Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Tuhat invalidia marssilla Helsingissä

Sotainvalidien Veljesliitto 60 vuotta



Sotainvalidien Veljesliitto täyttää perjantaina 60 vuotta. Sotainvalideja on nykyisin elossa 25 000, ja heidän keski-ikänsä on 80 vuotta.


Kymmenen vuoden kuluttua heitä ennustetaan olevan vielä 6 000. Keski-ikä on noussut silloin 88 vuoteen.

Veljesliiton juhlallisuudet keskittyvät Helsinkiin. Aamupäivällä on kaksi juhlajumalanpalvelusta. Ennen iltapäivällä pidettävää pääjuhlaa marssii vajaat tuhat sotainvalidia Senaatintorilla.

Marssille olisi ollut tulossa enemmänkin sotainvalideja, mutta käytännön syistä päädyttiin siihen, että mukana ovat kiintiöidyt ryhmät kaikista liiton 19 piiriyhdistyksestä sekä erikoisjäsenyhdistyksestä, kuten sotasokeista ja amputoiduista.

Sotainvalidien marssin ottavat vastaan puolustusvoimain komentaja, kenraali Gustav Hägglund, ylipormestari Eva-Riitta Siitonen ja veljesliiton puheenjohtaja Uki Voutilainen.

Finlandia-talon pääjuhlan juhlapuhujana on pääministeri Paavo Lipponen. Juhlaa kunnioittaa läsnäolollaan myös tasavallan presidentti Tarja Halonen.


Pysyvästi vammautuneita 100 000

Viime sodissa haavoittui kaikkiaan yli 200 000 suomalaista. Talvisodassa vammautui heistä 45 000. Pysyvä vamma näistä jäi ainakin 23 000 sotainvalidille.

Jatko- ja Lapin sotien haavoittuneita oli yhteensä 148 000 henkilöä. Näistä haavoittuneista ja sairastuneista vammautui pysyvästi 77 000 sotainvalidia.

Luvut ovat filosofian maisteri Markku Honkasalon tekemästä tutkimuksesta Suomalainen sotainvalidi, joka julkaistiin kirjana Veljesliiton juhlan alla.

Kirjansa lähdeaineistona hän on käyttänyt valtion vuonna 1940 asettaman sotatapaturmakomitean, sitä seuranneen tapaturmatoimiston ja puolustusvoimien antamia lukuja.

- Tähän mennessä ei ole tiedetty, kuinka monelle heistä jäi pysyvä vamma. Pysyvän sotilasvammakorvauksen on tähän mennessä saanut 94 000 henkilöä, Honkasalo toteaa.


Lievästi vammaiset väliinputoajia

Sotainvalidien keski-ikäkin on korkea. Siksi heidän kotona selviytymisensä edellyttää paitsi riittävää kuntoa myös toimivia palveluja.

Varsinkaan lievävammaiset sotainvalidit eivät Sotainvalidien veljesliiton tekemän kartoituksen mukaan saa kotikunniltaan riittäviä palveluja. Tämän vuoksi Veljesliitto käynnisti jo pari vuotta sitten sotainvalidien avustajatoimintaprojektin.

Tarkoituksena on, että tämän vuoden lopussa näiden avustajapalvelujen piirissä olisi lähes 8 000 sotainvalidia ja heidän omaistaan. Silloin avustajatyössä olisi kolmisensataa palkattua henkilöä.


Vaikka veljeä ei jätetä...

Sotainvalidien veljesliiton toiminta on perustunut vapaaehtoistyölle ja periaatteelle "Veljeä ei jätetä". Veljesliitto korostaa kuitenkin uuden vuosikymmenen alla, että pelkästään keskinäisen avun varaan ei sotainvalidien vanhuuden huollon ongelmia voida laskea.

Siksi muun muassa sotilasvammalakia on kehitettävä. Tärkein kehittämiskohde on kotihoidon palvelujen korvattavuus.

Nykyisin vaikeavammaiset eli vähintään 30 prosentin haitta-asteen omaavat sotainvalidit saavat maksutta omilta kunniltaan sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelut. Kuitenkin puolella sotainvalideista haitta-aste on alhaisempi. Heidän luetaan lievävammaisiin.

STT-MH
18.8.2000


Ajassa -sivulle