Maan ääriin kuuluu suuttumus
Lenin-patsashanke kuohuttaa Helsinkiä
Helsingin kaupungin taidemuseon vireillä oleva Lenin-patsashanke on synnyttänyt pääkaupungissa polemiikin, johon verrattuna presidentinvaaleissa nähdyt "väittelyt" ovat olleet tuutulaulujen hyminää.
Borssikeittoakin kuumemman kulttuuripoliittisen sopan tarpeet olivat koossa,
kun
taidemuseo ryhtyi hankkimaan petroskoilaisen kuvanveistäjä Leo
Lankisen
suomalaisesta punagraniitista veistämää Leninin rintakuvaa 50
000 markalla.
Aloitteen patsaan hankkimisesta Alppilan Lenin-puistoon teki syksyllä
kaupunginosa-aktivisti Ritva Hartzell.
Muun muassa keskiviikon Hufvudstadsbladetissa suuttumuksensa hankkeen
vuoksi toivat julki Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Tomas
Ries ja kirjailija
Benedict Zilliacus. Ylipormestari evp. Raimo Ilaskivi
ehti purkaa kiukkuaan
mediassa jo aiemmin.
Patsasasiaa puidaan kaupunginhallituksessa ensi maanantaina.
Päättäjät
helisemässä
Kaupungin hallintoelimissä puhelimet ovat käyneet kuumana ja
sähköpostit
täyttyneet hankkeen vuoksi. Kulttuurijohtaja Yrjö Larmola kertoo
saaneensa
vastata kipakoihin kyselyihin tyyliin "kuinka sinä valkoinen mies
tällaiseen
hankkeeseen..."
- Minulla ei ole asian kanssa muuten edes tekemistä kuin sikäli, että
Tarton
apulaiskaupunginjohtaja soitti ja tarjosi meille sikäläistä
nelimetristä
Lenin-patsasta, Larmola kertoo.
Larmola tähdentää, että Lenin-patsasasiassa on kyse puhtaasti
taidehankinnasta, ei muistomerkkihankkeesta.
Myös apulaiskaupunginjohtaja Antti Viinikka päivittelee
patsashankkeesta
noussutta suhteetonta kohua. Viinikan mukaan asia on esiteltävänä ja
keskusteltavana kaupunginhallituksessa ensi maanantaina, mutta mitään
päätöksiä ei ole luvassa.
- Kysehän on sinänsä taidemuseon omasta hankkeesta, Viinikka sanoo.
Viinikan mukaan kaupunginhallitus on kuitenkin "isäntä talossa", ja jos
se jatkossa
katsoo, ettei hankkeeseen ole perusteita, niin tuskinpa taidemuseo
lähtee asiasta
riitelemään.
Niin hyvä,
niin halpa
Tampereen Lenin-museon johtaja Aimo Minkkinen on seurannut
Helsingin
Lenin-patsastelua huvittuneena. Minkkinen ei halua lähteä neuvomaan
pääkaupunkilaisia patsaskaupoissa, mutta tarjolla olevasta patsaasta
hän
puhuu omistautuneella asiantuntijan rakkaudella.
- Sitähän väitetään Leo Lankisen työksi. Akateemikon työstä 50 000
markkaa
on älyttömän vähän, Minkkinen päivittelee.
Minkkisen mukaan Neuvostoliitossa valjastettiin Lenin-patsaita tekemään
kaikkein parhaat taiteilijat. Lenin-patsaista löytyy lukemattomia eri
variaatioita.
- On näitä liehuvia takinliepeitä ja lippalakkiteemaa ynnä muuta.
Leninin jykevä
kallon muoto on tietysti jo sinänsä yksi keskeinen aihe.
Lenin-patsaiden ulkonäkö vaihtelee myös sen mukaan, missä päin entistä
Kaikkien työtätekevien isänmaata ollaan.
- Jos mennään tuonne itäiselle puolelle entistä Neuvostoliittoa, niin
siellä nämä
itäiset piirteet ovat aika voimakkaita. Lenin on enemmän kiinalaisen
näköinen.
Karjalassa Lenin-patsaissa on sitten enemmän suomalais-ugrilaisia
piirteitä,
Minkkinen kertoo.
Kovan luokan
taiteilija
Minkkinen on itse tavannut edesmenneen akateemikko Lankisen ja käynyt
selaamassa valokuva-albumia tämän kotona.
- Hän oli kovan luokan taiteilija, istui taiteilijaliiton kokouksissa
puhemiehistössä
Brezhnevin rinnalla, Minkkinen kehaisee.
Minkkisen mukaan akateemikot olivat Neuvostoliitossa ansioitunutta
väkeä.
- Täytyi olla hyvä taiteilija, joka sellaiseksi nimitettiin.
Minkkinen on pahoillaan Lankisen puolesta siitä, että Helsingin
patsaskohussa on
mässäilty Leninin väitetyillä hirviömäisyyksillä.
- Lankinen voisi itse kokea sen aika ikävänä argumenttina. Hän sai
kyllä Stalinin
aikana istua vuosikymmeniä vankileireillä, mutta Leniniin hänen
suhtautumisensa
oli aivan toinen, Minkkinen valittelee.
STT-VT
21.1.2000
Kotimaa -sivulle
|