Uudessa pelastustoimilain pykälässä useita avoimia kohtia
Metsäpalojen jälkivartiointi nykyisin maanomistajan vastuulla
Tämän kesän metsäpalot muokkaavat metsäpalojen jälkivartioinnin kustannuksista käyttöön otettavan korvausmenettelyn. Kosteasta kesästä huolimatta vakuutusyhtiöillä ovat jo ensimmäiset metsäpalojen jälkivartiointia koskevat korvausvaatimukset käsittelyssä.
Uusi pelastustoimilaki, jossa määrätään metsäpalojen jälkiraivauksesta ja -vartioinnista, tuli voimaan alkuvuodesta. Olennainen muutos laissa on se, että metsäpalon jälkivartioinnista vastaa kohteen omistaja tai haltija sen jälkeen, kun tilanne ei enää vaadi palokunnan toimia. Ajankohdan ratkaisee pelastustoimen johtaja.
Jos kohteen omistajaa tai haltijaa ei tavoiteta tai nämä eivät huolehdi jälkiraivauksesta, on pelastustoiminnan johtajalla oikeus teettää välttämättömät toimenpiteet omistajan tai haltijan kustannuksella.
Aikaisemmin metsäpalojen jälkiraivauksesta ja -vartioinnista huolehti palokunta. Muutoksen on pelätty tuovat erityisesti yksityisille metsänomistajille taloudellisesti merkittävä kustannuksia.
Sisäasiainministeriön pelastusosasto on esittänyt vakuutusyhtiöille toiveen, että ne omalta osaltaan kehottavat asiakkaitaan tarkistamaan omistamiensa metsien vakuutusten kattavuudet.
Ainaisvakuutukset eivät korvaa
Vakuutusyhtiö Tapiolasta kerrotaan, että asia on otettu vakuutusyhtiöissä huomioon ja sisällytetty vanhoihin täysarvovakuutuksiin. Uusissa vakuutusehdoissa asia on jo erikseen mainittu.
- Markkinoilla on kuitenkin olemassa suuri määrä ainaisvakuutuksia. Sellaisia joita on otettu aina 60 -luvulle asti. Niihin ei ole sisällytetty jälkivartiointia, joten sellaisen vakuutuksen haltioiden kannattaisi ottaa huomioon uusi tilanne, Juha Talvio Tapiolan metsävakuutuspalvelusta muistuttaa.
Talvion mukaan Tapiolaan on juuri tullut ensimmäinen suurempi metsäpalotapaus, jossa yhtiö käsittelemään myös jälkivartiontia. Kyseessä on suurehko turvepalo Pohjanmaalta.
- Tänä kesänä käytäntö jälkivartioinnin aiheuttamista korvauksista muotoutuu, Talvio sanoo.
Metsänomistajien keskuudessa muutos metsäpalon jälkivartiointia koskevaan lakiin on herättänyt useita kysymyksiä. Suomessa on noin 400 000 metsänomistajaa ja valtaosa heistä asuu aivan muualla kuin missä heidän omaisuutensa sijaitsee.
Metsänomistajien suurimpana pelkona ovat olleet jälkivartioinnin aiheuttamat kustannukset. Alkavatko palokunnat rahastaa jälkivartioinnilla? Mikä on omistajan vastuu jos palo leviääkin jälkivartioinnista huolimatta naapurimetsään? Kuinka hanakasti palokunnat pyrkivät selvittämään omistussuhteet...?
"Palo sammutetaan kuten ennenkin"
Palopäällikkö Vesa Parkko Kotkan pelastuslaitokselta pitää suurinta osaa peloista turhina.
- Kyllähän me sammutamme palon kuten ennenkin. Ei palokunta jätä sitä palamaan. Jälkivartiointi alkaa siitä, kun enää ei näy kuin haiku ja vähän kosteushöyryä. Eli siitä vaiheesta, kun ennen lähetettiin pääporukka pois ja paikalle jäi pari miestä tankkiauton kanssa, Parkko sanoo.
Hän ei näe, että metsänomistajalle olisi mikään suuri kustannus pitää paria palokunnan miestä vartiossa, koska palokunta laskuttaa ainoastaan sille siitä aiheutuneet kulut.
Kun uusi pelastustoimilaki valmistui yritettiin MTK:n taholta saada se metsäpalon jälkivartioinnin osalta entiselleen. MTK:n metsäosaston varajohtaja Timo Nyrhisen mukaan muutos on suuri, ja voi käydä metsänomistajalle kalliiksi.
- Yllätyksenä se meille tuli, että metsäpalossa asetettiin jälkivartiointi samaan asemaan kuin omakotitalon palossa. Ovathan ne täysin erilaisia asioita. Hyvä on kuitenkin muistaa, että vastuu viime kädessä on palopäällikön, Nyrhinen sanoo.
MTK:ssa onkin pohdittu, että paljon vakituista palokuntaa halvemmaksi tulee käyttää jälkivartioinnissa vaikkapa vapaapalokuntia tai urheiluseuroja, jotka ovat aina rahan tarpeessa.
Entä siinä tapauksessa, että palo karkaa vartijaltaan. Maksaako hän myös naapurimetsän tuhoutumisen. Siitä ei laissa ole mainintaa. - Käytäntö tulee muovaamaan vastuun tässä tapauksessa, arvelee Juha Talvio Tapiolasta.
STT-IKK
21.7.2000
