Karhukanta kasvussa, susien määrä ennallaan
Suomen karhukanta on edelleen kasvussa. Petotutkimuksen maa- ja metsätalousministeriölle antamien tietojen mukaan viime talven todennäköinen karhukanta oli 1090 karhua, joilla oli 165 pentua.
Viime vuoden aikana tehtiin varmennettuja karhuhavaintoja 5091. Vuoden vähimmäiskanta oli näin 845 yksilöä. Vähimmäiskannalla tarkoitetaan varmuudella todettujen eri karhujen määrää. Todennäköinen karhukanta on kuitenkin
tätä paljon suurempi.
Susien viime talven todennäköiseksi lukumääräksi puolestaan on laskettu 98-116 sutta. Pentueita niillä olisi 6-9, ja todennäköinen pentumäärä 29-36. Vaikka koko maan susimäärä on lähes ennallaan, susi runsastui etenkin Kainuussa ja
Ylä-Karjalassa.
Koko maan ahmakanta oli viime vuonna suunnilleen edellisen
vuoden tasolla eli vähintään 123 ahmaa. Edellisen vuoden
vähimmäiskannaksi arvioitiin 120 ahmaa.
Huomattava osa
niistä, arviolta 30-40 prosenttia liikuskeli myös valtakunnan
rajojen ulkopuolella. Ahmakannasta noin puolet eleli
poronhoitoalueella.
Karhunpentueita ainakin 80
Ennen vuoden 1999 metsästyskautta, joka alkoi 20. elokuuta,
Suomessa eleli Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen
petotutkijan Ilpo Kojolan mukaan noin 1050-1150 karhua.
- Radioseurannat osoittivat itärajan tuntumassa asutelevien
karhujen talvehtivan yleisesti Venäjän puolella, selvitti
erikoistutkija Kojola.
Viime vuonna syntyneitä karhupentueita havaittiin 80, joissa oli
yhteensä 135-140 pentua. Kojolan mukaan todennäköinen
pentuemäärä oli havaittua hieman suurempi.
Pohjois-Karjalassa eniten karhuja
Eniten karhuja Suomessa eli vajaat neljäsosa kaikista elää
Pohjois-Karjalassa, jossa viime talven todennäköinen
karhumäärä ennen lisääntymiskautta nousee 250:een.
Riistanhoitopiireittäin viime talven todennäköiset karhukannat
olivat seuraavat: Etelä-Häme 23 karhua, Etelä-Savo 105,
Kainuu 85 (niistä poronhoitoalueen ulkopuolella 55),
Keski-Suomi 105, Kymi 105, Lappi 165 karhua ja Oulun
riistanhoitopiiri 65 karhua (20).
Edelleen Pohjanmaan todennäköiseksi karhukannaksi arvioitiin
50 karhua, Pohjois-Hämeen 28, Pohjois-Karjalan siis 250,
Pohjois-Savon 65, Ruotsinkielisen Pohjanmaan 9, Satakunnan
18, Uudenmaan 14 ja Varsinais-Suomen riistanhoitopiirin 3
karhua.
Kevään karhukantaa lisää vielä viime talven pennut, joiden
todennäköiseksi määräksi arvioidaan siis 165.
Susistakin melkoinen osa liikkui Venäjällä
Susia oli viime vuonna Suomessa vähintään 98.
- Susista 20-40 prosenttia liikuskeli myös Venäjän puolella,
mainitsi Kojola.
Sudet runsastuivat Kainuun riistanhoitopiirin eteläosien eli
Kuhmon ja Sotkamon sekä Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirin
pohjoisosien eli Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon muodostamalla
alueella.
Näillä seuduilla asui noin 40 prosenttia Suomen susikannasta.
Muualla susiluvut pysyttelivät suunnilleen edellisvuoden tasolla
tai vähenivät. Koko Suomen susista (vähimmäiskannasta)
asusteli peräti 73 prosenttia itäisessä Suomessa.
Kaikki kahdeksan susipentuetta havaittiin Kainuussa tai
Pohjois-Karjalassa. Radioseurannat osoittivat susilauman
reviirikoon Kainuussa vaihtelevan 600-1300 neliökilometrin
välillä.
Kainuun riistanhoitopiirin alueella eleli susista 28-32,
Pohjois-Karjalassa 28-34 ja muualla Suomessa 25-30.
Ilveksiä pentuineen tuhatkunta
Suomessa oli viime vuoden lopussa vähintään 835 ilvestä eli
kolme prosenttia edellisvuoden vähimmäiskantaa runsaammin.
Poronhoitoalueella ilveksistä asuu 5 prosenttia, läntisessä
Suomessa 33 prosenttia, Sisä-Suomessa 28 prosenttia ja
itäisen Suomen alueella 35 prosenttia.
Viime vuonna syntyneitä eri ilvespentueita tavattiin vuoden
loppuun mennessä varmuudella 81. Pentuja niissä oli yhteensä
140-150.
Petotutkija Kojola arvioi, että erillisten pentueiden ja pentujen
määrä lienee kuitenkin suurempi, sillä ilvesten pentuehavainnot
keskittyivät lyhyelle jaksolle marras-joulukuussa.
EU sai yhdessä yössä karhuja peräti kaksituhatta
EU:n petoja koskeva luontodirektiivi on vuodelta 1992 eli kolme
vuotta ennen kuin Suomi ja Ruotsi liittyivät EU:hun. Se
hyväksyttiin aikana, jolloin unionin silloisten jäsenvaltioiden
alueella oli alle 300 karhua.
Kun Suomi ja Ruotsi liittyivät EU:hun, karhumäärä lisääntyi
yhdessä yössä kahdella tuhannella karhulla.
Suomalaisasiantuntijoiden mukaan tämän jälkeen näiden
eläinkantojen hoito luontodirektiivin poikkeuspykälän nojalla on
hankalaa. Tilanteet ja olosuhteet kun ovat täysin toisenlaiset
kuin aiemmin Euroopan unionissa.
Karhu, mutta myös ilves, on direktiivin mukaan tiukasti suojeltu
eläin, jonka tappaminen on sallittua vain poikkeustapauksissa.
Metsästystä pidetään Suomessa asiantuntijapiireissä ainoana
keinona hoitaa karhukantaa.
STT-IA
2.6.2000
Kotimaa -sivulle
|