Kommersant -lehti:
Harjoituksesta tulikin tragedia
Vitkastelu ydinsukellusvene Kurskin pelastusoperaatiossa johtui siitä, että onnettomuutta pidettiin aluksi harjoituksena, kirjoittaa moskovalainen Kommersant -lehti.
Ydinsukellusveneen pelastusharjoitus oli suunniteltu jo
toukokuussa. Sen piti tapahtua elokuisen sotaharjoituksen
yhteydessä. Onnettomuus tapahtui kuitenkin ennen
harjoitusta.
Kommersant toteaa, että "harjoitus" ei tällä kertaa onnistunut.
Sukellusveneen miehistöä ei onnistuttu pelastamaan, ja nyt on
jo epävarmaa, onko veneessä kukaan hengissä.
Juuri harjoituksen vuoksi laivaston johto kieltäytyi pitkään
uskomasta, että oli tapahtunut todellinen onnettomuus,
Kommersant väittää. Näin myös todelliset pelastustoimet
myöhästyivät vuorokausia.
- Kaikki olisi ehkä ollut toisin, jos pelastustoimet olisi aloitettu
lauantaina eikä tiistaina, kirjoittaa Kommersant. Lehti kertoo,
että sotilassyyttäjä on nostanut jo asiassa syytteen.
Milloin Putinille kerrottiin?
Kommersant pohtii myös, milloin presidentti Vladimir Putin sai
tiedon onnettomuudesta. Hän lähti lauantaina lomalle Sotshiin
Mustanmeren rannalle.
Presidentin kansliasta kerrottiin
Kommersantille, että päätös lähdöstä tehtiin viime tingassa.
Lehti arvelee, että Putin lähti lomalle siitä huolimatta, että sai
tiedon onnettomuudesta.
Kommersant ihmettelee kuitenkin, miksi Putin jatkaa lomaansa,
vaikka on tapahtumassa suuronnettomuus
ydinsukellusveneellä. Lehden mielestä ei riitä se, että
presidentti sanoo pelastusmiehistön tekevän kaiken, minkä voi.
Kommersant toteaakin, ettei presidentti sen paremmin kuin
armeijan tai laivaston johtokaan ota vastuuta pelastustoimista.
Kaikki toteavat vain, että tilanne on kriittinen ja
mahdollisuuksia vähän.
Lehti arvelee, että kun syyllistä joskus etsitään, sellaiseksi
tehdään kapteeni Igor Dygalo, joka joutuu vastaamaan
tiedotusvälineiden lukuisiin kysymyksiin.
Ei uskalleta sanoa totuutta
Izvestija ihmettelee puolestaan, ettei sotilasjohto uskalla
kertoa kansalle totuutta. Lehden mukaan kysymyksessä on
katastrofi, mutta valtion johto ei toimi sitä vastaavasti.
Korkeat virkamiehet ajattelevat enemmän omaa asemaansa
kuin loukkuun joutunutta miehistöä, Izvestija syyttää.
- Pohjassa on maannut jo kauan meidän valtiokoneistomme,
Izvestija kirjoittaa. Lehti sanoo, että venäläisen valtion
peruspiirteinä ovat edelleenkin valhe ja pelko.
Nezavisimaja Gazeta väittää, että laivaston johto salaa jotain.
Lehti epäilee, että harjoitusten aikana tehtiin virhe, joka johti
traagisiin seurauksiin. Kukaan ei kuitenkaan halua tunnustaa
virhettä, lehti sanoo.
STT-MH
18.8.2000
Ulkomaat -sivulle
|