Kalastus- ja luontoelämyksiä Venäjän Pääjärvellä ja Paanajärvellä
Kun vapa taipuu kaarelle, syntyy veneessä säpinä. Alkaa kalan väsytys, viereiset siimat kelataan pois ja haavi otetaan valmiiksi. Taimen taistelee aikansa, mutta päätyy lopulta veneeseen. - Komea kala, kiittelevät veneessä olijat.
Kalastusretki Venäjälle alkoi Kuusamosta, jonka keskustasta on 55 kilometriä Kortesalmen rajanylityspaikalle. Rajalta puolestaan on matkaa Pääjärvelle noin 70 kilometriä.
Pääjärvi metsätyökeskuksineen tuli suomalaisten tietoisuuteen 1970-luvun alussa, jolloin sinne rakennettiin runsaasti asuintaloja. Rakennustöissä kävi myös paljon suomalaisia. Nykyisin kuljetetaan Karjalan tasavallan metsistä paljon puutavaraa mm. Kemijärvelle ja Kuusamoon.
Pääjärvellä on pituutta noin 65 kilometriä ja leveyttäkin melkoisesti. Järven pintaa on vesivoimalan takia aikoinaan nostettu yhdeksän metriä ja metsää jäi paljon veden alle. Tarkoitus oli hakata puut pois, mutta kuinkas kävikään? Voimalahanketta aikaistettiin puolellatoista vuodella ja Moskovasta unohdettiin kertoa asiasta. Kalastajat saavatkin olla rantojen lähialueilla tarkkoina, etteivät vieheet tartu vedenalaisiin puihin.
Pääjärveltä on vielä matkaa luonnonkauniille Paanajärvelle, jolla on pituutta runsaat 20 kilometriä ja leveyttä enimmillään yksi kilometri.
Molemmat ovat nykyisin suosittuja kalastusretkikohteita. Paanajärven maisemat kiehtoivat 1800-luvun loppupuolella monia suomalaisia taiteilijoita. Siellä syntyivät mm. Akseli Gallen-Kallelan kuuluisat maalaukset Paanajärven paimenpoika, Palokärki ja Mäntykoski.
Taimenia, harreja ja harmaanieriöitä
Kalastusseurueen reitti kulki ensin matkan Paanajärven kansallispuistoon Oulankajoen rannalle. Matkassa oli uisteluveneen lisäksi mm. armeijan puolijoukkueteltta. Viimemainittu toimi mainiona yöpymispaikkana - kaikkein innokkaimmat kalastajat eivät tosin ehdi pitkäksi aikaa yöpuulle.
Todellisen luonnon gourmet -aterian voi loihtia vaikkapa teeri- ja riekkokeitoksi. Tulilla tapahtuvan kahvittelun jälkeen kokeilemaan kalaonnea.
Tuloksena oli mm. melkoinen määrä harreja Paanajärvestä matkaansa eteenpäin jatkavasta Oulankajoesta. Perhoihin nappasi kuusi harria. Seuraavana päivänä tarttui uistimeen Pääjärvestä harmaanieriä ja vetouistelijoiden viheisiin komeita taimenia.
Kalakamiesten kielenkäytössä vilahtelee monia termejä: professorit, vaaput, räsäset, painosyvääjät ja plaanarit. Vieheiden ottivärit ovat päivittäinen puheenaihe. Retken aikana olivat kirkkaat papukaijavärit erityisen otollisia. Viikkoa aiemmin olivat lilanväriset puolestaan olleet valttia.
Erämaan kauneutta ja tarinointia tulilla
Retki Venäjälle ei tarjoa yksinomaan kalastuksen antamia riemuja. Sen aikana voi nähdä paljon kaunista ja toisinaan myös karua erämaaluontoa sekä "kuunnella" hiljaisuutta.
Retki tarjoaa myös tulilla upeita keskusteluhetkiä, joiden aikana käsitellään monenlaisia syntyjä syviä. Itsestään selvää on sekin, että hurtti huumori on hyvä säilyttää läsnä alinomaa.
Käki on lintu, jonka äänen ovat useimmat toki kuulleet, mutta sen itsensä näkee harvoin. Pääjärvellä leiriin saattaa ilmaantua kuivuneen männyn latvaan käki, joka kukkua helskyttelee ja keikuttelee pyrstöään kesästä hurmaantuneena pitkän tovin.
Leirin jo vetäydyttyä yöpuulle, kaikuu järveltä yksinäisen kuikan haikea huuto.
STT-IKK
21.7.2000
