EU:n perusoikeudet kirjataan asiakirjaksi
Suomi ei tue EU:n perustuslain valmistelua
Eurooppalaiset perusoikeudet on tarkoitus kirjoittaa jokaiselle ymmärrettävään muotoon Euroopan unionin perusoikeuskirjaksi. Kaikkien jäsen maiden tähtäimessä ei kuitenkaan ole oikeudellisesti sitova asiakirja, sillä osa jäsenmaista tulkitsisi sen askeleeksi kohti liittovaltiota ja EU:n perustuslakia.Tästä syystä muiden muassa Suomi on suhtautunut varauksellisesti perusoikeuskirjan sisällyttämiseksi unionin perussopimukseen. EU:lla ei ole nyt toimivaltaa useilla perusoikeusasiakirjan käsittelemillä alueilla, joten oikeudellisesti sitova asiakirja laajentaisi EU:n vaikutusvaltaa.
Suomen hallituksen edustajana perusoikeuksia on ollut valmistelemassa oikeuskansleri Paavo Nikula. Hän toteaa, että poliittisesti sitova, julistuksenomainen asiakirjakin on toimiva ja hyvä muoto, sillä EY:n tuomioistuin on ilmaissut tavoitteensa noudattaa sitä.
Suomi korostaa uudistustyössä sosiaalisia oikeuksia, lasten ja vähemmistöjen oikeuksia, oikeuksia ympäristöön ja hyvää hallintoa. Nikulan mukaan tärkein näistä on hyvä hallinto, koska sen sujuvuuden kautta vaikutetaan ihmisten elämään.
Suomen perusoikeusuudistus on vuodelta 1995, joten meillä ei ole selvää tarvetta kohentaa EU:n vetoavulla kansallisia perusoikeuksiamme. Nikulan mukaan jotkut perusoikeudet uudessa asiakirjassa on toki muotoiltu toisin tai tarkemmin kuin omissa perusoikeuksissamme.
- Minusta ne eivät kuitenkaan sisällä yllätyksiä, joita emme voisi hyväksyä. Esimerkiksi kuluttajan suoja on meillä säädelty kuluttajalainsäädännön, mutta ei perusoikeuksien kautta.
Luonnoksen Suomelle vaikeimmat aiheet liittyvät työmarkkinakysymyksiin, joita ei ole saatu ratkottua oikein kotimaassakaan. Niitä ovat mm. rajat ylittävät työmarkkinasopimukset ja lakko-oikeus.
Yhteisöt halutaan ihmisoikeussopimukseen
Euroopan kansalaisia ja yhteisöjä koskevat uuden asiakirjan perusoikeudet pääsääntöisesti vahvistavat olemassa olevia oikeuksia. Nikulan mukaan kokonaan uusia oikeuksia onkin vaikeata sisällyttää perusoikeusasiakirjaan.
Perusoikeuksia koskevia määräyksiä vahvistettiin Amsterdamin sopimuksella, mutta tuolloin ei kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen sopimusmuutoksista, jotka olisivat mahdollistaneet yhteisön tai unionin liittymisen Euroopan ihmisoikeussopimukseen.
- Jos Euroopan Yhteisöt liittyvät Euroopan ihmisoikeussopimukseen, ei sillä olisi juuri merkitystä kansalaisten kannalta, mutta kovastikin yhteisöjen kannalta, Nikula arvioi.
Nyt on tilanne se, että jos EU:n katsotaan toiminnallaan rikkoneen ihmisoikeussopimusta vastaan, on kaikki 15 jäsenmaata haastettava erikseen Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimuksia valvovaan tuomioistuimeen Strasbourgissa, koska EU:ta ei voi haastaa. EU ei ole ns. oikeushenkilö.
Perusoikeuskirjaluonnoksen on määrä valmistua ennen Ranskan puheenjohtajakauden Nizzan Eurooppa-neuvoston kokousta joulukuussa.
Perusoikeuskirjan valmistelukuntaan kuuluu 15 jäsenvaltion hallitusten ja päämiesten edustajaa, 16 Euroopan parlamentin edustajaa, 30 kansallisten parlamenttien edustajaa sekä yksi komission edussa.
Nikula edustaa valmistelussa Suomen hallitusta ja eduskuntaa edustavat kansanedustajat Tuija Brax (vihr.) ja Gunnar Jansson (r.).
EU:n perusoikeuskirjan valmistelukunta aloitti työnsä joulukuussa ja se on kokoontunut muutaman kerran kuukaudessa. Valmistelukunnan jäsenten kannat ovat heijastelleet pitkälti sitä, minkälaisena jäsenet näkevät unionin tulevaisuuden.
Osa kannattaa liittovaltiokehitystä ja osa suhtautuu siihen varauksellisesti. Molempien kantojen edustajat näkevät perusoikeusasiakirjassa mahdollisen EU:n perustuslain alkusysäyksen.
Saksan ulkoministerin Joschka Fischerin aloittama liittovaltiokeskustelu tulee todennäköisesti heijastumaan perusoikeuskirjan valmisteluun. Valmistelukunta ei Nikulan mukaan ota kantaa asiakirjan sitovuuteen, mutta artiklat muotoillaan niin, että asiakirja voisi olla myös oikeudellisesti sitova.
Suomi ei tue liittovaltiokehitystä, joten uuden alueen luovuttaminen unionille ei saa suoraa kannatusta. Suomen valmistelutyöllä on kuitenkin takanaan eduskunnan hyväksymä hallituksen päätös.
MARGIT HARA
2.6.2000
