Ruokalautaselta löytyy yhä useammin kasviksia
Suomalainen syö tänään huomattavasti enemmän vihanneksia, hedelmiä ja marjoja kuin vielä 80-luvulla. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ravintotaseiden mukaan kasvisten kulutus on yli kolminkertaistunut viimeisten 15 vuoden aikana.
Vuonna 1985 jokainen suomalainen popsi vain 36 kiloa vihanneksia ja hedelmiäkin alle 70 kiloa. Viime vuonna porkkanan, tomaatin ja muiden suosikkivihannesten kulutus nousi jo yli 52 kiloon. Hedelmiä, marjoja ja hilloja ahmittiin keskimäärin 92,3 kiloa henkeä kohti.
Muutos kasvisten kulutuksessa on ollut niin suuri, että Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija Marjaana Koski-Lahti antaa Hyvinvointikatsaus-lehden tuoreessa artikkelissa ravintosaarnoihin tottuneille suomalaisille synninpäästön. Hänen mukaansa puheet runsasrasvaisesta ja tönkkösuolaisesta ruokavaliosta alkavat olla perusteettomia, ja ruokakulutus sopivan kevyellä tolalla.
Suuret ikäluokat oppineet kasviksiin
Vihannesten ja hedelmien menekin kasvu ei kuitenkaan selity millään nuorten ikäluokkien vegatarismibuumilla. 25-34-vuotiaat syövät kasviksia, hedelmiä ja marjoja selvästi muita työikäisiä vähemmän.
- Vaikuttaa siltä, että keski-ikäiset eli suuret ikäluokat ovat ottaneet jatkuvasta paasauksesta vaarin ja syövät kasviksia automaattisesti. 60- ja 70 -luvuilla syntyneiden ruokavaliosta nousee lähinnä esiin makaronin suuri osuus, Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija Marjaana Ovaskainen sanoo.
Pienten ikäluokkien kasvattien ruokakaapista löytyy vanhempia useammin kasvisöljyjä ja maitotuotteiden kevytversioita. Vanhempi väestö syö kalaa ja ruistuotteita useammin kuin alle keski-ikäiset.
Sen sijaan perunan osuus on pitkällä aikavälillä pienentynyt koko väestön ruokavaliossa, sillä sen kokonaismenekki on 1950-luvun 90 kilon kulutuksesta henkilöä kohden romahtanut reiluun 60 kiloon. Pääruuan lisukkeena riisi ja makaroni eivät silti ole vielä perunaa ohittaneet.
Sukupuoli sanelee lihan kulutusta
Viime vuosina lihatuotteiden kokonaiskulutus on ollut jälleen hienoisessa nousussa, mutta aivan 80-luvun huippumääriin ei ole päästy. Viime vuonna lihaa kului henkeä kohti 69,7 kiloa. Voittokulkuaan jatkoi erityisesti broileri, joka on 30 vuodessa löytänyt tiensä kaikenikäisten suomalaisten lautasille.
- Selvimmät erot suhtautumisessa lihaan löytyvät enemmänkin sukupuolesta kuin sukupolvesta. Naiset syövät useammin siipikarjaa ja miehet taas punaista lihaa. Kokonaisuudessaan miehet nimeävät yhä makkaratuotteet ja muut raskaammat lihajalosteet herkuikseen, sanoo Ovaskainen.
Väestön ruokavalion yleinen keventyminen näkyy ravintotilastoissa myös siinä, että margariini on korvannut voita ja rasvaton maito täysmaitoa. Viime vuonna margariinia kulutettiin 8,1 kiloa henkeä kohti ja voita reilut neljä kiloa. Rasvattoman maidon kulutusta jokainen suomalainen on viimeisten viiden vuoden aikana lisännyt viisi kiloa, ja samaan aikaan täysmaidon kulutus on laskenut 10 kiloa.
Tulevaisuudessa vaaditaan yhä helpompia ruokia
Tutkijoiden parissa vallitsee kohtalainen yksimielisyys siitä, että tulevaisuudessa suomalaisten ruokavalio painottuu yhä enemmän helposti valmistettaviin ja nopeasti kypsennettäviin ruokiin. Raaka-aineidenkin tasolla merkkejä helppouden trendistä näkyy jo nyt.
- Ainekset, jotka vaativat useita työvaiheita tai pitkän kypsymisajan ovat jäämässä paitsioon. Esimerkiksi perunan suosiota on laskenut se, että makaroni kypsyy nopeammin. Nuoret vierastavat myös kalaa, sillä sitä pitää osata valmistaa eri tavalla kuin lihaa, sanoo Marjaana Ovaskainen.
Tilastokeskuksen kulutustutkimusten mukaan katoavaa ruokaperinnettä vaikuttavat jo tänään olevan sellaiset vanhemman väen herkut kuin mämmi, hyytelösyltty, luullinen liha ja kukkakaali. Tulevaisuuden mummo herkuttelee myös todennäköisemmin sipseillä ja pitsalla kuin itseleivotulla pullalla.
Kuluttajatutkimuksissa on kokonaisuudessaan havaittu selvä trendi kohti valmisruokia ja puolivalmisteita. Kun vielä syvimmän laman aikana kotitaloudet lisäsivät syvimmän laman aikana leipomista, kotiruuan valmistusta ja pakastamista, jo vuonna 1994 valmisruokien kysyntä alkoi kasvaa.
- Kun kaikkea muutakin elämää sävyttää nopeus, niin ruokailuunkin kohdistuu voimistuva helppouden paine. Jos taloudellinen tilanne säilyy suotuisana, tulee valmisruokien ja ruokapalveluiden menekki kasvamaan nykyisestä, summaa Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkija Johanna Varjonen.
STT-IKK
21.7.2000
