Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Viikon varrelta - ulkomaisia talousuutisia lyhyesti



Euroalueen inflaatio kiihtyi 2,4 prosenttiin kesäkuussa

Euroalueen hinnat olivat kesäkuussa peräti 2,4 prosenttia korkeammalla kuin vuotta aiemmin, ilmenee EU:n tilastolaitoksen Eurostatin luvuista. Kymmenessä yhdestätoista euromaasta inflaatio kiihtyi yli Euroopan keskuspankin kahden prosentin tavoitteen.

Vielä toukokuussa euromaiden vuosi-inflaatio oli 1,9 prosentissa. Pääsyyllinen hintojen nousuun on öljyn kalleus. Energian, ruuan ja alkoholin hinnoista putsattu pohjainflaatio kiihtyi sekin kuitenkin 1,3 prosenttiin toukokuun 1,1 prosentista.

Euromaista inflaatio oli kesäkuussa alimmillaan Ranskassa, jossa hinnat kohosivat vuositasolla 1,9 prosenttia. Nopeinta hintojen nousu oli edelleen Irlannissa, jossa tavarat kallistuivat 5,4 prosenttia viime vuoden kesäkuusta.

Rahaliiton ulkopuolella olevassa Ruotsissa hinnat nousivat vain 1,4 prosenttia. Koko 15-jäsenisessä Euroopan unionissa inflaatio kiihtyi 2,1 prosenttiin toukokuun 1,7 prosentista.


EU:n hakijamaiden BKT:t laskivat

EU:n hakijamaiden taloudet supistuivat viime vuonna 0,2 prosenttia, ilmoitti Eurostat torstaina. Kyseessä on ensimmäinen kerta sitten vuoden 1994, kun kolmessatoista hakijamaassa saatiin negatiiviset kasvuluvut.

Suuren osan tuloksesta selittää Turkki, jonka bruttokansantuote supistui viime vuonna 5,0 prosenttia. Eurostat ei ota kantaa siihen, kuinka paljon tästä on seurausta viime kesän tuhoisista maanjäristyksistä.

Turkki edustaa yksinään kolmasosaa hakijamaiden yhteenlasketusta BKT:sta. Talouskasvu kolmessatoista hakijamaassa oli ripeintä vuonna 1995, jolloin lukema oli 6,1 prosenttia. Siitä lähtien kasvu on hidastunut; vuonna 1996 se oli 5,0 prosenttia, vuotta myöhemmin 4,7 prosenttia ja toissa vuonna 2,8 prosenttia.

Yhdeksän hakijamaan talouskasvu jäi viime vuonna edellisen vuoden tasoa alhaisemmaksi. Liettuassa (-4,1), Romaniassa (-3,2), Virossa (-1,1) ja Tshekissä (-0,2) talous supistui.

Nopeinta kasvu oli Sloveniassa, jossa se oli 4,9 prosenttia. Myös Kypros, Unkari, Malta ja Puola pääsivät yli neljän prosentin.

Kolmentoista EU-jäsenyyttä tavoittelevan maan yhteenlaskettu BKT on euroissa laskien noin 6,6 prosenttia viidentoista EU-maan BKT:sta. Ostovoimakorjattu luku on korkeampi, 15,3 prosenttia.


Japanin keskuspankki jätti korot ennalleen

Japanin keskuspankki päätti jättää ohjauskorkonsa lähelle nollaa. Pankki aloitti nollakorko-kampanjansa 17 kuukautta sitten tarkoituksena välttää maan joutuminen 30-luvun kaltaiseen deflaatio- eli hintojen laskukierteeseen.

Keskuspankki oli huolissaan tavarataloketju Sogon konkurssin aiheuttamista mahdollisista sivuvaikutuksista. Pankki kertoi, ettei se voi hylätä nollakorko-politiikkaansa ennen kuin se on varma, että työ- ja palkkaolot eivät enää huonone.

Maailman toiseksi suurin talousmaa on osoittanut elpymisen merkkejä syvimmästä laskusuhdanteestaan vuosikymmeniin, mikä on lisännyt Japanin keskuspankin haluja nostaa korkotasoa. Markkinoilla uskotaan Sogon konkurssin siirtäneen pankin koronnostoaikataulua kuukaudella tai kahdella eteenpäin.


Norjan kauppatase nauttii kalliista öljystä

Korkeana pysyvä öljyn hinta merkitsee suuria tuloja Norjalle, joka on maailman toiseksi suurin öljyn viejä. Öljyn hinnan vaikutus näkyy maan kauppataseessa, jonka ylijäämä kolminkertaistui kesäkuussa viime vuoden vertailujaksoon nähden.

Kauppataseen ylijäämä oli nyt 16,9 miljardia kruunua eli noin 12 miljardia markkaa, kun se vuosi sitten oli 5,5 miljardia kruunua. Viennin arvo kasvoi 44,5 prosenttia 39,4 miljardiin kruunuun. Siitä lähes puolet tuli öljyn ja kaasun myynnistä, Norjan tilastoviranomaiset kertoivat maanantaina.

Norja tuottaa vuorokaudessa 3,2 miljoonaa tynnyriä raakaöljyä, jonka hinta on kaksinkertaistunut viimeisen vuoden aikana. Samalla öljyn vienti on kasvanut.

Öljyn hinta voiteli myös norjalaisen teollisuusjätin Norsk Hydron tekemään ennätystuloksen vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Voitto ennen veroja ylsi 12,3 miljardiin kruunuun, kun vuoden takaisella jaksolla summa oli vajaat 3,8 miljardia. Yhtiön öljyntuotanto kasvoi vuoden toisella neljänneksellä peräti 65 prosenttia.


Kiina vapauttaa korot kolmen vuoden sisällä

Kiina aikoo purkaa korkosääntelyn kolmen seuraavan vuoden aikana. Tarkoituksena on nopeuttaa maan talouden globalisoitumista, sanoi keskuspankin pääjohtaja Dai Xianglong keskiviikkona.

Kiinan hallitus aikoo irrottaa otteensa koroista vaiheittain.

Ensimmäisenä vapautetaan valuuttatalletusten korot ja pankkien toisiltaan veloittamat korot. Myöhemmin Kiina aikoo sallia joustavuutta lainauskoroissa, ensin maaseudulla ja sitten taajamissa. Talletuskorot vapautetaan viimeiseksi.

Kun korkomarkkinoiden vapauttaminen on toteutettu, Kiina aikoo hallita rahan tarjontaa myymällä ja ostamalla joukkovelkakirjoja avoimilla markkinoilla, kuten kehittyneemmätkin maat tekevät.


Britannian vähittäiskauppa kasvoi kohisten kesäkuussa

Britanniassa virisi keskiviikkona pelko ohjauskorkojen noususta, kun kansallinen tilastotoimisto julkisti odotettua enemmän kasvaneet kesäkuun vähittäiskauppaluvut.

Vähittäiskauppa kävi kesäkuussa 0,7 prosenttia kiihkeämmin kuin toukokuussa, ja peräti 4,5 prosenttia vilkkaammin kuin vuotta aiemmin. Analyytikot olivat luulleet vähittäiskaupan taantuneen kuukaudessa 0,3 prosenttia ja kasvaneen vuodessa 3,5 prosenttia.


Liechtensteinin pankit haluavat tietää asiakkaidensa nimet

Asiointi nimettömänä ei pian enää onnistu Liechtensteinin pankeissa. Rahanpesusyytteiden kohteeksi joutuneen maan pankkiyhdistys kertoi keskiviikkona, että se alkaa vaatia pankeilta kaikkien asiakkaiden henkilöllisyyden tunnistamista.

Muutos merkitsee sitä, että Liechtensteinin pankkien asiakkaat eivät enää voi toimia tunnistamattomina välikäsien kuten omaisuudenhoitajien kautta. Aikaisemmin henkilöllisyyttä on kyselty vain asiakkailta, jotka asioivat suoraan pankin kanssa.

Vajaa kuukausi sitten suurten teollisuusmaiden G7-ryhmä otti Liechtensteinin listalleen maista, jotka ovat haluttomia yhteistyöhön rahanpesun torjumisessa. Hieman myöhemmin teollisuusmaiden järjestö OECD listasi maan yhdeksi maailman 35 veroparatiisista, joita järjestö vaati parantamaan tapansa rangaistusten uhalla.

Liechtensteinin pankkiyhdistyksen puheenjohtaja Benno Buechel kertoi uudistuksen olevan osoitus siitä, että maa aikoo pitää likaisen rahan rajojensa ulkopuolella. Pikkuvaltiossa on myös kehitetty lainsäädäntöä, joka tehostaisi pankkitoiminnan valvontaa. Laki on tarkoitus saada voimaan tämän vuoden aikana.

Itävallan ja Sveitsin välissä sijaitsevassa Liechtensteinissa on 32 000 asukasta ja 15 pankkia. Omaisuudenhoitajia löytyy lähes kaksisataa ja säätiöitä ja rahastoja noin 50 000.


WSJ: Deutsche Telekom tekemässä Voicestreamista jättitarjouksen

Saksalainen telekommunikaatiojätti Deutsche Telekom on tekemässä amerikkalaisesta puhelinoperaattorista VoiceStream Wirelessista 53 miljardin dollarin ostotarjouksen, ilmeni Wall Street Journalin (WSJ) verkkopainoksesta. Neuvottelut ovat lehden mukaan käynnissä, ja sopimukseen saatetaan päästä jo viikon kuluessa.

WSJ:n mukaan Deutsche Telekom on tarjoutunut vaihtamaan 3,2 osakettaan yhteen Voicestreamin osakkeeseen, ja maksamaan lisäksi käteisellä 30 dollaria osakkeelta. Deutsche Telekomin 53 miljardin dollarin eli 340 miljardin markan tarjous on huomattavasti suurempi kuin markkinoilla on yleisesti odotettu.

Deutsche Telekom on kertonut aikovansa tunkeutua USA:n markkinoille 100 miljardin euron rahakirstunsa turvin. Yhtiön tiedetään etsineen yhteistyökumppania myös amerikkalaisten Qwest Communicationsin sekä Sprintin suunnalta.

Myös japanilainen NTT Docomo on osoittanut kiinnostusta Voicestreamia kohtaan. Analyytikoiden mukaan NTT Docomo tähyilee viidenneksen osuutta Voicestreamista. NTT Docomon yhtiökumppani, hongkongilainen Hutchison Whampoa omistaa Voicestreamista lähes neljänneksen. Kilpailu Voisestreamista koskettaa myös Soneraa, sillä se omistaa Voicestreamista noin kahdeksan prosenttia.

Voicestreamin ostolla ulkomaiset yhtiöt saisivat vankan jalansijan maailman suurimmille telekommunikaatiomarkkinoille. Voicestreamilla on Yhdysvalloissa noin kolme miljoonaa asiakasta ja yhtiön käyttämä teknologia on lähellä Euroopassa käytettyä GSM-järjestelmää. Yhtiöllä on noin 8 200 työntekijää.


E-Korea lopettaa yliedullisen rahoituksen varustamoille

Etelä-Korea lupasi kieltää laivanvarustamoillensa annettavat pankkilainat, jotka alittavat liiaksi kansainväliset rahoitustarjoukset. Päätös seurasi EU:n uhkailtua mahdollisilla vastatoimilla.

Etelä-Korean viranomaiset päättivät kieltää maan pankeilta lainat laivanvarustamoille, jos lainatarjoukset ovat alle 95 prosenttia kansainvälisistä tarjouksista. Asiasta päästiin sopuun torstaina päättyneissä Etelä-Korean sekä EU:n kahdenvälisissä neuvotteluissa.

Eteläkorealaiset laivanvarustamot sekä paikalliset pankit aikovat perustaa neuvoston valvomaan varustamoiden ja pankkien välistä tarjouskilpailua. EU:n edustajat suhtautuivat lupaukseen positiivisesti.

EU on jo pitkään syyttänyt eteläkorealaisille laivanvarustamoille annetun rahoituksen olevan keinotekoisen halpaa. Aiemmin tänä vuonna Euroopan komissio varoitti E-Koreaa, että Maailman kauppajärjestö WTO asettaa maalle sanktioita, ellei laivanrakentamisen hintoja saada kohdalleen.

E-Korea sai kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yhteensä 74 laivatilausta, mikä oli yli neljä kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin.


Työryhmä selvittämään EU:n rahoitusmarkkinoiden valvontaa

EU-maiden valtiovarainministerit asettivat maanantaina työryhmän tutkimaan arvopaperimarkkinoiden valvontaa.

Sisämarkkinoista vastaava komissaari Frits Bolkestein kiitteli päätöstä; hänen mukaansa on kiire miettiä valvontaa uudelleen, kun useat eurooppalaiset pörssit fuusioituvat tai tekevät yhteistyötä rajojen yli. Kansallinen valvonta ei ole pysynyt tämän kehityksen tahdissa.

Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin belgialainen Alexandre Lamfalussy, jäseniä ovat hollantilainen Cornelis Herkströter, espanjalainen Luis Angel Rojo, ruotsalainen Bengt Rydén, italialainen Luigi Spaventa, saksalainen Norbert Walter ja brittiläinen Sir Nigel Wicks.

Ensimmäistä raporttia ryhmältä odotetaan marraskuussa.

Koonnut: IKK
21.7.2000


Talous-sivulle