Maan ääriin kuuluu suuttumus
Lenin-patsashanke kuohuttaa Helsinkiä
Helsingin kaupungin taidemuseon vireillä oleva Lenin-patsashanke on synnyttänyt pääkaupungissa polemiikin, johon verrattuna presidentinvaaleissa nähdyt "väittelyt" ovat olleet tuutulaulujen hyminää.Borssikeittoakin kuumemman kulttuuripoliittisen sopan tarpeet olivat koossa, kun taidemuseo ryhtyi hankkimaan petroskoilaisen kuvanveistäjä Leo Lankisen suomalaisesta punagraniitista veistämää Leninin rintakuvaa 50 000 markalla.
Aloitteen patsaan hankkimisesta Alppilan Lenin-puistoon teki syksyllä kaupunginosa-aktivisti Ritva Hartzell.
Muun muassa keskiviikon Hufvudstadsbladetissa suuttumuksensa hankkeen vuoksi toivat julki Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Tomas Ries ja kirjailija Benedict Zilliacus. Ylipormestari evp. Raimo Ilaskivi ehti purkaa kiukkuaan mediassa jo aiemmin.
Patsasasiaa puidaan kaupunginhallituksessa ensi maanantaina.
Päättäjät helisemässä
Kaupungin hallintoelimissä puhelimet ovat käyneet kuumana ja sähköpostit täyttyneet hankkeen vuoksi. Kulttuurijohtaja Yrjö Larmola kertoo saaneensa vastata kipakoihin kyselyihin tyyliin "kuinka sinä valkoinen mies tällaiseen hankkeeseen..."
- Minulla ei ole asian kanssa muuten edes tekemistä kuin sikäli, että Tarton apulaiskaupunginjohtaja soitti ja tarjosi meille sikäläistä nelimetristä Lenin-patsasta, Larmola kertoo.
Larmola tähdentää, että Lenin-patsasasiassa on kyse puhtaasti taidehankinnasta, ei muistomerkkihankkeesta.
Myös apulaiskaupunginjohtaja Antti Viinikka päivittelee patsashankkeesta noussutta suhteetonta kohua. Viinikan mukaan asia on esiteltävänä ja keskusteltavana kaupunginhallituksessa ensi maanantaina, mutta mitään päätöksiä ei ole luvassa.
- Kysehän on sinänsä taidemuseon omasta hankkeesta, Viinikka sanoo. Viinikan mukaan kaupunginhallitus on kuitenkin "isäntä talossa", ja jos se jatkossa katsoo, ettei hankkeeseen ole perusteita, niin tuskinpa taidemuseo lähtee asiasta riitelemään.
Niin hyvä, niin halpa
Tampereen Lenin-museon johtaja Aimo Minkkinen on seurannut Helsingin Lenin-patsastelua huvittuneena. Minkkinen ei halua lähteä neuvomaan pääkaupunkilaisia patsaskaupoissa, mutta tarjolla olevasta patsaasta hän puhuu omistautuneella asiantuntijan rakkaudella.
- Sitähän väitetään Leo Lankisen työksi. Akateemikon työstä 50 000 markkaa on älyttömän vähän, Minkkinen päivittelee.
Minkkisen mukaan Neuvostoliitossa valjastettiin Lenin-patsaita tekemään kaikkein parhaat taiteilijat. Lenin-patsaista löytyy lukemattomia eri variaatioita.
- On näitä liehuvia takinliepeitä ja lippalakkiteemaa ynnä muuta. Leninin jykevä kallon muoto on tietysti jo sinänsä yksi keskeinen aihe. Lenin-patsaiden ulkonäkö vaihtelee myös sen mukaan, missä päin entistä Kaikkien työtätekevien isänmaata ollaan.
- Jos mennään tuonne itäiselle puolelle entistä Neuvostoliittoa, niin siellä nämä itäiset piirteet ovat aika voimakkaita. Lenin on enemmän kiinalaisen näköinen. Karjalassa Lenin-patsaissa on sitten enemmän suomalais-ugrilaisia piirteitä, Minkkinen kertoo.
Kovan luokan taiteilija
Minkkinen on itse tavannut edesmenneen akateemikko Lankisen ja käynyt selaamassa valokuva-albumia tämän kotona.
- Hän oli kovan luokan taiteilija, istui taiteilijaliiton kokouksissa puhemiehistössä Brezhnevin rinnalla, Minkkinen kehaisee. Minkkisen mukaan akateemikot olivat Neuvostoliitossa ansioitunutta väkeä.
- Täytyi olla hyvä taiteilija, joka sellaiseksi nimitettiin. Minkkinen on pahoillaan Lankisen puolesta siitä, että Helsingin patsaskohussa on mässäilty Leninin väitetyillä hirviömäisyyksillä.
- Lankinen voisi itse kokea sen aika ikävänä argumenttina. Hän sai kyllä Stalinin aikana istua vuosikymmeniä vankileireillä, mutta Leniniin hänen suhtautumisensa oli aivan toinen, Minkkinen valittelee.
STT-VT
21.1.2000
