Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Katastrofirahaston varoista yli 90 prosenttia yksityisiltä

SPR:n avustustyön haaste lisätä paikallista toimintavalmiutta



Kansainvälisen Punaisen Ristin työtaakka vaikuttaa kasvavan jatkuvasti. Luonnonkatastrofit ovat entistä tuhoisampia, eikä sodille näy loppua. Suomen Punaisen Ristin katastrofivalmius on hyvä, mutta avustustyössä joudutaan entistä enemmän tekemään valintoja.


Tiedottaja Outi Pärnänen SPR:n Uudenmaan piiristä sanoo, että tulevaisuuden suurimpia haasteita on saada kriisialueiden paikalliset voimat mukaan avustustyöhön.

Luonnonkatastrofien aiheuttamat tuhot ovat maailmanlaajuisesti olleet kasvussa viime aikoina. Vuonna 1997 luonnonkatastrofit aiheuttivat 513 miljardin markan tuhot ja 25 miljoonaa ympäristöpakolaista.

Silloin pyörremyrsky Mitch teki laajaa tuhoa Keski-Amerikassa, Kiinan tulvat aiheuttivat vahinkoa 180 miljoonalle ihmiselle ja maanjäristykset eristivät Afganistanissa useita vuoristokyliä.

Kansainvälinen Punainen Risti on varoitellut, että superkatastrofien riski kasvaa ympäristöongelmien, lisääntyvän köyhyyden ja kasvavien slummien vuoksi.

Puolet maapallon väestöstä, eli kolme miljardia ihmistä asuu tulvaherkillä rannikoilla joko viljelemässä maata tai monissa maailman suurimmista kaupungeista. Maanjäristysherkällä alueella sijaitsee 40 maailman 50 nopeimmin kasvavasta kaupungista.

Luonnonkatastrofeista kärsivät eniten köyhimmät ihmiset, jotka joutuvat asumaan heikkorakenteisissa asumuksissaan riskialueilla.

Nykyisen globaalin talouden aikana katastrofien seuraukset eivät ole vain paikallisia, vaan ne moninkertaistuvat ja leviävät ympäri maapallon. Yksi jatkuvasti kasvava uhka ovat tartuntataudit.

Katastrofien riskiä lisäävät ilmaston lämpiäminen ja metsän tuhoaminen.


Avustettavia paljon

- On ikävä kyllä myönnettävä, ettei avustustarpeelle näy loppua. Avun tarve lisääntyy kaiken aikaa, Outi Pärnänen sanoo.

- Esimerkiksi Kaakkois-Aasian tulvat ovat jokasyksyinen ilmiö. Alueella on valtioita, kuten Intia, Bangladesh ja Kambodzha, joissa väestönkasvu on voimakasta, hän jatkaa.

Tänä vuonna SPR on jo lähettänyt muun muassa 500 000 markkaa Mosambikiin ja Botswanaan, 350 000 markkaa Mongoliaan, kaksi miljoonaa Sierra Leoneen, materiaaliapua Kazakstaniin ja noin viikko sitten puoli miljoonaa Intian tulva-apuun.

- Entisen Neuvostoliiton alueellakin on paljon ongelmia. Siellä on paljon köyhiä ja elintaso jakaantunut epätasaisesti. Yhteiskunnalliset palvelut eivät pelaa, kun esimerkiksi veronkanto on hyvin puutteellista. Eriarvoisuus lisää ongelmia yleisesti.

- Keski-Aasiassa, kuten Mongoliassa ja Tadzikistanissa ongelmana on kuivuus. Lisäksi on sota-alueita tai sodan seurauksista kärsiviä alueita kuten Tshetshenia, Georgia, Eritrea ja Kosovo, Pärnänen listaa.

Vuonna 1999 Suomen Punainen Risti välitti kansainvälistä apua yli 140 miljoonaa markkaa, kaikkiaan yli 100 maahan. Avustustyöhön maailmalle lähetettiin 146 työntekijää. Avun rahoitus on saatu SPR:n omasta katastrofirahastosta, ulkoministeriöltä ja EU:sta.

- Nykyään joudutaan valitsemaan enemmän avustuskohteiden välillä, se on kaikkien avustustahojen ongelma. Onneksi meillä on toimiva Kansainvälisen Punaisen Ristin verkosto.

- Ketään ei jätetä avustamatta, mutta keinot ovat erilaisia. Yksi haaste avustustyössä olisi organisoinnin tehostaminen myös paikallistasolla, Pärnänen toteaa.


Lahjoitusten määrä pysynyt ennallaan

Nopean avun takaamiseksi SPR ylläpitää katastrofirahastoa, johon kerätään jatkuvasti sitomattomia varoja. Omalla varainhankinnalla taataan, että apu on nopeaa, mutta myös riippumatonta ja tasapuolista.

Yli 90 prosenttia rahaston varoista saadaan yksityisiltä lahjoittajilta, loput yhteisöiltä ja yrityksiltä. Viime vuosina kansalaisten suora osuus on korostunut, sillä valtio on vähentänyt humanitaarista apuaan.

Vuonna 1999 rahastoon kertyi varoja 89,6 miljoonaa markkaa, josta nälkäpäiväkeräyksen osuus oli vajaat 14 miljoonaa.

- Koko 90-luvun vuosittainen tuotto on pysynyt tasaisena. Viime vuosi oli kyllä huippuvuosi, mihin vaikutti muun muassa Kosovo-keräys. - Ihmiset luottavat järjestöön ja se näkyy, Pärnänen toteaa.

Hänen mukaansa raha on avustusmuodoista selvästi käyttökelpoisin.
- Rahaa on saatava. Rahan kerääminen on tärkein asia, koska rahaa voidaan nopeasti liikuttaa. Tavaraa ei niinkään tarvita.

- Rahan avulla saadaan hyvin toimitettua hätäapua. Pitkäjänteisten kehitysohjelmien tarkoituksena on kuitenkin saada ihmiset vähemmän riippuvaisiksi ulkomaisesta avusta, Pärnänen muistuttaa.

Punainen Risti ohjaa apunsa sinne, missä tarve on suurin. Apu toimitetaan ainoastaan järjestön oman verkoston kautta sen jälkeen, kun järjestön omat asiantuntijat ovat arvioineet, kuinka paljon ja millaista apua tarvitaan.

Katastrofirahastoon lahjoitettujen varojen käyttöä säätelevät rahaston omat säännöt sekä kotimaisen ja kansainvälisen avustustoiminnan ohjeet.


Avustustyöhön lähtijöitä riittää

Vaikka avustustyöntekijät joutuvat kriisialueilla kasvotusten monenlaisten vaarojen ja riskien kanssa, avustustyöhön haluavia riittää vuodesta toiseen.

Nykyisin kaivataan lähinnä eri alojen asiantuntijoita, kun taas avustustyöntekijöitä ei pääsääntöisesti kaukaa lähetetä. Kriteerit päästä SPR:n kautta kansainväliseen avustustyöhön ovat melko tiukat.

- Ei ole merkkejä avustushalukkuuden vähenemisestä. En usko, että avustustyöntekijöiden määrä lisääntyy. Työntekijät pyritään hankkimaan läheltä avustuskohteita, Pärnänen sanoo.

Tartuntataudit leviävät joillain alueilla jopa räjähdysmäisesti, ja ovat tietyssä mielessä jopa pahempi uhka kuin luonnonkatastrofit.

Pärnäsen mukaan tauteihin pystytään kuitenkin varautumaan paremmin kuin moniin muihin vaaratekijöihin.
- Turvallisuusriski on avustustyöntekijöille vakavampi uhka kuin taudit.

Pärnäsen mukaan lääkintähenkilökunnan osuus SPR:n ulkomaan työntekijöistä on vähenemään päin.

- Palkattua henkilöstöä ovat lääkintäpuolella lähinnä kirurgit ja hoitajat. Terveydenhoitoalan ihmisiä on noin puolet. Entistä enemmän on tarvetta logistikoista, tietotekniikan asiantuntijoista ja tiedottajista sekä muista viestintäalan ihmisistä.

- Kriteereistä kielitaito on tärkeä ja myös kokemus työstä kansalaisjärjestössä.

- Peruskurssi järjestetään sopiville kerran vuodessa ja sen perusteella valitaan lopulliset lähtijät. Yhtenä perusvaatimuksena ollaan pidetty vähintään neljän vuoden työkokemusta, Pärnänen kertoo.


Pärnänen kertoo, että lähiajan tavoitteista tärkeimpiä on parantaa avustustoiminnan organisointia ja lisätä eri tahojen välistä yhteistyötä.

- Avun kohdistaminen juuri oikein on tärkeää. Katastrofi on aina kokonaisuus, johon liittyvät avustajat, paikallisväestö ja viranomaiset.

- Yhteistyö on tärkeää, koska isossa, nopeasti tapahtuvassa katastrofissa koordinointi on alussa hankalaa. Olennaista on saada paikalliset voimat mukaan, siis avustettavien osallistuminen, Pärnänen sanoo.


Tautien leviäminen vakava uhka

Tartuntataudit ovat alati paheneva vitsaus ja asettavat myös avustusjärjestöjen voimavarat koetukselle. Tuberkuloosi, malaria ja aids surmasivat viime vuonna 13 miljoonaa ihmistä.

Kesäkuun lopulla Lontoossa julkistetussa katastrofiraportissa todetaan, että perusterveydenhuolto rappeutuu, vaikka kehitysapu on kääntynyt kasvuun.

Tuberkuloosiin, aidsiin, malariaan, ripulitauteihin ja hengitystiesairauksiin menehtyy joka vuosi 160 kertaa niin paljon ihmisiä kuin luonnononnettomuuksissa. Suurin osa tautikuolemista olisi estettävissä noin 30 Suomen markan panostuksella sairastunutta kohti.

Raportissa toivotaankin nykyistä enemmän voimavaroja tartuntatauteja ehkäisevään terveyskasvatukseen ja rokotusohjelmiin.

Hoitamaton tuberkuloosi on ongelma mm. Venäjällä, Etelä-Afrikassa ja Indonesiassa. Malariaan kuolee enimmillään 2,6 miljoonaa ihmistä vuodessa, kolme neljästä kuolleesta on lapsia. Koko maailman väestöstä 40 prosenttia asuu malaria-alueella.

HIV-tartunnan saa päivittäin 15 000 ihmistä, joista valtaosa asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Tartuntatautiongelman pahenemisessa keskeisiä tekijöitä ovat kaupungistuminen, ilmastomuutokset, saasteet ja pitkälti kehitysmaiden velkataakasta johtuva perusterveydenhuollon laiminlyönti.

Punainen Risti tukee osana kehitysyhteistyötään perusterveydenhuoltoa silloin, kun yhteiskunnan voimavarat ovat riittämättömät. Punaisen Ristin työntekijät ja vapaaehtoiset antavat terveyskasvatusta ja kouluttavat ihmisiä tunnistamaan ja ehkäisemään tauteja.

Maailmalta löytyy toivoa antavia esimerkkejä Punaisen Ristin käynnistämistä kampanjoista, joissa paikallisväestö on saatu mukaan terveyttä edistävään työhön.

MIKKO LAITINEN
18.8.2000


Kotimaa -sivulle