Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Sailas: Ei paluuta lamaleikkauksia edeltäneelle tasolle



Valtiosihteeri Raimo Sailas (sd.) tyrmää puheet, joiden mukaan budjetin laatijoiden olisi aika hyvän talouskehityksen vauhdittamina palata lamaleikkauksia edeltäneelle tasolle.


Valtiovarainministeriössä etsitään Sailaksen mukaan uusia malleja sen sijaan, että katsottaisiin lähes kymmenen vuotta taaksepäin.

Juuri tähän syyllistyi ennen Sailasta samassa tilaisuudessa keskiviikkona puhunut opetusministeri Maija Rask (sd.) joka kiitteli budjettiriihen linjauksia esiopetuksesta ammattikorkeakouluun tarvittavien määrärahojen osalta.

- Viisas päätös, että palautetaan määrärahat leikkauksia edeltäneelle tasolle, Rask sanoi.

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailasta kuunnellaan aina tarkkaan, kun hän heittää talouslukunsa kalvoina seinille. Niin nytkin opetusministeriön järjestämässä Tiedot, taidot ja osaaminen 2010 -seminaarissa Helsingissä, jossa pohdittiin koulutuksen ja työelämän yhteistyön uusia haasteita.

Sailas totesi, että Suomi elää kahdeksatta peräkkäistä varsin vahvan kasvun kautta, jota vauhditti lamasta noustessa ns. trampoliinefekti. Lamassa käytiin niin poikkeuksellisen syvällä kansainvälisten vertailujenkin mukaan, että sieltä sitten ponnahdettiin ylös. Tätä todistavat Sailaksen käyrät.

Valtiosihteeriltä kysytään kuulemma tämän tästä, ollaanko taas 80-luvun huumassa ja kenties taloudenpidossa varomattomia, mutta valtiosihteeri vastaa kaiken olevan aivan toisin kuin tuolloin hulluina vuosina.

Viennin kasvu on ollut erittäin voimakasta ja se näyttää jatkuvan, vaihtotaseen alijäämä on jäänyt kauas historiaan, talouttamme pönkittää puu- ja teräsjalan lisäksi elektroniikkateollisuuden pilari, jonka kyltissä loistaa Nokia.

Työttömyysprosentti ensi vuodelle asettuu Sailaksen arvioissa 8,5 prosentin tuntumaan ja työllisyysaste 68 prosenttiin. Kymmenen vuoden takaiseen työllisyysastelukemaan, 75 prosenttia, ei hevin enää päästä, mutta hallitus tähtää 70 prosentin ylitykseen.

Hienoinen inflaatio meitä väijyy ja velkaakin vielä on, mutta valtiosihteerin mittareilla monet perusasiat ovat kunnossa ja etenkin kilpailukyky on erinomainen.

Suhteettoman heikko euro on meitä siinä auttanut, ja siksipä nykytilanteeseen ei parane tuudittautua. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä koulutukseen on syytä yhä panostaa. Sailas näkee myös tuloksia, sillä kansainvälisen huomion arvoista tuotantoa on tulossa.

Yksityisen sektorin panos hyvään talouskehitykseen on valtiovarainministeriön vinkkelistäkin huomattavan suuri, mutta maamme koulutusmenot ylittävät lisäksi OECD-maiden keskitason.


Ikääntymisvaikutusta aliarvioidaan

Miksi Sailas sitten sanoo "ei missään tapauksessa" paluulle leikkauksia edeltäneelle tasolle?

Julkisten menojen tiukkuudesta on valtiosihteerin mielestä keskusteltava siksi, että väestön ikääntymisen vaikutus julkiselle taloudelle luultavasti aliarvioidaan pahan kerran. Sen lisäksi, että olemme eräs Euroopan vauhdikkaimmin ikääntyviä kansakuntia, meiltä puuttuvat nuorten reservit.

Kuntatasolla näkyy jo eläkkeelle siirtymisen seurauksena työpaikoilla suurta vaihtuvuutta.
- Ei ole nuorten osaajien varastoa. Ymmärrettävästi koulutuspaikkoja halutaan lisää, mutta ehkä niihin ei löydy ihmisiä, Sailas arvioi.

Paikkojen lisääminen tällaisessa tilanteessa johtaisi Sailaksen arvioissa tehottomuuteen ja tuhlaukseen.


Armoton verokilpailu edessä

Hyvä taloudellinen kehitys on paras julkisen sektorin takaaman koulutuksen turvaaja, sillä verotuksen kautta siihen ei Sailaksen mukaan voida kerätä lisävaroja. Tästä pitävät huolen ikääntyvän väestön paisuvat terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelujen tarpeet sekä kasvava verokilpailu.

Euroalueen verojen harmonisointi on ollut toistaiseksi vähäistä eikä juuri toimi vastapainona Yhdysvaltojen vapaalle järjestelmälle, jonka tähtäin on notkauttaa Eurooppa verokilpailussa polvilleen. Lisävauhtia verokilpailu saa kasvavasta verkkokaupasta.

Verotuksen toimittaminen verkkokauppaympäristössä on kovin hankalaa, kun veron saajan ja maksajan löytyminen on työlästä. Epätietoisuutta on siitäkin, mitä tuotetta pitäisi verottaa, mitä ei.

Euroalueelle saadaan todennäköisesti jonkinlaiset pelisäännöt, mutta Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjassakin on julistettu, ettei verkkokauppaa missään tapauksessa haluta rasittaa erityisillä veroilla.

Liittovaltio ei tunne yhteistä arvonlisäjärjestelmää, sillä osavaltiot keräävät liikevaihtoveroja omien päätöstensä nojalla.

- Korkeata veroprosenttia ei siis kannata ottaa tavoitteeksi, sillä kaikki mikä liikkuu pakenisi tuolloin maasta, Sailas sanoo.

MARGIT HARA
18.8.2000


Politiikka -sivulle