Nousukausi näkyy myös antiikkikaupassa
Suomen antiikkimarkkinoilla liikkuu tänä vuonna arviolta 200 miljoonaa markkaa. Nyt parhaiten käyvät kaupaksi arvotaide ja laadukkaat huonekalut.
Lähes poikkeuksetta antiikkiliikkeissä ja huutokaupoissa
liikkuvat asiakkaat maksavat ostoksensa omalla rahalla. Tilanne
on muuttunut kymmenen vuoden takaisesta nousukaudesta,
jolloin ostajat spekuloivat esineiden arvonnousulla ja ostivat
tavaraa lainarahalla.
Asiakkaat ovat myös tulleet laatutietoisiksi, vakuuttavat
johtavat huutokauppiaat. Enää ei tapella tunnetuista nimistä,
vaan laatu saa ostajat liikkeelle.
Suomen Antiikkikauppiaat -yhdistykseen kuuluu parikymmentä
jäsenliikettä. Yhdistyksen puheenjohtaja Arthur Aminoff ei
lähde edes arvioimaan, kuinka monta alan liikettä kaiken
kaikkiaan nykyään on.
Helsingin Merikadulla omaa liikettä pitävä Aminoff on
huomannut, että kauppa on selvästi virkistynyt nousukauden
aikana. Keskimäärin asiakas tekee 5 000-20 000 markan
ostoksen.
- Uskallus ostaa kalliimpaa on lisääntynyt, kun ihmisillä on
enemmän rahaa. Vastaavasti laman aikana kukaan ei halunnut
ostaa mitään, hän sanoo.
Asuntomarkkinoiden vilkastuminen on heijastunut myös
antiikkikauppoihin. Nyt tahdotaan näyttäviin uusiin asuntoihin
kustavilaisia huonekaluja, ja myös laadukkaat maalatut
huonekalut ovat kysyttyjä.
Toinen selvä muutos on Aminoffin mielestä asiakkaiden
kasvanut laatutietoisuus.
- Sehän on toisaalta tervettäkin, ettei pilalle korjattu tavara
käy kaupaksi, hän sanoo.
Kalliit taulut lisäävät liikevaihtoa
Väljästi arvioiden kaksi suurinta huutokauppataloa hallitsee
juuri taulukaupan ansiosta noin puolta koko antiikkialan
vuotuisesta liikevaihdosta.
Bukowski-Hörhammerin ja Hagelstamin parin vuoden takainen
liikevaihto oli yhteensä noin 70 miljoonaa markkaa.
Toimitusjohtaja Paul Hörhammer ja hallituksen puheenjohtaja
Wenzel Hagelstam arvioivat, että viime vuodelta yhteinen
liikevaihto oli noin 90-100 miljoonaa markkaa.
Kolmanneksi sijoittuva M. Helanderin Huutokaupat ylsi viime
vuonna noin kymmenen miljoonan markan liikevaihtoon.
Tälle vuodelle huutokauppatalot eivät odota merkittävää
kasvua.
Sekä Bukowski-Hörhammer että Hagelstam viettivät viime
vuonna 20-vuotisjuhliaan.
Paul Hörhammer huomauttaa, että viime vuoden
juhlahuutokaupoissa myydyt Salvador Dalin ja Albert Edelfeltin
työt toivat liikevaihtoon selvän piikin.
Hörhammerin mukaan yhtiön liikevaihto on kaksinkertaistunut
kahdessa vuodessa, mutta se ei merkitse, että esineiden
hinnat olisivat kaksinkertaistuneet.
- Huutokauppoihin tulee nyt entistä arvokkaampaa tavaraa,
Hörhammer sanoo.
Bukowski-Hörhammerin edellisessä laatuhuutokaupassa
esineiden keskihinta oli 22 500 markkaa. Saman talon
kuukausihuutokaupassa esineiden keskihinta liikkuu
parin-kolmentuhannen haarukassa.
Ulkomaiset huutokaupat kiinnostavat
Suomalaiset ottavat vilkkaasti yhteyttä myös lontoolaisten
Christie'sin ja Sotheby'sin huutokauppatalojen edustajiin.
Christie'sin Suomen-edustaja Barbro Schauman ja Sotheby'sin
Claire Svartström vastaavat päivittäin asiakkaiden
tiedusteluihin.
Schauman on edustanut Christie'sin huutokauppataloa
vuodesta 1986 ja Svartström Sotheby'siä neljä vuotta.
Suomalaiset ostavat ulkomaista huutokaupoista huonekaluja,
taidetta, koruja, litografiaa Lontoosta tai autoja Los
Angelesista.
Barbro Schauman huomauttaa, että Suomen EU-jäsenyyden
ansiosta antiikin tuonti helpottui, koska mm. kallis tuontivero
poistui.
Ihmiset tarjoavat yleensä Lontoon huutokauppoihin esineitä ja
tauluja, joista he toivovat saavansa paremman hinnan kuin
Suomesta.
- Noin yksi viidestä tiedustelusta johtaa kauppaan, sanoo
Claire Svartström.
Myytyjen esineiden hinta vaihtelee muutamasta kymmenestä
tuhannesta markasta pariin miljoonaan.
- Yleensä neuvon asiakkaita, ettei alle 30 000 markan esinettä
kannata tarjota myyntiin. Asiakkaan on nimittäin itse
kustannettava kuljetus ja käsittelykustannukset, Claire
Svartström sanoo.
Lontoon markkinoiden ohella Suomesta lähtöisin olevia esineitä
kaupataan New Yorkissa, Amsterdamissa tai Genevessä.
Suomesta vietävät antiikkiesineet tarvitsevat vientiluvan,
jonka myöntää museovirasto tai Valtion taidemuseo.
Euro ja Internet kuuluvat antiikkikauppaan
Yhteisvaluutta euro ja Internet luikertelevat myös
antiikkikauppaan.
Parin vuoden päästä käyttöön tuleva euro tasaa antiikkikaupan
hintoja, arvioi Hagelstamin huutokauppatalon hallituksen
puheenjohtaja Wenzel Hagelstam.
Antiikkibisneksen harjoittamisessa Internet on nykyään
välttämättömyys, koska asiakkaat haluavat selailla myytävien
esineiden luetteloita näyttöruudulta.
Ensimmäisenä Suomessa kuvalliset nettisivut loi M. Helanderin
Huutokaupat.
Toimitusjohtaja Mikko Helanderin mukaan Internetin välityksellä
tarjouksia tulee Käsivartta ja Kuusamoa myöten, ja
Helsinki-keskeisyydestä on päästy eroon.
Asiakkaat pääsevät netin välityksellä myös tutustumaan
entistä laajempiin myyntivalikoimiin eri maissa.
Jo nyt osa suomalaisista antiikkiharrastajista asioi suoraan
ulkomaisten huutokauppatalojen kanssa netin välityksellä ja
hoitaa esineiden maahantuonnin itsenäisesti.
Hagelstam arvioi, että pian netin kautta voi reaaliajassa
osallistua huutokauppaan.
Kaupankäynti huutokaupoissa puhelimen välityksellä on
lisääntynyt räjähdysmäisesti.
- Kun ennen pärjättiin kolmella puhelimella, nyt tarvitaan
kymmenen. Kännykkätekniikan ansioista ihmiset voivat pian
osallistua huutokauppaan mistä päin maapalloa tahansa,
Hagelstam sanoo.
STT-IKK
2.6.2000
Talous -sivulle
|