Emmauksessa enemmän kysymyksiä kuin vastauksia

Kansainvälisellä Emmauksen projektilla on kaksi tavoitetta. Toinen on paikan huolellinen tieteellinen tutkiminen, sillä aluetta on viimeksi tutkittu 1930-luvulla.

- Toinen tavoite on eräänlainen restaurointi, siis kunnostaa tämä ränsistynyt paikka pyhiinvaelluskohteeksi, kertoo Teologisen instituutin pääsihteeri Eero Junkkaala, joka toimii kaivauksen kenttäpäällikkönä.

Nyt paikka ei ole pyhiinvaelluspaikkana toiminut, vaikka Emmaus Raamatun kannalta olisi mitä keskeisin. Siellähän ylösnoussut Jeesus ilmestyi kahdelle opetuslapselleen.
- On oikeastaan häpeällistä, että Emmaus on ollut aika rempallaan, Junkkaala lisää.

Emmaus on ollut pääasiassa suomalaiskohde, sillä enemmistö kaivajista on ollut suomalaisia.
- Vuosien varrella siellä on ollut myös saksalaisia ja ranskalaisia ryhmiä sekä yksittäisiä kaivajia mm. Yhdysvalloista ja Israelista. Viime kesänä kaivajina oli myös palestiinalaisia, Junkkaala kertoo.

Viime kesänä suomalaisryhmän mukana oli myös latvialaisia, virolaisia ja venäläisiä. Latvialaisten kohdalle osui sitten tuo arkeologinen "lottopotti".

- Juuri latvialaiset löysivät nuo hienoimmat pullot. Oli aika mainiota, että he olivat ensimmäistä kesää kaivamassa ja heti he löysivät kaikkein upeimmat löydöt. Kyllä me olimme vähän kateellisia, Junkkaala naurahtaa.

Kaivauksissa Jeesuksen aikaan

Kiinnostava kysymys Emmauksen kaivauksissa on, kuinka paljon Raamatun aikaan päästään käsiksi. - Kahtena viime kesänä olemme olleet roomalaisajassa ensimmäistä kertaa. Se on nyt mielenkiintoista, Junkkaala huomauttaa.

Vielä ei tiedetä, mitkä ovat kaivauksen vanhimmat kerrokset.
- Mutta noin karkeasti ottaen Jeesuksen ajasta me puhumme silloin. Mutta sitä, mikä on varhaisroomalaista, mikä myöhäisroomalaista ei ole tutkijoidenkaan helppo selvittää, Junkkaala toteaa.

Roomalaisajasta kertovat myös muut kuin kauniit lasipullot. Alueelta on löytynyt mm. samanlaisia hautoja, mihin Jeesuskin haudattiin. Kyseisessä haudassa on keskushuone, jossa puolestaan on useampi kallioon hakattu lokero. Näihin lokeroihin ruumiit työnnettiin. Vuoden kuluttua luut sitten kerättiin ja pantiin ns. luulaatikoihin.

Tutkijoiden sormia syyhyttävät myös ensimmäisen maailmansodan aikaiset ilmakuvat tältä alueelta. Ne kun viittaavat roomalaisaikaisen kaupungin katukuvaan.
- Siellä oli suoraviivaisia, suorakulmaisia jälkiä ja joku pyöreältä näyttävä rakennus, joka voisi olla amfiteatterinomainen rakennus, Junkkaala kertoo innostuneesti.

Onko alla kolmas kirkko?

Paikalla on myös jäänteitä ainakin kahdesta päällekkäin olevasta kirkosta. Nuorempi on selvä tapaus, se on ristiretkeläiskaudelta eli 1100-luvulta. Toisen, vanhemman kirkon taas oletetaan olevan 500-luvulta.

Mutta erikoisen mielenkiintoisen löydön kaivajat tekivät avatessaan erään kulman kirkon sisältä: vastaan tuli eräänlainen kaari. Yhden oletuksen mukaan se voisi olla jäänne vieläkin vanhemmasta kolmannesta kirkosta. Toisen oletuksen mukaan kyseessä ei olisi kirkon jäänteet vaan joitakin muita rakennusjälkiä.

Mutta jos kaari kuuluu kolmanteen kirkkoon, mielenkiinnon kohteeksi nousee sen ajoitus.

- Me oletamme nyt, että toinen kirkko on 500-luvulta. Niinpä jos siellä on vielä kolmas kirkko, se saattaisi silloin olla 400-luvulta. Ja jos se on 400-luvulta, se olisi jo hyvin lähellä vanhimpia olemassaolevia kirkkoja, jotka ovat 300-luvulta, Junkkaala selittää.

Kielten ja uskontojen sekamelska

Emmauksen kaivausprojektissa yhdistyy ainutlaatuisella tavalla ekumenia ja jopa eri uskonnot ylittävä yhteistyö.

Ensinnäkin Emmauksen kaivausalue kuuluu läheisen katolisen karmeliittanunnien luostarin maihin, ja niinpä myös lupa kaivauksiin on saatu heiltä.
- Aina kerran vuodessa he käyvät niissä pitkissä mekoissaan katsomassa meitä siellä, kertoo Junkkaala.

Sitten ovat kaivauksen tieteelliset johtohahmot saksalainen Karl-Heinz Fleckenstein ja suomalainen Mikko Louhivuori. Heistä Fleckenstein on katolinen ja Louhivuori protestantti.

Israelin museovirastossa työskentelevän Louhivuoren kautta tulee sitten linkki juutalaisiin.
- Mikon mukana tulevat juutalaiset museoviraston asiantuntijat, keramiikka- , raha- ja luuspesialistit. Lisäksi on vielä kaivauksen ylin johtaja italialainen Michele Piccerillo.

Eri uskonnoista huolimatta yhteistyö kaivauksilla sujuu Junkkaalan mukaan hyvin.
- Projekti itsessään on tietenkin ihan normaali tieteellinen arkeologinen projekti, josta tehdään raportti museovirastolle ja tiedeyhteisölle johonkin lehteen julkaistavaksi. Tieteellisyys ja uskonnollisuus ovat kuin kaksi tahoa, jotka molemmat kulkevat mukana.

Tietoa kaivauksista saa Internetistä osoitteesta www.emmaus-nicopolis.org. Tällä haavaa Emmauksen kotisivulla on tekstiä saksan, italian ja englannin kielillä, mutta tarkoituksena on laittaa sinne kirjoituksia myös suomen kielellä.

Junkkaala uskoo Emmauksen kaivauksiin ensi kesänäkin

Junkkaala uskoo, että Emmauksen projekti jatkuu ensi kesänäkin Israelin tämänhetkisistä levottomuuksista huolimatta.

Emmaus sijaitsee Tel Avivin ja Jerusalemin puolivälissä rannikkotasangon reunalla.
- Se on kaikkein rauhallisinta aluetta siellä rannikkotasangon suunnalla, Junkkaala kertoo.

Paikka on palestiinalaisalueiden ns. C-vyöhykettä eli siellä on Israelin sotilashallinto ja Israelin siviilihallinto, mutta se on kuitenkin ns. miehitettyä aluetta.

Viime kesänä suomalaisryhmä asusti 30 kilometrin päässä Betlehemissä - arabihotellissa.
- Nyt Betlehemiin ei ole menemistä, koska siellä on niin levotonta, Junkkaala sanoo.

Mutta kaivauksilla palestiinalaisista kivenheittäjistä ei ole ollut ongelmaa. Enempi huolena ovat olleet mahdolliset juutalaiset kivenheittäjät, ortodoksijuutalaiset.

- Ortodoksijuutalaiset eivät pidä tällaisesta projektista, koska heidän mielestään hautoja ei saisi kaivaa. Meidän pitää tosissaan olla tarkkana, ettemme provosoi heitä millään tavalla, Junkkaala huomauttaa.

Ortodoksijuutalaiset antavat kyllä kaivauksilla näkyvillä olevien hautojen olla rauhassa. Sen sijaan hautojen kaivaminen häpäisee heidän mielestään ne.
- Jos he saisivat päättää, niin he lopettaisivat koko arkeologian, Junkkaala sanoo.

STT-IA
22.12.2000

Ajassa -sivulle