Kalastusretki Venäjälle vaatii huolellista suunnittelemista
Kalaisat Paanajärvi, Pääjärvi ja Tuoppajärvi Karjalan tasavallassa ovat maantieteellisesti melko helposti saavutettavissa Suomesta Kuusamon korkeudelta. Toistaiseksi hankaluutena on se, että Kortesalmen rajanylityspaikka on epävirallinen ja tarkoitettu pääasiassa puunkuljetukseen. Toiveita kuitenkin on, että Kortesalmesta tulee lähivuosina virallinen, jolloin myös turistien kulku sen kautta helpottuu.
Toimitusjohtaja Paavo Korpua Kuusamon Uistimesta on käynyt lukuisia kertoja mm. vetouistelemassa taimenia Venäjän vesillä. Matkassa hänellä on hyvin varustetun vetouisteluveneen lisäksi ollut joko ystäviä tai yritysvieraita.
Korpua ei suinkaan järjestä kalastusmatkoja turisteille, mutta tietää pitkäaikaisen kokemuksen myötä hyvin asiaan liittyvät kiemurat.
Mitä siis pitäisi ottaa huomioon, kun kalastusinto iskee ja matka haluttaisiin suunnata Karjalan tasavallan vesille?
Matkalle tarvitaan monia lupapapereita
- Kalastusretkille on periaatteessa mahdollista saada yksityislupia, mutta käytäntö on melko hankala. Yksinkertaisinta on kääntyä esimerkiksi safarimatkanjärjestäjien puoleen, sanoo Paavo Korpua.
Jos haluaa kalastaa esimerkiksi Paanajärvellä, tarvitaan ensin kutsu Paanajärven kansallispuistosta. Samalla on pyydettävä rajanylityslupa. Kutsulla haetaan viisumit Venäjän konsulaatista Helsingistä. Viisumien saantiin on varattava aikaa pari viikkoa.
Kun kutsu ja viisumit on saatu, kannattaa kysyä Kortesalmen rajanylityspaikalta, onko ylityslupa saatu. Tärkeätä on myös selvittää, onko Venäjällä suunniteltuna rajanylitysaikana tulossa kansallisia pyhäpäiviä eli onko raja auki. Rajavartiostosta kannattaa ottaa selville myös sekä aamu- että iltapäivän rajanylitysajat.
Auton paperit ja kaikki vakuutukset on luonnollisesti oltava venäläisten vaatimusten mukaisessa kunnossa. Viisumeista ja rahoista kannattaa Venäjällä pitää hyvää huolta. Erityisen tarkka on oltava myös siinä, ettei viisumista irtoa kuva. Jos näin sattuisi käymään, voi rajalla joutua takaisin tullessa melkoisiin vaikeuksiin.
Taimenlupa maksaa henkeä kohti päivässä 25 dollaria eli noin 150 markkaa. Harrilupa on halvempi. Kalaa on toki lupa syödä leirissä, mutta Suomeen kuljettamisessa on sääntöjä. Venäjän puoleisessa tullissa todetaan pääsääntöisesti, että kullakin kalastajalla on lupa viedä esimerkiksi yksi taimen rajan yli.
Suomen puolelle saa henkeä kohti tuoda 15 kiloa kalaa. Jos kalastaja on on onnistunut taltuttamaan 15 kiloa suuremman vonkaleen, voi senkin toki saada mukaansa.
Kortesalmi on epävirallinen rajanylityspaikka, jonka kautta tuodaan runsaasti puutavaraa Suomeen. Puurekkojen määränpäänä ovat lähinnä StoraEnson Kemijärven tehtaat ja Kuusamossa sijaitseva Pölkky Oy.
Puutavara onkin useimmiten etuoikeutettu ylittämäään rajan ennen yksityisautoja. Niinpä kalastajat saattavat joutua katselemaan tukkikuormien tuloa tai Venäjälle tyhjillään menviä autoja Venäjän puoleisessa Suoperän tullissa pahimmoillaan reippaat kaksi tuntia.
Kortesalmesta luvassa virallinen ylityspaikka
- Myös turistien kulku Kortesalmen kautta helpottuu lähivuosina, sanoo Kortesalmen tullin päällikkö Pentti Väisänen. Hänen arvionsa mukaan Kortesalmesta tulee virallinen rajanylityspaikka vuoteen 2003 mennessä.
- Kyllä tässä on hyvin toimeen tultu tähänkin asti, myhäilee Väisänen. Tukkikuormien kuljettajat saattavat toki välillä vähän napista rajaa ylittävistä turisteista.
Asfalttitie päättyy Kortesalmessa ja sen jälkeen metsämaisemaa halkoo hiekkatie. Suoperän tulli toimii nykyisin puuparakissa. Ennen raja-aseman virallistamista paikalle noussee EU:n tuella uusi tullirakennus.
- Karjalan tasavalta panostaa yhä voimakkaammin matkailun kehittämiseen, toteaa Paavo Korpua. Pääjärvi ja Paanajärvi sijaitsevat Louhen piirissä, joka on varsin köyhää aluetta. Kalastusluvat tulevat kuitenkin Petroskoista, joten nekään varat eivät jää Louhen piiriin.
STT-IKK
21.7.2000
