Ajan suunnassa lyhyesti
Bakteeri "nukkui" 250 miljoonaa vuotta
Amerikkalaiset tutkijat ovat onnistuneet herättämään henkiin
bakteerin, jonka arvioidaan olevan peräti 250 miljoonaa vuotta
vanha. Kyseessä on siten vanhin koskaan löydetty elävä organismi.
West Chester -yliopiston tutkijat kertoivat saavutuksestaan torstaina
ilmestyneessä brittiläisessä Nature -tiedelehdessä.
Ikivanha bakteeri löytyi pari vuotta sitten suolakiteestä New Mexicon osavaltiosta Yhdysvalloissa.
Bakteeri selvisi eräänlaisena itiönä suolaisessa liuoksessa kiteen sisällä ilman happea. Se sulkeutui
kiteeseen noin 250 miljoonaa vuotta sitten, eli ennen hirmuliskojen valtakautta.
Tutkijat ottivat bakteerin esille steriilissä ympäristössä, jotta nykyiset bakteerit eivät saastuttaisi
ikivanhaa sukulaistaan. Kun uinailevaa bakteeria uitettiin ravintoliuoksessa, se saatiin elpymään ja
kasvamaan.
Bakteerin on tutkimuksissa havaittu kuuluvan sauvabakteereihin eli basilleihin, mutta sen perimä
poikkeaa melkoisesti nykyisin vielä elävistä yksisoluista sukulaisista.
Löytö antanee uutta pontta teorioille, joiden mukaan elämän alkusysäys - esimerkiksi mikrobien
muodossa - olisi tullut maapallolle avaruudesta asteroidien mukana. Ajatusta on tähän saakka pidetty
mahdottomana, koska minkään organismin ei ole katsottu kykenevän selviytymään miljoonien vuosien
avaruusmatkasta hapettomassa tilassa kivimassaan hautautuneena.
Kanakeitto on
flunssalääke
Tutkijat vahvistavat tiedon, jonka isoäidit ovat
tienneet vuosisatoja: tavallinen kanakeitto käy
flunssalääkkeestä.
Nebraskan yliopiston lääketieteen tutkimuskeskus
totesi, että kanakeitto sisältää useita eri
ainesosia, jotka tehostavat kehon
immuunijärjestelmää.
Keitosta löytyi etenkin tulehdusta lieventäviä
aineita. Tämä selittää, minkä kanakeitto tuntuu
auttavan kipeään kurkkuun ja vähentävän
muitakin vilustumisen ja flunssan oireita.
Tohtori Stephen Rennard päätti tutkia kanakeiton
tehon, kun asia oli tullut puheeksi hänen
perheensä ruokapöydässä.
- Tutkimuksessa ilmeni, että sopan kaikki
ainesosat vähentävät tulehduksia. Tämä vaikutus
oli myös keitetyllä kananlihalla, Rennerd totesi.
Tiedemiehet testasivat "mummon keittoreseptin"
lisäksi 13 erilaista kanakeittoa, jotka olivat
myynnissä kaupoissa. Kolmasosa keitoista oli
vielä mummon repseptiäkin tehokkaampia
flunssaa vastaan.
- Muutama keitto kylläkin jäi lähes vaille tehoa,
Rennerd täsmensi.
Beethoven saattoi kuolla
lyijymyrkytykseen
Yhdysvaltalaistutkijat uskovat, että
saksalaissäveltäjä Ludvig van Beethoven saattoi
kuolla lyijymyrkytykseen. Tutkijat löysivät
säveltäjämestarin 20 hiussuortuvasta
satakertaisen määrän lyijyä verrattuna terveen
ihmisen hiukseen.
Tutkijoiden mukaan lyijymyrkytys saattaa selittää
myös Beethovenin kärsimät oireet - vatsakivut,
ärtyisyyden, masentuneisuuden ja huonon kuulon
- joista hän kärsi 20-vuotiaasta alkaen.
Tähän saakka on uskottu, että säveltäjä kuoli
elohopeaan, jota käytettiin 1800-luvulla yleisesti
syfiliksen hoidossa. Elohopeaa hiuksista ei
kuitenkaan juuri löytynyt.
Lyijyn alkuperä jää arvoitukseksi. Eräs
mahdollisuus saattaisi olla mineraalivesi, jota
säveltäjä joi ja jossa hän kylpi oleskellessaan
Span parantolassa Belgiassa.
Beethoven kuoli vuonna 1827 vain 57-vuotiaana.
Amerikkalaistutkimus:
Keskosilla pienemmät
aivot
Amerikkalaistutkimuksen mukaan keskosina
syntyneillä on pienemmät aivot kuin täysiaikaisilla
lapsilla. Tutkimus julkaistiin keskiviikkona Journal
of the American Medical Association -lehdessä.
Tutkimuksen mukaan ero voi johtaa
kehityshäiriöihin.
Tutkimusta johtaneen Yalen yliopiston
lastenpsykologian professorin Bradley Petersonin
mukaan keskosina syntyneiden aivot olivat 11-35
prosenttia täysiaikaisina syntyneiden aivoja
pienemmät.
Petersonin mukaan eroa ei havaittu kaikilla
keskosena syntyneillä, mutta mitä
varhaisemmassa vaiheessa lapsi oli syntynyt, sitä
selvempi ero oli.
Tutkijat vertailivat 25:n keskosena syntyneen
kahdeksanvuotiaan aivoja 39:n tavalliseen aikaan
syntyneen ikätoverinsa aivoihin.
- Kahdeksanteen ikävuoteen mennessä yli 50
prosenttia keskosina syntyneistä oli saanut
erityisopetusta ja viidennes oli jäänyt luokalle
koulussa, Yalen yliopiston tutkija Laura Ment
kertoi.
Tutkimuksesta toivotaan apua oppimishäiriöiden
riskiryhmään kuuluvien lasten varhaisvaiheen
hoidon kehittämisessä.
Yhdysvallat ja Venäjä suojelevat jääkarhuja
Yhdysvallat ja Venäjä ovat allekirjoittaneet
jääkarhujen suojelusopimuksen Washingtonissa.
Noin 3 000-5 000 maailman 20 000 jääkarhusta
asuu Yhdysvaltain Alaskassa ja Venäjän
Siperialla.
Karhut eivät välitä maiden rajoista
vaan uivat Venäjältä Yhdysvaltoihin tai päin
vastoin. Talvella taas karhut kävelevät jään yli
maasta toiseen.
Maanantaina allekirjoitetulla sopimuksella luotiin
pohja maiden väliselle yhteiselle jääkarhujen
tutkimus- ja suojelutyölle. Tästä lähtien maat
päättävät yhteisesti myönnettävien karhujen
metsästyslupien määrästä.
Ruotsalaisyritys keksi
miinarobotin
Ruotsalainen yritys on kehittänyt robotin, joka kykenee
haistamaan maamiinat. Haistamista varten robotilla on erityiset
sensorit, joissa on otettu oppia koiran nenästä eli kirsusta.
Yritys aikoo testata robottiaan lähiaikoina entisillä
taistelukentillä Bosniassa, Angolassa ja Mosambikissa.
Robotin toiminta perustuu sen kykyyn haistaa räjähdysaineita.
Yrityksen mukaan robottia voidaan myöhemmin muunnella niin,
että sitä voitaisiin käyttää myös huumeiden paljastamiseen.
Tutkimus: Sokeat ymmärtävät
nopeammin puhetta
Se, että sokeiden kuulo kehittyy terävämmäksi kuin näkevillä,
ei ole uusi oletus. Näyttää kuitenkin myös siltä, että sokeat
ymmärtävät puheen sisällön nopeammin kuin näkevät.
Tulos perustuu tutkimuksiin, jotka on tehty Saksassa ja
Yhdysvalloissa.
- Sokeat prosessoivat kieltä nopeammin kuin näkökykyiset,
tulkitsee Saksan Marburgin yliopiston tutkija Brigitte Roder.
Tiedemiehet mittasivat, miten pitkään sokeilta ja näkeviltä
kesti päätellä, onko jokin lause mielekäs vai ei. Normaalien
lauseiden sekaan sotkettiin nonsens-lauseita, joiden viimeinen
sana ei liittynyt asiayhteyteen.
Mittauksissa seurattiin aivojen tiettyä sähkökäyrää, jonka on
todettu liittyvän semanttisen tehtävän analysointiin. Näkevillä
tämä aivoaalto ilmeni noin 150 millisekuntia sen jälkeen, kun
heille kerrottu lause oli päättynyt. Sokeilla reaktio tuli puolet
nopeammin.
- Tämä on mielestäni hyvin merkittävä tulos. Olisi voinut
olettaa, että kieli on yhtä tehokkaasti opittu prosessi sekä
näkevillä että sokeilla, arvioi hermotutkija Steve Hillyard
Kalifornian San Diegon yliopistosta.
Satelliittilähetinkotka Inaria
löytyi Kiovasta
Satelliittilähettimellä valjastettu nuori maakotka, Inaria, on
lentänyt runsaassa vuodessa Kuusamosta Ukrainaan, peräti
parintuhannen kilometrin päähän. Muuttomatka on yksi
pisimmistä, jonka Suomessa syntynyt kotka on lentänyt.
Lähettimen paikallisti Osichkin kylästä, noin 300 kilometriä
Kiovasta kaakkoon, ammattiornitologi Anatoly Podula. Kotka oli
törmännyt sähköjohtoihin ja kuollut jo elokuussa. Paikalliset
lapset olivat löytäneet kotkan ja ottaneet siltä renkaat ja
lähettimen talteen.
Lähetin saadaan Suomeen takaisin ja se voidaan aktivoida
jälleen ensi kesänä nuorelle maakotkalle. Saatua tietoa
käytetään hyväksi kotkien suojelussa. Tutkimuksella saattaa
olla merkitystä kotkien aiheuttamien porovahinkojen
korvausmenettelyssä. Toistaiseksi ei vielä tiedetä, palaavatko
nuoret kotkat synnyinseuduilleen.
Suomessa on menneenä kesänä valjastettu neljä nuorta
maakotkaa satelliittilähettimillä. Ne aloittavat muuttomatkansa
kylmien säiden myötä. Etelä-Suomessakin voi nähdä silloin
pohjoistuulisina päivinä maakotkia siirtymässä
muutontarkkailupaikoilleen.
Kotkat kiertävät yleensä
Suomenlahden itäpuolitse kohti päätalvehtimisalueitaan
Itä-Eurooppaa. Satelliittikotkaprojekti on Kuusamon
luontokerhon ja BirdLife Suomen yhteishanke.
Venäjän suomalais-ugrilaiset
uskovat säilyvänsä
Marin kansa ei häviä ainakaan tuhanteen vuoteen, uskoo Marin
tasavallan hallituksen kansallisuuspolitiikan osaston johtaja
Vasili Janalov.
Janalov ja Komin tasavallan varapresidentti Aleksei Konjuhov
esiintyivät Kuopiossa viime lauantaina. Molemmat ovat Suomessa
valmistelemassa kolmatta suomalais-ugrilaista
maailmankongressia, joka pidetään Helsingissä joulukuussa.
Konjuhov totesi, että suurella osalla Venäjän suomensukuisista
kansoista ei ole riskiä sulautua valtaväestöön. Tilanne on
toinen pienten kansansirpaleiden joukossa, joihin kuuluu enää
satoja tai muutamia tuhansia ihmisiä.
Konjuhovin mukaan Venäjällä tapahtuneet muutokset eivät ole
suoranaisesti koskettaneet komilaisia, mutta vaaroja on
näkyvissä.
- Venäjän federaatio pyrkii yhtenäistämään tasavaltojen
lainsäädäntöä. Suurin riski on, että paikallisesta
lainsäädännöstä eliminoidaan ne asiat, jotka ovat tärkeitä
kielen ja kulttuurin säilymiselle, hän sanoi.
Janalov puolestaan totesi, että nuoret marit ovat nykyisin
ylpeitä kansallisesta kulttuuristaan. Sulautuminen tosin uhkaa
kaupunkilaisnuoria. Hänen mukaansa suurin ongelma on
köyhyys, joka mm. estää kirjallisuuden ja lehtien julkaisemisen
omalla kielellä ja lisäajan saamisen radiossa ja televisiossa.
Marin tasavallan 800 000 asukkaasta 700 000 on mareja.
Saman verran heitä asuu tasavallan ulkopuolella. Komin 1,2
miljoonasta asukkaasta suomensukuisia komilaisia on 35
prosenttia.
Koonnut: IA
20.10.2000
Ajassa -sivulle
|