteillä. Sitten kuitenkin ruoka loppui. Janne päätti uskaltautua kauppaan uudelleen, mutta tällä kertaa hän naamioitui paremmin.

Hän pani päälleen korkeakauluksisen takin ja päähän pipon aurinkolaseja unohtamatta. Sitten hän lähti kauppaan, mutta sama mummo oli taas siellä. "Terve Janne!"

Kauhistuneena Ojanen juoksi taas kotiinsa ostamatta mitään. Hän eli monta päivää vesipaastolla, sillä ruoka oli aivan lopussa, mutta kauppaan hän ei uskaltanut mennä. Viikon päästä kuitenkin nälkä kävi ylivoimaiseksi, ja alkoi tuntua, että hän kuolisi nälkään ellei saisi ruokaa. Kauppaan oli siis päästävä.

Nyt kuitenkin Ojanen teki äärimmäisen tarkan naamioinnin. Hän värjäsi hiuksensa ja kulmakurvansa, tunki pumpulia suuhunsa, kiinnitti irtoviikset ja parran naamaansa, pani tyynyjä takkinsa alle näyttääkseen tukevammalta ja otti piilokorkoiset kengät.

Kun hän katsoi työnsä jälkiä peilistä, hän arveli, ettei edes hänen oma äitinsä olisi tunnistanut häntä. Sitten hän lähti kauppaan. Hän huolestui huomatessaan, että sama mummo oli taas ostoksilla.

Hän ei kuitenkaan uskonut tämänkään tunnistavan häntä, joten hän astui rohkeasti sisään. Mummo katseli häntä jonkin aikaa ja sanoi sitten: "Terve Janne!" Nyt Janne ei enää kestänyt.
- Kuinka te voitte tuntea minut?, hän änkytti.
- Mikä minun valepuvuissani on vikana? Mistä te tiedätte?
- Minähän olen Jutilan Timo!, mummo vastasi.



Mettäl

Turkulaismies oli innokas metsästäjä. Eräänäkin iltana hän heti töiden jälkeen lähti metsälle, vaikka ulkona satoi.

- Ek kai sää senttä ol tämmösel ilmal mettäl lährös?, vaimo kysyi.
- Ei mua pikkuset sattet haitta, mies sanoi ja meni.

Kuinka ollakaan vaimolla oli rakastaja, jolle hän heti soitti. Kohta mies saapuikin ja pari loikkasi sänkyyn. Silloin ulko-ovi kävi.

- Se on mun äijäni!, vaimo järkyttyi.
- Hyppä äkkii ikkunast ulos, ni mää heitän sul rätei ja lumpui peräs, nainen komensi.

Kohta rakastaja seisoi alasti kadulla odottaen vaatteitaan. Ohi kulki jengi, joka pysähtyi ihmettelemään.

- Onk sul ain tapan seistä alasti karul?, kysyi eräs jengiläinen.
- Kyl oikke, vastasi rakastaja.
- Vai nin. No, piräk sää ain tot muaviki tosa pääl?
- Ei ny senttä. Sattel vaa.



Tehokkuutta

Eräänä päivänä CIA, FBI ja Los Angelesin poliisi päättivät kilpailla, mikä näistä organisaatioista on tehokkain. Sovittiin, että voiton vie se, joka saa jäniksen kiinni metsästä.

CIA yritti ensin. Se lähetti metsään agentteja soluttautumaan metsän asukkaisiin ja vakoilemaan näitä niiden päivittäisissä puuhissa, jotta saisivat selville jäniksen olinpaikan. Kuukauden päästä he kuitenkin luopuivat yrityksestä sanoen selvittäneensä, että jänis onkin pelkkä valehenkilö, jonka tehtävänä on kiinnittää heidän huomionsa tärkeämmistä asioista.

FBI yritti vuorostaan. Järjestön agentit piirittivät metsän, kaivoivat juoksuhautoja sen ympärille, huusivat megafoneilla antautumiskehotuksia ja heittelivät metsään kyynelkaasukranaatteja. Lopulta he tuikkasivat koko metsän tuleen, jolloin se paloi maan tasalle.

Jälkeenpäin FBI pahoitteli monien viattomien eläinten kuolemaa, mutta totesi samaan hengenvetoon, että tärkeintä oli, että yhteiskunnalle vaarallinen jänis saatiin eliminoitua.

LAPD yritti nyt vuorostaan. He pukeutuivat luodinkestäviin liiveihin ja pamppujaan heilutellen rynnäköivät metsään. Jo varttitunnin päästä he tulivat metsästä retuuttaen verille hakattua karhua, joka hoki: "Minä tunnustan, olen jänis!"



Ja muuta hauskaa...

Mies vaimolleen:
- Elämä on yhtä matematiikkaa. Ensin piti koko pojan kouluajan laskea sen laskut. Nyt kun se lorvii yliopistossa, niin saan maksaa kaikki sen laskut.

Pari vanhaa mummoa siunaili maailmanmenoa.
- Kun ennen vanhaan halusi naimisiin, piti saada tytön isältä lupa. Nyt on miellytettävä morsiamen lapsia.

Miksi naiset käyttävät meikkejä ja hajuvesiä?
- Koska he ovat rumia ja haisevat pahalle.

- Äiti, mikä on orgasmi?
- Mistä minä tiedän! Kysy isältäsi.

- Muutamme toiseen lähiöön, sanoi rouva naapurilleen. Asuinympäristömme muuttuu huomattavasti viihtyisämmäksi.
- Niin muuttuu meilläkin, sanoi naapuri.
- Minne te sitten muutatte?
- Emme minnekään. Asumme edelleen täällä.

Aiempien viikkojen vitsit voit lukea täältä.

22.12.2000


Ajassa -sivulle