Kuluttajavirasto vertaili ruokakorin hintoja
Kuluttajavirasto on vertaillut yhdessä lääninhallitusten kanssa ruokakauppojen hintatasoa. Koko maan tuloksen mukaan Eurosparit, Prismat ja Citymarketit ovat ketjutasolla edullisimpia ostopaikkoja.
Edelliseen vuoteen verrattuna
myös Sokos-tavaratalot ovat parantaneet suhteellista
edullisuusasemaansa. Huomattavaa Kuluttajaviraston mukaan on, että Citymarketit
päihittivät viime vuotista useammin Prismat paikallisessa
hintakilpailussa.
Hintavertailun valtakunnallinen tulos näyttää, että ketjutasolla
EuroSparin ruokakori oli halvin,
2 220 mk. Prisman tulos oli 2 360 mk, Citymarketin 2 391
mk, Eka/Euro/Maximarketin 2 501 mk, K-Supermarketin 2
590 mk ja S-marketin 2 612 markkaa.
Vertailu kertoo myös kaupan rakenteesta: hyper- ja supermarketit
voivat pitää hintansa edullisimpana, tavaratalot panostavat
palveluun. Tosin kalliinkin ketjun liikkeistä voi tehdä
joissakin tuoteryhmissä edullisia ostoksia.
Ketjujen sisällä
liikkeiden hintatasoerot voivat olla huomattavat, varsinkin
kauppiasvetoisissa liikkeissä kuten Citymarketeissa ja
K-Supermarketeissa. Sokokset ja Stockmann ovat
panostaneet henkilökohtaiseen palveluun. Myös
Citymarketeissa ja K-Supermarketeissa on palvelumyyntiä
useissa tuoteryhmissä.
Hintamerkinnät edelleen puutteellisia
Yksikköhintamerkinnöissä on Kuluttajaviraston mukaan edelleen parantamisen varaa.
Vertailun yhteydessä arvioitiin myös hintamerkintöjen tasoa
ja eräitä muita kaupan palvelutekijöitä. Hinnat on merkitty
erinomaisen hyvin osuustoiminnallisissa S-ryhmän ja
Tradekan liikkeissä.
Parantamisen varaa hintamerkinnöissä
on edelleen varsinkin ns. villeissä liikkeissä, mutta myös
Anttiloissa. Vajaassa kolmessa prosentissa kerätyistä
hintahavainnoista oli virheellisiä tai puutteellisia
hintamerkintöjä, erityisesti yksikköhintoja puuttui.
Yksikköhinnat ovat tärkeitä, koska niiden perusteella
kuluttaja vertailee tuotteiden edullisuutta. Hintamerkintöjen
merkitys korostuu euro- ja markkamääräisiin ns.
kaksoishintamerkintöihin siirryttäessä.
Kuluttajaviraston vertailu on osa eurohintaseurantaa. Eurohintamerkinnät
olivat kunnossa S- ja K-ryhmien marketeissa sekä niiden
tavarataloissa. Euromerkki löytyy vielä suhteellisen harvasta
liikkeestä. Merkki on kaupan lupaus kuluttajainformaatiosta
euroon siirryttäessä.
Vertailun perusteella kauppa ei ole siirtynyt ns. myyviin
eurohintoihin. Sen sijaan myyviä markkahintoja käytetään
laajalti. Valtaosa tyypillisistä hinnoista pyöristetään 90
penniin ja noin puolet niistä yleisimmistä myyntihinnoista,
jotka olivat nousseet tai laskeneet, päätyivät 90 penniin.
Muutokset nostivat kokonaisuudessaan vain hieman kaupan
hintatasoa. Hinnanmuutokset voivat kuitenkin olla
tuotetasolla hyvinkin merkittäviä ja ne kohdistuvat erilaisiin
kuluttajaryhmiin eri tavoin. Nähtäväksi jää, yleistyvätkö
myös euro- tai senttimäärältään "myyvemmät hinnat"
jatkossa.
Kuluttajavirasto seuraa euroon siirryttäessä
lääninhallitusten, kuluttajajärjestöjen ja -yhdistysten kanssa
kaupan hintatasossa, tuotteiden hinnoissa ja pakkauskoossa
tapahtuvia muutoksia sekä euromerkinkäyttöönottoa.
Vertailu toteutettiin tällä kertaa 15 paikkakunnalla.
Hintatasoa mitattiin 213 tuotteen painotetulla ruokakorilla.
Hinnat kerättiin eniten myydyistä merkkituotteista ja
tuoteryhmien edullisimmista tuotteista.
Myös kaupan
tarjoukset otettiin huomioon, ns. kanta-asiakasetuja
lukuunottamatta. Mukana oli 69 liikettä, jotka valittiin
paikallisen kilpailutilanteen perusteella. Lääninhallitukset
tiedottavat vertailun liikekohtaiset ja muut paikalliset
tulokset.
IA
19.5.2000
Kotimaa -sivulle
|