Ari Vuokko Turun Nuorisoasemalta:

Huumeongelma pahenee - Hoitojärjestelmästä puuttuvat tukihenkilöt

Pääkaupunkiseudulla arvioitiin vuonna 1997 olleen 4000-8000 kovien huumeiden käyttäjää, eli 0,7-1,3 % alueen 15-55-vuotiaasta väestöstä. Nyt luku on selvästi suurempi.

Huumeiden käyttäjämäärä kasvaa räjähdysmäisesti. Käyttö on levinnyt jo aivan pieniinkin kuntiin ja aineiden ensikokeilijoita ovat usein tavalliset nuoret.

Poliisi kohtaa työssään yhä useammin jopa 10-vuotiaita lapsia, jotka ovat huumekoukussa. Turussa huumeisiin kuoli viime vuoden aikana noin 50 ihmistä.

- Nyt ollaan tasaisen kasvun vaiheessa. Markkinoiden avautuminen tapahtui varsinaisesti viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen, kun tuli uudenlaisia aineita ja hinnat laskivat, kertoo Ari Vuokko, joka työskentelee Turun keskustassa sijaitsevalla A-klinikkasäätiön ylläpitämällä Turun Nuorisoasemalla.

- Noihin aikoihin myös nuorten asenteet muuttuivat huumemyönteisemmiksi, ja kysyntä loi tarjontaa, Vuokko jatkaa.

Hoitoresurssit täysin riittämättömät

Yksi merkki nopeasti pahenevasta huumeongelmasta on vakava pula hoitopaikoista ja -henkilöstöstä. Huumeidenkäyttäjät tarvitsevat pitkäaikaista hoitoa, jossa ensiarvoisen tärkeää on terapian ohella jatkuva tuki. Huumeisiin liittyvässä hoitotyössä pyritään kokonaisvaltaisuuteen ja esimerkiksi perhetyöhön haluttaisiin satsata paljon nykyistä enemmän.

- Turussa hoitopaikkoja on kymmeniä ja käyttäjät on tuhansissa. Yksi selkeä ongelma on myös tukihenkilöiden puuttuminen hoitojärjestelmästä, Vuokko toteaa.

Hänen mukaansa tärkeässä asemassa huumeiden vastaisessa vapaaehtoistyössä ovat entiset käyttäjät.

- Jos ajatellaan vapaaehtoistyötä, niin huumeita käyttäneet ja sittemmin lopettaneet ovat laitoshoidoista palaaville lähes ainoita henkireikiä, joiden avulla voidaan saada kontakteja vastaavien kokemusten kautta.

- Meidän työssä pyritään tukemaan tällaisia erilaisia vertaisryhmiä. Yhtenä keskeisenä alueena myös vapaaehtoistyössä näen perhetyön ja perheiden tukemisen. Tärkeää on myös yhdyskuntatyö eli pyrkimys parantaa sosiaalisia suhteita ja tehdä yleisesti elämästä mielekkäämpää, Vuokko sanoo.

Välitöntä hoitoa vaativat huumeiden yliannostustapaukset ovat suurimpien paikkakuntien ensihoitajille jo lähes jokapäiväisiä. Esimerkiksi Turussa Medi-Heli-lääkärihelikopterin lähdöistä merkittävä osa liittyy hengenvaarallisiin huumemyrkytyksiin. Turun alueella akuuttien tapausten lääkehoitoa annetaan muutamassa paikassa.

- Akuuttia hoitoa Turussa voi saada mielenterveyskeskuksen huumehoitoyksikössä ja poliklinikalla, jossa ollaan keskitytty vieroitushoitoihin ja kiisteltyyn Subutex-hoitoon. Tämä hoito on delegoitu TYKS:sta, jossa luonnollisesti myös hoidetaan huumepotilaita.

- Yliannostustapaukset ovat kasvussa ja ne liittyvät erityisesti heroiiniin. Heroiinin käyttöön liittyy tietty kuolemanmystiikka. Annostus, mikä antaa suurimman mielihyvän, on lähellä tappavaa annosta.

- On aikoja, jolloin pelastuslaitoksella on näitä heroiininkäyttäjien elvytyksiä päivittäin. Hoito on sinänsä yksinkertainen vastalääkkeellä.

- Tällainen hoito ei kuitenkaan millään tavoin poista itse ongelmaa, ja pelastushenkilöstöä mietityyttäkin, mitkä ovat jatkotoimenpiteet. Joskus samaa henkilöä voidaan joutua elvyttämään useita kertoja viikossa, Vuokko sanoo.

Ongelman taustalla arvotyhjiö

Ari Vuokon mukaan perinteinen tarina ongelmien kasautumisesta ja huumeiden käytön vähittäisestä aloittamisesta ei välttämättä enää päde. Hän kertoo, että nykyisin huumeidenkäyttö voi jopa alkaa kovista aineista.

- Tunnen nuoria tyttöjä, jotka ovat aloittaneet huumeidenkäytön poltettavalla heroiinilla. Tällöin riippuvuus syntyy jopa suonensisäistä käyttöä nopeammin.

Vuokko ei anna voimakkaasti kasvavalle huumeidenkäytölle yhtä selitystä, mutta hänen mukaansa siihen liittyy usein tavoitteiden puuttuminen tai mahdottomuus toteuttaa niitä.

- Monilla on tilanne, ettei ole mitään, mihin pyrkiä elämässä. Meidänkin asiakkaistamme monet ovat tietyistä sosiaalisista ryhmistä ohjautuneita. Se ei ole kuitenkaan koko totuus, näköalattomuutta on myös perheissä, joilla menee taloudellisesti paremmin. Nyky-Suomesta puuttuvat tällaiset suuret kertomukset.

- Juurettomuus lisääntyy samalla kun halu rakentaa yhteiskuntaa vähenee. Näissä kuvioissa päätyy nopeasti tilanteeseen, jossa luottotietoihin on tullut häiriömerkintä, eikä saa kaupungiltakaan asuntoa, Vuokko analysoi.

Myös ei huumeita käyttävät vaarassa

Vuokon mukaan rikollisuuden ohella huumeisiin liittyvät sosiaaliset ongelmat kasvavat kaiken aikaa, ja muodostavat tietynlaisen uhan myös ympäristölle.

- Esimerkiksi Helsingissä HIV-epidemia leviää nopeimmin asunnottomien narkomaanien keskuudessa, ja epidemia tulee tämän vuoden aikana ilmeisesti myös Turkuun.

- Huumeidenkäyttäjillä herää usein jossain vaiheessa kostonhalu. Kun oma elämä on tuhoutunut, ei välitetä muistakaan, Vuokko sanoo.

Huumeongelman hallitsemiseksi ja etenkin vaarallisten tartuntatautien ehkäisemiseksi on lisätty puhtaiden huumeruiskujen jakamista narkomaaneille. Yli 15 paikkakuntaa on jo aloittanut tai suunnittelee aloittavansa toiminnan.

Ruiskujen jakaminen on jakanut myös mielipiteitä, joskin asenteet toimintaa kohtaan ovat viime aikoina muuttuneet myönteisemmiksi, osin nopeasti pahenevan tartuntatautitilanteen myötä. Neulanvaihtopisteissä toiminta on kontrolloitua ja niistä saa myös muunlaista apua ja neuvoja.

Ari Vuokko näkee ruiskujenvaihdon positiivisena asiana.
- Pienen lapsen isänä näkee leikkipaikoilla neuloja, jotka kaiken lisäksi ovat viikon verran vaarallisia.

- Turun Milli-asemalla neuloja vaihdetaan yksi yhteen - periaatteella. Enemmänkin saa tuoda pois. Aseman yksi tehtävä on antaa myös yleistä terveysvalistusta.

- Taudit ovat aika pelottava visio. Meillä on jo iso C-hepatiittiepidemia, joka leviää vain ja ainoastaan verikontaktin välityksellä, eli käytännössä huumeneulojen. Näitä on nyt muutamassa vuodessa ollut lähes tuhat tapausta. Toinen paha ongelma on HIV. Jos epidemialle ei tehdä mitään, se pysähtyy vasta noin 50-60 % taudinkantajan tasolla.

- Se tarkoittaisi pahimmillaan 1500 HIV-positiivista suonensisäisten huumeiden käyttäjää Turussa. Se on visio, jota en haluaisi kyllä nähdä.

- Tämä on riski ympäristölle. Koska asunnottomuus on yksi perustavaa laatua oleva ongelma, haluaisin että narkomaanien asuminenkin olisi enemmän valvottua. Olisin jopa sitä mieltä, että käyttäjille tulisi olla asuntoloita, joissa huolehdittaisiin hygieniasta, Vuokko sanoo.

Huumeidenkäyttö saa uusia muotoja

Yksi viimeisimpiä ilmiöitä liittyen huumeidenkäyttöön on joukko kemiallisesti valmistettuja niin sanottuja designer-huumeita. Monet näistä aineista kytketään osaksi erilaisia nuoriso- ja tanssikulttuureja.

Kulttuuritrendit leviävät reaaliajassa mm. Internetin ja musiikkikanavien kautta. Designer-huumeiden valvonta on vaikeaa koska ne eivät varsinaisesti kuulu huumausainelain piiriin. Aineiden ja niiden käytön vaikutukset tunnetaan toistaiseksi huonosti.

Vaarallinen ilmiö yleisemminkin on viime aikoina lisääntynyt kiinnostus ja myötämielisyys nk. lievempiä huumausaineita kohtaan, jota osoittavat esimerkiksi vaatimukset kannabis-tuotteiden laillistamisesta. Vaarattomia huumeita ei ole, ja jopa harmittomalta vaikuttavat kokeilut voivat nopeasti johtaa henkeä uhkaavaan huumeidenkäyttöön.

Ari Vuokon kokemuksen mukaan huumeidenkäyttäjätkään eivät pääsääntöisesti ole tarkoituksella itsetuhoisia, vaan huumeista haetaan helpotusta.

- En ole tavannut varmaan yhtään ihan täysin itsetuhoista ihmistä. Uskon, että kaikella käyttäytymisellä on kuitenkin jonkinlainen hyvä tarkoitus. Huumeidenkäyttäjillä se on tietysti vääristynyt, mutta ennen kaikkea huumeilla halutaan lääkitä omaa ahdistusta.

- Vaikeimpia hoidettavia ovat pitkään psyykenlääkkeitä ja huumeita käyttäneet. Kaikkia voidaan ainakin jollain tavoin auttaa, mutta valitettavasti apua tullaan yleensä hakemaan liian myöhään.

- On kauheaa katsella psyykkisessä hajoamispisteessä olevia vanhempia, jotka ovat ottaneet lainaa 200 000-300 000 markkaa lapsensa huumevelkoihin, Vuokko huokaa.

MIKKO LAITINEN
2.6.2000

Kotimaa -sivulle