Katastrofirahaston varoista yli 90 prosenttia yksityisiltä
SPR:n avustustyön haaste lisätä paikallista toimintavalmiutta
Kansainvälisen Punaisen Ristin työtaakka vaikuttaa kasvavan jatkuvasti. Luonnonkatastrofit ovat entistä tuhoisampia, eikä sodille näy loppua. Suomen Punaisen Ristin katastrofivalmius on hyvä, mutta avustustyössä joudutaan entistä enemmän tekemään valintoja.
Tiedottaja Outi Pärnänen SPR:n Uudenmaan piiristä sanoo, että tulevaisuuden suurimpia haasteita on saada kriisialueiden paikalliset voimat mukaan avustustyöhön.
Luonnonkatastrofien aiheuttamat tuhot ovat maailmanlaajuisesti olleet
kasvussa viime aikoina. Vuonna 1997 luonnonkatastrofit aiheuttivat 513
miljardin markan tuhot ja 25 miljoonaa ympäristöpakolaista.
Silloin
pyörremyrsky Mitch teki laajaa tuhoa Keski-Amerikassa, Kiinan tulvat
aiheuttivat vahinkoa 180 miljoonalle ihmiselle ja maanjäristykset eristivät
Afganistanissa useita vuoristokyliä.
Kansainvälinen Punainen Risti on varoitellut, että superkatastrofien riski
kasvaa ympäristöongelmien, lisääntyvän köyhyyden ja kasvavien slummien
vuoksi.
Puolet maapallon väestöstä, eli kolme miljardia ihmistä asuu tulvaherkillä
rannikoilla joko viljelemässä maata tai monissa maailman suurimmista
kaupungeista. Maanjäristysherkällä alueella sijaitsee 40 maailman 50
nopeimmin kasvavasta kaupungista.
Luonnonkatastrofeista kärsivät eniten köyhimmät ihmiset, jotka joutuvat
asumaan heikkorakenteisissa asumuksissaan riskialueilla.
Nykyisen globaalin
talouden aikana katastrofien seuraukset eivät ole vain paikallisia, vaan ne
moninkertaistuvat ja leviävät ympäri maapallon. Yksi jatkuvasti kasvava
uhka ovat tartuntataudit.
Katastrofien riskiä lisäävät ilmaston lämpiäminen ja metsän tuhoaminen.
Avustettavia paljon
- On ikävä kyllä myönnettävä, ettei avustustarpeelle näy loppua. Avun tarve
lisääntyy kaiken aikaa, Outi Pärnänen sanoo.
- Esimerkiksi Kaakkois-Aasian tulvat ovat jokasyksyinen ilmiö. Alueella on
valtioita, kuten Intia, Bangladesh ja Kambodzha, joissa väestönkasvu on
voimakasta, hän jatkaa.
Tänä vuonna SPR on jo lähettänyt muun muassa 500 000 markkaa Mosambikiin ja
Botswanaan, 350 000 markkaa Mongoliaan, kaksi miljoonaa Sierra Leoneen,
materiaaliapua Kazakstaniin ja noin viikko sitten puoli miljoonaa Intian
tulva-apuun.
- Entisen Neuvostoliiton alueellakin on paljon ongelmia. Siellä on paljon
köyhiä ja elintaso jakaantunut epätasaisesti. Yhteiskunnalliset palvelut
eivät pelaa, kun esimerkiksi veronkanto on hyvin puutteellista. Eriarvoisuus
lisää ongelmia yleisesti.
- Keski-Aasiassa, kuten Mongoliassa ja Tadzikistanissa ongelmana on kuivuus. Lisäksi on sota-alueita tai sodan seurauksista kärsiviä alueita kuten
Tshetshenia, Georgia, Eritrea ja Kosovo, Pärnänen listaa.
Vuonna 1999 Suomen Punainen Risti välitti kansainvälistä apua yli 140
miljoonaa markkaa, kaikkiaan yli 100 maahan. Avustustyöhön maailmalle
lähetettiin 146 työntekijää. Avun rahoitus on saatu SPR:n omasta
katastrofirahastosta, ulkoministeriöltä ja EU:sta.
- Nykyään joudutaan valitsemaan enemmän avustuskohteiden välillä, se on
kaikkien avustustahojen ongelma. Onneksi meillä on toimiva Kansainvälisen
Punaisen Ristin verkosto.
- Ketään ei jätetä avustamatta, mutta keinot ovat erilaisia. Yksi haaste
avustustyössä olisi organisoinnin tehostaminen myös paikallistasolla,
Pärnänen toteaa.
Lahjoitusten määrä pysynyt ennallaan
Nopean avun takaamiseksi SPR ylläpitää katastrofirahastoa, johon kerätään jatkuvasti sitomattomia varoja. Omalla varainhankinnalla taataan, että apu on nopeaa, mutta myös riippumatonta ja tasapuolista.
Yli 90 prosenttia rahaston varoista saadaan yksityisiltä lahjoittajilta,
loput yhteisöiltä ja yrityksiltä. Viime vuosina kansalaisten suora osuus on
korostunut, sillä valtio on vähentänyt humanitaarista apuaan.
Vuonna 1999 rahastoon kertyi varoja 89,6 miljoonaa markkaa, josta
nälkäpäiväkeräyksen osuus oli vajaat 14 miljoonaa.
- Koko 90-luvun vuosittainen tuotto on pysynyt tasaisena. Viime vuosi oli
kyllä huippuvuosi, mihin vaikutti muun muassa Kosovo-keräys.
- Ihmiset luottavat järjestöön ja se näkyy, Pärnänen toteaa.
Hänen mukaansa raha on avustusmuodoista selvästi käyttökelpoisin.
- Rahaa on saatava. Rahan kerääminen on tärkein asia, koska rahaa voidaan
nopeasti liikuttaa. Tavaraa ei niinkään tarvita.
- Rahan avulla saadaan hyvin toimitettua hätäapua. Pitkäjänteisten
kehitysohjelmien tarkoituksena on kuitenkin saada ihmiset vähemmän
riippuvaisiksi ulkomaisesta avusta, Pärnänen muistuttaa.
Punainen Risti ohjaa apunsa sinne, missä tarve on suurin. Apu toimitetaan
ainoastaan järjestön oman verkoston kautta sen jälkeen, kun järjestön omat
asiantuntijat ovat arvioineet, kuinka paljon ja millaista apua tarvitaan.
Katastrofirahastoon lahjoitettujen varojen käyttöä säätelevät rahaston omat
säännöt sekä kotimaisen ja kansainvälisen avustustoiminnan ohjeet.
Avustustyöhön lähtijöitä riittää
Vaikka avustustyöntekijät joutuvat kriisialueilla kasvotusten monenlaisten vaarojen ja riskien kanssa, avustustyöhön haluavia riittää vuodesta toiseen.
Nykyisin kaivataan lähinnä eri alojen asiantuntijoita, kun taas
avustustyöntekijöitä ei pääsääntöisesti kaukaa lähetetä. Kriteerit päästä
SPR:n kautta kansainväliseen avustustyöhön ovat melko tiukat.
- Ei ole merkkejä avustushalukkuuden vähenemisestä. En usko, että avustustyöntekijöiden määrä lisääntyy. Työntekijät pyritään hankkimaan läheltä avustuskohteita, Pärnänen sanoo.
Tartuntataudit leviävät joillain alueilla jopa räjähdysmäisesti, ja ovat
tietyssä mielessä jopa pahempi uhka kuin luonnonkatastrofit.
Pärnäsen mukaan tauteihin pystytään kuitenkin varautumaan paremmin kuin moniin muihin vaaratekijöihin.
- Turvallisuusriski on avustustyöntekijöille vakavampi uhka kuin taudit.
Pärnäsen mukaan lääkintähenkilökunnan osuus SPR:n ulkomaan työntekijöistä on
vähenemään päin.
- Palkattua henkilöstöä ovat lääkintäpuolella lähinnä kirurgit ja hoitajat.
Terveydenhoitoalan ihmisiä on noin puolet. Entistä enemmän on tarvetta
logistikoista, tietotekniikan asiantuntijoista ja tiedottajista sekä muista
viestintäalan ihmisistä.
- Kriteereistä kielitaito on tärkeä ja myös kokemus työstä
kansalaisjärjestössä.
- Peruskurssi järjestetään sopiville kerran vuodessa ja sen perusteella
valitaan lopulliset lähtijät. Yhtenä perusvaatimuksena ollaan pidetty
vähintään neljän vuoden työkokemusta, Pärnänen kertoo.
Pärnänen kertoo, että lähiajan tavoitteista tärkeimpiä on parantaa avustustoiminnan organisointia ja lisätä eri tahojen välistä yhteistyötä.
- Avun kohdistaminen juuri oikein on tärkeää. Katastrofi on aina kokonaisuus, johon liittyvät avustajat, paikallisväestö ja viranomaiset.
- Yhteistyö on tärkeää, koska isossa, nopeasti tapahtuvassa katastrofissa
koordinointi on alussa hankalaa. Olennaista on saada paikalliset voimat mukaan, siis avustettavien osallistuminen, Pärnänen sanoo.
Tautien leviäminen vakava uhka
Tartuntataudit ovat alati paheneva vitsaus ja asettavat myös
avustusjärjestöjen voimavarat koetukselle. Tuberkuloosi, malaria ja aids
surmasivat viime vuonna 13 miljoonaa ihmistä.
Kesäkuun lopulla Lontoossa
julkistetussa katastrofiraportissa todetaan, että perusterveydenhuolto
rappeutuu, vaikka kehitysapu on kääntynyt kasvuun.
Tuberkuloosiin, aidsiin, malariaan, ripulitauteihin ja
hengitystiesairauksiin menehtyy joka vuosi 160 kertaa niin paljon ihmisiä
kuin luonnononnettomuuksissa. Suurin osa tautikuolemista olisi estettävissä
noin 30 Suomen markan panostuksella sairastunutta kohti.
Raportissa
toivotaankin nykyistä enemmän voimavaroja tartuntatauteja ehkäisevään
terveyskasvatukseen ja rokotusohjelmiin.
Hoitamaton tuberkuloosi on ongelma mm. Venäjällä, Etelä-Afrikassa ja
Indonesiassa. Malariaan kuolee enimmillään 2,6 miljoonaa ihmistä vuodessa,
kolme neljästä kuolleesta on lapsia. Koko maailman väestöstä 40 prosenttia
asuu malaria-alueella.
HIV-tartunnan saa päivittäin 15 000 ihmistä, joista valtaosa asuu Saharan
eteläpuolisessa Afrikassa.
Tartuntatautiongelman pahenemisessa keskeisiä tekijöitä ovat
kaupungistuminen, ilmastomuutokset, saasteet ja pitkälti kehitysmaiden
velkataakasta johtuva perusterveydenhuollon laiminlyönti.
Punainen Risti tukee osana kehitysyhteistyötään perusterveydenhuoltoa
silloin, kun yhteiskunnan voimavarat ovat riittämättömät. Punaisen Ristin
työntekijät ja vapaaehtoiset antavat terveyskasvatusta ja kouluttavat
ihmisiä tunnistamaan ja ehkäisemään tauteja.
Maailmalta löytyy toivoa antavia esimerkkejä Punaisen Ristin käynnistämistä kampanjoista, joissa paikallisväestö on saatu mukaan terveyttä edistävään työhön.
MIKKO LAITINEN
18.8.2000
Kotimaa -sivulle
|